Kesäkuussa Somerolla kadonneen ja epäillyn henkirikoksen uhriksi joutuneen 21-vuotiaan naisen ruumista ei ole vieläkään löydetty. Hän suoritti asepalvelusta Porin prikaatissa.

Viranomaiset etsivät kadonnutta edelleen suurelta alueelta Somerolla.

Keskusrikospoliisi ei vahvista, että tapaukseen liittyen olisi vangittu ketään, mutta poliisi toteaa myös että etsintöihin ole saatu kuulusteluissa apua.

Poliisi on edelleen vaitonainen tapauksen suhteen. Iltalehden mukaan vangittuna olisi kadonneen entinen poikaystävä.

Tutkinnanjohtajan mukaan tapauksessa on määrä nostaa syyte lähiaikoina.

Lue lisää:

KRP tutkii epäiltyä henkirikosta Somerolla – varusmiespalvelusta suorittanut nainen nähtiin viimeksi kotipihallaan kesäkuussa

Älykellojen suosio on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun. Niiden myynti kasvoi tammi-syyskuussa huikeat 92,3 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2018.

Tieto käy ilmi Elektroniikan tukkukauppiaiden maanantaina julkaisemasta kodintekniikkaindeksistä.

Järjestön mukaan älykellojen suosion kasvua selittävät uusien mallien kehittyneet ominaisuudet sekä se, että yhä useampi haluaa muun muassa seurata liikkumistaan ja palautumistaan.

Kaikkiaan kodin elektroniikan, tietotekniikan, mobiililaitteiden sekä isojen ja pienten kodinkoneiden myynti kasvoi tammikuusta syyskuuhun 3,1 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna.

Kodintekniikan pääkategorioissa suurimmat kasvuluvut olivat äänentoistolaitteissa ja kodin pienkoneissa. Televisioon liitettävien soundbar- ja soundbase-kaiuttimien myynti nousi 27 prosenttia ja muiden kaiuttimien runsaat 53 prosenttia.

Pölynimurit ja hiustenhoitotuotteet olivat pienten kodinkoneiden suurimmat nousijat. Kaiken kaikkiaan pienten kodinkoneiden myynti nousi runsaat 15 prosenttia.

Järjestö kertoo, että suurin osa kotiin hankittavista televisioista on jo erittäin korkean tarkkuuden 4k uhd -malleja. Niiden myynti kasvoi vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä lähes kahdeksan prosenttia.

Kuvan tarkkuuden ja laadun kehittyminen on vaikuttanut järjestön mukaan myös siihen, että sisältöä halutaan katsoa yhä isommalta ruudulta. Tämän vuoksi 55- ja 65-tuumaisten televisiomallien myynti edustaa jo 60 prosenttia koko tv-kaupasta, järjestö kertoo.

Muutama vuosi sitten helsinkiläisen Arjan parisuhde päättyi. Silloisilla ystävillä oli omat menot perheidensä kanssa eikä Arjan puhelin enää soinutkaan samaan tapaan kuin silloin, kun Arja oli edellisen kerran ollut sinkkuna.

– Yhtäkkiä havahduin siihen, että ei ole ketään kavereita ympärillä. Tekemisen määrä romahti. Piti täyttää oma maailma itsenäisellä tekemisellä, Arja kertoo.

Se ei ollut aktiiviselle ja yksin viihtyvälle ihmiselle aluksi mikään ongelma. Arja harrasti kulttuuria ja kävi ravintoloissa. Vähitellen hän alkoi kuitenkin tuntea itsensä yksinäiseksi. Arja yritti puhua siitä joillekin ystävilleen, mutta koki etteivät he osanneet suhtautua asiaan.

– Ne ystävät, jotka tiesivät yksinäisyydestäni, eivät tehneet asialle mitään. Eivät soittaneet tai ottaneet yhteyttä. Loukkaannuin, kun parhaalle ystävällekin kaikki muu oli tärkeämpää kuin minä, Arja sanoo.

Arja jatkoi aktiivisesti hakeutumista ihmisten pariin. Ravintoloissa käynti ei kuitenkaan enää tuntunut mukavalta yksin.

– Menet istumaan johonkin pöytään viinilasisi kanssa. Iloisista seurueista tulee yksi toisensa jälkeen kysymään onko pöydässä oleva tuoli vapaana. Lopulta pöydässä ei ole yhtään tuolia, vain sinä yksinäsi siinä. Siitä on biisejäkin tehty, mutta se on todellisuutta. Se on maailma, minkä yksinäinen kokee, Arja kuvailee.

Yksinäinen voi luulla, ettei hän ole kiinnostava

Arja alkoi pohtia, miten aikuisiällä voisi löytää uusia ystäviä. Hän haki netistä tietoa hakusanoilla "yksinäisyys" ja "Helsinki". Ensimmäisenä vastaan tuli HelsinkiMissio-järjestön Näkemys-ohjelma, johon hän haki heti mukaan.

Ohjelman tarkoitus on tarjota apua yksinäisyyden kokemukseen. Maksuttomaan ohjelmaan kuuluu viisi tapaamista asiantuntijan kanssa sekä harjoituksia, joita tehdään itsenäisesti tehtäväkirjan avulla.

– Tutkimusten mukaan yksinäisyyteen ei ehkä niinkään auta sosiaalinen tuki tai sosiaalisten taitojen harjoittelu, vaan pureutuminen yksinäisyyden juurisyihin eli haitallisiin ajatuksiin, ohjelman toinen projektikoordinaattori, sosiaalipsykologi ja tutkija Maria Rakkolainen kertoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Haitalliset ajatukset ovat kielteisiä ajatuksia itsestään ja muista ihmisistä. Yksinäinen ihminen saattaa usein ajatella olevansa huono tai kyvytön luomaan sosiaalisia suhteita ja uskoo, ettei kukaan voi olla hänestä kiinnostunut. Samankaltaisia vääristyneitä ajatuksia oli myös Arjalla.

– Yksinäisyys hävetti. Ajattelin, että olen jotenkin huonompi kuin muut.

Ohjelmassa ihmisiä autetaan näkemään, että itsessä ei ole mitään vikaa. Samalla rohkaistaan lempeästi tekemään asioita, jotka lieventävät yksinäisyyttä.

– Me emme lähde siitä, että yksinäisyys poistuisi, vaan että ihmiselle tulee tunne, että hän voi tehdä asialle jotain. Ihminen lähtee tutustumaan itseensä ja omiin ajatuksiinsa, tunnistaa mistä asioista hän tykkää. Rohkeus kasvaa tekemällä itselle tärkeitä asioita, jonka kautta voi luontevasti tavata myös samanhenkisiä ihmisiä, Rakkolainen sanoo.

Hyvinvointi lisääntyi, masennusoireet vähenivät

Ohjelman toimivuutta on tutkittu koko pari vuotta kestäneen projektin ajan. Osallistuneiden sosiaalista ja emotionaalista yksinäisyyttä, masennusoireilua sekä hyvinvointia on mitattu eri mittarein ja Rakkolaisen mukaan tulokset ovat lupaavia.

Ihmiset ovat kokeneet ohjelman hyödyllisenä ja tunteneet tulleensa kuulluiksi ja ymmärretyksi.

Ohjelman jälkeiseen seurantatutkimukseen osallistuneista 60 ihmisestä 70 prosentilla yksinäisyyden tunne lieventyi ohjelman aikana. Puolella heistä muutos oli hyvin merkittävä.

– Ihmiset ovat saaneet tästä apua, eri mittaritkin sen luotettavasti ja johdonmukaisesti osoittavat. Mutta se myös näkyy siinä, miten ihmisten olemus muuttuu toiveikkaammaksi ja he osaavat eri tavalla tukeutua niihin ihmissuhteisiin, mitä heillä on tai he alkavat hakeutua uusien ihmisten pariin, Rakkolainen kuvailee.

"Sain vahvistusta sille, että en ole ihan paska eikä ole oma vikani, että minulle on käynyt näin" "Arja"

Pitkäaikaisesta ja vaikeasta yksinäisyydestä kärsii noin joka kymmenes suomalainen. Pääkaupunkiseudulla toimivan HelsinkiMission ohjelmassa on ollut mukana parin vuoden aikana noin 80 ihmistä.

Jotkut osallistujista ovat halunneet tehdä vain itsenäisesti tehtäväkirjaa, toiset ovat taas kaivanneet pelkästään keskusteluapua. Rakkolainen myöntää, että kaikki eivät ole saaneet ohjelmasta toivomaansa apua.

– Usein se liittyy siihen, että elämäntilanne on pitkään ollut vaikea ja yksinäisyys on alkanut määrittää hyvin kokonaisvaltaisesti omaa olemista ja identiteettiä. Silloin tilannetta on vaikea yhdessä tutkia tai löytää edes pienelle muutokselle liikkumatilaa näin lyhyessä ajassa. Osa ei ole halunnut tehdä tehtäväkirjaa, vaan vain keskustella. Näyttää siltä, ettei hyötyä tule jos ei ole valmis itse konkreettisesti työstämään asiaa, Rakkolainen toteaa.

Näkemys-ohjelma päättyy ensi vuonna, mutta sille on haettu pysyvää rahoitusta, jotta toimintaa voitaisiin jatkaa. Torstaina julkaistaan ohjelmaan pohjautuva Yksinäisyys-tehtäväkirja. Vastaavanlainen kirja on tarkoitus saada myös maksutta kaikkien saataville.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Uudet ajatustavat muuttivat Arjan elämän

Arja ajatteli ohjelmaa eräänlaisena koulutuksena tai projektina ja kokee saaneensa siitä erittäin suuren avun. Erityisen hyödyllisinä Arja piti saamiansa kotitehtäviä, jotka laajensivat hänen ajatusmaailmaansa ja muuttivat hänen toimintatapojaan.

– Sain vahvistusta sille, että en ole ihan paska eikä ole oma vikani, että minulle on käynyt näin. Aloin myös suhtautua muihin ihmisiin myötätuntoisemmin. Muistan, kun istuin metrossa ja aloin yhtäkkiä katsoa ympärilleni, mitä en ollut aiemmin tehnyt. Aloin katsoa ihmisiä eri silmin.

Samalla hän pystyi päästämään irti katkeruudesta, jota hän tunsi vanhoja ystäviään kohtaan.

Nyt viisikymppisellä Arjalla menee hyvin. Hän on saanut uusia ystäviä ja on muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Hän uskoo muuton avartavan hänen elinpiiriään entisestään.

– Maailmani on muuttunut tosi paljon. Tunnen olevani ihan normaali tällä hetkellä, jos nyt yksinäisyyttä voi ajatella epänormaalina. Haluaisin rohkaista ihmisiä: yksinäisyydestä voi selvitä, myös tekemällä itse asioita ja katsomalla asioita eri tavalla.

Arja ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Voit keskustella aiheesta klo 22.00 saakka.

Lisää aiheesta:

Opasta kehittävä tutkija neuvoo, miten yksinäisyydestä pääsee eroon: Katso silmiin ja pysy rauhallisena

Katso videot: “Haluaisin kuulua ihmisenä ihmisten joukkoon” – 6 suomalaista kertoo, mitä on olla syvästi yksinäinen

Yksinäisyyttä koetaan yhä enemmän ihmisten ympäröimänä – "Näkymätön Ninni" voi pahimmillaan jopa radikalisoitua

Kuuntele Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksot Areenassa:

Havaintoja ihmisestä - Näkymättömyys on kuin kidutusta

Havaintoja ihmisestä - Yksinäisyys hakkeroi aivot

Korjaus 28.10. klo 9.44: Seurantatutkimukseen osallistui 60 ihmistä, ei 61 kuten jutussa alunperin luki.

Mari ja Jarmo Niskasen karjatilalla Lapinlahdella on jo heti aamusta vieraita. Tulija on tuttu, sillä kyseessä on maatilaa lainoittavan Säästöpankki Optian asiakkuusjohtaja Risto Savolainen.

Pankinjohtaja ei ole tullut tilalle ihan huvikseen lehmiä katsomaan. Pankin tavoitteena on näet varmistaa, että pankin antamilla rahoilla tehdään juuri sitä, mistä on sovittu.

– Meillä on noin tuhat asiakasta, joista vaikeuksissa on muutama prosentti. Suurin osa viljelijöistä selviää tällä hetkellä ihan hyvin, mutta niillä tiloilla, jotka eivät selviä, riskit ovat suuret, koska euromäärät ovat näissä investoinneissa niin suuret, Savolainen perustelee.

Niskasista tällainen yhteydenpito on luonnollista, sillä pankin on heidän mielestään oltava ajan tasalla.

– Ihan hyvä juttu, että käyvät ja tietävät, missä mennään.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

"Totta kai se hirvittää"

Niskasten omistama Rastinlahden tila on esimerkki maatilasta, joka pankin näkökulmasta ei aiheuta ongelmia. Satoja vuosia vanhalla sukutilalla oli vielä muutama vuosi sitten nelisenkymmentä lehmää, mutta nyt uudessa verhoseinäpihatossa käyskentelee pari sataa lypsävää.

Pari vuotta vanhassa navetassa on kolme lypsyrobottia, ja myös lantaa ja rehua työntelevät itsekseen liikkuvat robotit. Navetan viereen on syksyllä noussut iso hiehopihatto, ja suunnitelmissa on myös uuden vasikkalan rakentaminen.

Niskaset uskovat, että tila pärjää, kun vain tekee parhaansa.

– Totta kai se hirvittää, kun maidon hinta ei ole korkea ja tuotantopanokset ovat nousseet. Luotto itseen ja omaan ammattitaitoon on kuitenkin kova.

Tulevaisuudenuskosta kertoo myös se, että tila on parhaillaan palkkaamassa jo toista työntekijää.

– Jää aikaa johtamiselle ja suunnittelulle. Sitä kautta saadaan lisää tehokkuutta, Jarmo Niskanen selventää.

Niskaset eivät itse puhu rahasta, mutta Savolaisen mukaan vastaavan kokoluokan navetta merkitsee pankille 2–3 miljoonan lainapottia.

– Tämä on tulevaisuuden tila. Tämä on se kokoluokka, mitä nykyisin investoidaan.

Uupuminen yhä yleisempää

Pankit haistelevat tilannetta maatiloilla nyt aiempaa tiiviimmin, ja myös mahdollisiin ongelmiin puututaan entistä herkemmin. Pohjois-Savon Osuuspankilla on esimerkiksi ympäri maakuntaa erityisiä maatalousasiakasvastaavia, jotka seuraavat myös yrittäjien jaksamista.

Risto Savolaisen mukaan talousluvut ovat yksi selkeä indikaattori tilanteesta maatilalla, mutta paljon voi todeta myös pelkästään käymällä paikan päällä. Ovatko esimerkiksi eläimet terveitä ja onko ympäristö siisti?

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Yksi yleistyvistä ongelmista on yrittäjän uupuminen.

– Voi olla, että ei avata laskuja. Tilillä on pahimmassa tapauksessa rahaa, mutta ei pystytä maksamaan laskuja, kun ei jakseta avata niitä, Savolainen kuvailee.

Pankki voi hänen mukaansa ottaa maatilan tarvittaessa ohjaukseen, jos esimerkiksi yhteisesti sovittu taloussuunnittelu ei jostain syystä pidä kutiaan.

Maatilan konehankinnoille voidaan asettaa rajoituksia, tai pankki voi velvoittaa tilan esittämään uuden budjetin puolen vuoden välein.

– Joskus se oikenee, mutta jos yrittäjä ei jaksa eikä halua enää jatkaa, niin mitä aikaisemmassa vaiheessa pystytään tekemään päätökset lopettamisesta, niin aina parempi, Savolainen sanoo.

Maatila voi hänen mukaansa säilyä silloin markkinakelpoisena, jolloin siitä voi saada markkinoilla myös järkevän hinnan.

Haussa oikeanlainen yrittäjä

Niskasten ja pankinjohtajan puheissa korostuu ajatus yrittäjäominaisuuksista. Niitä joko on, tai sitten niitä ei ole.

– Se, miten yrittäjä pärjää investoinnin jälkeen, on iso juttu, Jarmo Niskanen arvioi.

Mari Niskanen on samaa mieltä, mutta muistuttaa myös ajasta ennen investointia.

– Homman pitää toimia jo vanhoissa tuotantotiloissa, ennen kuin lähdetään investoimaan uutta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Risto Savolainen puolestaan kiteyttää ajatuksen niin, että suuren investoinnin yhteydessä yrittäjä itse on se vakuusarvo, johon pankki luottaa.

– Pyritään löytämään oikeat yrittäjät, joita luototetaan. Totta kai aina tulee luottotappioita, mutta se on pankkibisnestä, hän virnistää.

Tällä tilalla asiat ovat pankin näkökulmasta kunnossa, ja tilakäynti päättyy yhteiseen kahvihetkeen. Asiaan aiotaan palata sitten, kun uudet investointisuunnitelmat ovat taas ajankohtaisia.

Aiheesta voi keskustella kello 18.00 saakka.

Lue lisää:

Saaristotila satsaa maidontuotantoonsa kiihkeästä ilmastokeskustelusta huolimatta: "Jos ongelmia tulee, niin katsotaan sitten, miten ne ratkaistaan"

Maaseudun "kultainen sukupolvi" tuli investointi-ikään – Itä-Suomi putoaa kelkasta, kun lännessä tehdään miljoonalaajennuksia

"Laskut jää maksamatta, pihapiiri rempallaan" – Uupuneita maatilallisia tuhansia

Kun Samuli Tähtinen ja Aku Lehojärvi valittiin Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:n hallitukseen, heillä oli selvä tavoite. He halusivat parantaa opiskelijoiden jaksamista ja panostaa mielenterveysasioihin.

Molemmat olivat havainneet opiskelijatovereissaan uupumisen merkkejä, vaikkei asioita usein sanottukaan ääneen.

Opiskelijoiden uupuminen on aihe, joka on ollut viime aikoina paljon esillä.

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n tekemästä edellisestä korkeakouluopiskelijoiden terveyskartoituksesta on jo kolme vuotta, mutta silloin lähes joka viides vastaaja koki hukkuvansa opiskelun työmäärään. Joka kolmas taas koki kovaa stressiä.

Viime vuonna YTHS:n kaikista vastaanottokäynneistä joka viidennen taustalla oli psyykkinen oireilu – useimmiten erilaiset masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt.

Ongelmia on edelleen ja enenevissä määrin, vahvistaa opintopsykologi, psykoterapeutti Tiina Tuominen Turun yliopistosta.

– Se on kahtiajakoista. On heitä, jotka voivat tosi hyvin, mutta on myös joukko, joka ei voi hyvin ja jolla on vaikeuksia opinnoissaan. Vastaanotollemme tulee enenevissä määrin opiskelijoita. Nyt ajan saa 2–3 viikossa, mutta päivittäin tulee paljon yhteydenottoja, Tuominen sanoo.

Puolet kokee opiskelun rankaksi

Mielenterveysasiat ovat Turun kauppakorkeakoulussa olleet esillä jo pitkään, mutta Samuli Tähtisen ja Aku Lehojärven aloitteesta niihin on nyt alettu paneutua tosissaan.

Keväällä koulussa käynnistettiin Terve mieli -hanke, jonka yhteydessä tehtiin myös mielenterveyskysely. Siihen tuli yli 300 vastausta ja lähes puolet vastaajista koki opiskelut rankoiksi ainakin ajoittain.

Tähtinen ja Lehojärvi ovat sitä mieltä, että yksi merkittävä syy opiskelijoiden uupumiseen on alalla vallitseva kova kilpailu. CV pitää saada kuntoon ja työkokemusta hankkia jo opiskeluaikana. Koulussa kilpaillaan siitä, kenellä on enemmän deadlineja ja vähiten aikaa hoitaa niitä.

Ajatusmaailma on vinoutunut.

– Luullaan, että muut tekevät enemmän, ja yritetään päästä samalle tasolle. Luulot muiden tekemisistä eivät kuitenkaan aina vastaa todellisuutta, sanoo koulutuspoliittinen vastaava Samuli Tähtinen Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry:stä.

Tätä ajatusmaailmaa koulussa yritetään nyt muuttaa. Kauppakorkeakoulun 60 tutoropiskelijalle on tarkoitus järjestää koulutusta, jotta he voivat jakaa tietoa eteenpäin.

Mitä enemmän ihmisiä saadaan koulutettua, sitä nopeammin kulttuuri muuttuu. Näin toivovat ainakin Tähtinen ja Lehojärvi.

– Haluamme viestiä, että kaikki yrittävät parhaansa ja se riittää, Tähtinen sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Lisää myötätuntoa itselle

Opintopsykologi Tiina Tuominen on iloinen, että kauppakorkeakoulussa on nostettu opiskelijoiden mielenterveysasioita aktiivisesti esille.

– Kauppakorkeakoulu on tehnyt hienoa työtä, että he ovat ottaneet asioita puheeksi ja näyttävät, että näistä asioista saa puhua ja hakea apua, jos jaksamisen kanssa on ongelmia, Tuominen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että ihan kaikkien ongelmien ratkomiseen pelkkä kavereiden tuki ei riitä: tarvitaan myös ammattilaisia.

Turun yliopistossa opintopsykologien vastaanotolle tullaan monista syistä. Jaksamisen ja uupumuksen lisäksi tyypillisimpiä ovat motivaatio-ongelmat, mielialaoireet ja ongelmat opiskelutaidoissa ja -kyvyssä.

Mitä neuvoja opintopsykologi antaisi heille, jotka painivat jaksamisen tai muiden ongelmien kanssa?

– Myötätuntoista otetta omaan opiskeluun. Omaan päämäärään on useita polkuja, ja kaikki pienet ratkaisut opiskeluaikana eivät tule vaikuttamaan työelämään, hän sanoo.

Lue myös:

Osa opiskelijoista palaa uupuneena koulun penkille – "Ainut ihmisryhmä, jonka oletetaan elävän velaksi ja käyvän vielä töissä lomalla"

Emilia odotti terapiaa 1,5 vuotta, kuten moni opiskelija – Nyt YTHS tutkii, voisiko mobiilisovellus korvata kasvotusten kohdattavan terapeutin

Tutkijat tyrmäävät käsityksen opiskelijoista "laiskanpulskeina syöttöporsaina" – mikä on muuttunut, kun yhä useampi uupuu?

Maailmalla rakennetaan uusiutuvaa energiaa lähivuosina ennätystahtia. Tahti ei riitä kuitenkaan lähelle kansainvälisiä ilmastotavoitteita.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tuoreen arvion mukaan aurinko-, tuuli- ja vesivoimaa rakennetaan nykyisestä vielä puolet lisää seuraavien viiden vuoden aikana.

Tuuli- ja aurinkovoima ovat olleet viime vuodet eniten lisääntyneet energiantuotantotavat, ja IEA:n mukaan tahti vain kiihtyy.

Uutta sähköntuotantoa rakennetaan yli 200 gigawatin tehon edestä vuosittain vuoteen 2024 mennessä. Tällä vauhdilla uusiutuvista tulee kivihiilen jälkeen toiseksi tärkein keino tuottaa lähivuosina sähköä maailmalla.

Kiihtyvää tahtia edesauttaa se, että etenkin aurinkovoiman hinnat ovat laskeneet ja alenevat edelleen. Lisäksi useat maat ovat luvanneet lisätä uusiutuvia energialähteitä päästäkseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen rajoittaa maailman lämpötilan nousu selvästi alle 2 asteen. IEA:n mukaan uusiutuvat ovat jo laajalti halvin keino lisätä sähköntuotantoa kestävällä tavalla.

IEA:n ennusteen mukaan uusiutuvilla katetaan vuonna 2024 75 prosenttia lisäsähkön tarpeesta. Yli puolet uusiutuvista rakennetaan Aasiassa.

– Se, mihin nyt investoidaan on tavattoman tärkeätä. Kehitys menee oikeaan suuntaan, mutta ei riittävästi, arvioi uusien energiatekniikoiden professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.

Auringolla tuotettu sähkö valtaa alaa

Sähkön ja ylipäätänsä energian tarve on edelleen kasvussa maailmalla, vaikka viime vuoden kovia kasvulukuja ei tämän vuoden aikana nähdä.

Se, mikä jää uusiutuvilta katettavaksi, tuotetaan edelleen halvoilla ja saastuttavilla fossiilisilla polttoaineilla. Tämän takia esimerkiksi Intia saastuttaa ilmaansa ja lämmittää maapalloa myös lisääntyvällä kivihiilen käytöllä.

Kehittyvissä maissa, kuten Intiassa sähköä tarvitaan elintason nostoon. Kehittyneissä maissa, kuten Suomessa sähköä tarvitaan lisää puhdistamaan esimerkiksi saastuttavaa teollisuutta ja liikennettä.

Auringon, tuulen ja muiden uusiutuvien osuus maailman sähköstä ja muusta energian tuotannosta on tällä hetkellä vajaa viidennes. Arvion mukaan uusiutuvien markkinaosuus sähkön tuotannossa nousee noin prosentin vuodessa 30 prosenttiin. Uusiutuvien nimellinen teho olisi 3 700 gigawattia vuonna 2024.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Energiajärjestö IEA:n arvion mukaan etenkin aurinko ottaa voimaa allensa. Kotien ja kauppojen katoille sekä teollisuuslaitosten pihoille asennettavat aurinkopaneelit lisääntyvät vauhdilla. Aurinkovoima kattaa lisäyksestä reippaasti yli puolet. Euroopan ja Pohjois-Amerikan lisäksi niitä asennetaan myös Kiinassa.

IEA näkee, että etenkin hajautetuilla ja isommilla aurinkovoimaloilla voi olla myös arvioitua suurempi vaikutus uusiutuvien osuuteen energiantuotannossa.

Yhden maailman tärkeimmän energiajärjestön arviot eivät ole pystyneet ennakoimaan tuuli- ja aurinkovoiman yleistymistä. Nyt järjestö on selvästi nostanut uusiutuvien osuuden kasvuvauhtia.

– Hajautetun aurinkovoiman mahdollisuus on hengästyttävä. Kasvun aikaansaamisen yhteydessä pitää huomioida tuottajien lisäksi muut kuluttajat sekä energia- ja siirtoyhtiöt, tasapainoilee toimitusjohtaja Fatih Birol IEA:n näkemystä uusiutuvien raportin saatesanoissa.

OECD:n alainen järjestö tekee energia-arvioita jäsenmaille, kuten Suomelle, pitkälti maiden suunnitelmien ja markkinatilanteen mukaan. Arvio tehdään maailman joka kolkkaan.

Energiaprofessori: Uusiutuvat ainoita keinoja vähentää päästöjä

Järjestön tuoreessa uusiutuvien arviossa on näkyvissä myös mahdollinen aurinkovoiman läpimurto. IEA on laskenut uusiutuville erillisen kiihdytetyn version, jossa teollisen mittakaavan hajautettua aurinkovoimaa rakennetaan vielä puolet enemmän kuin yllä olevassa perusversiossa.

Jos palaset napsahtavat kohdilleen, aurinkovoimaa voisi tulla näin 300 gigawattia lisää vuoteen 2024 mennessä. IEA:n arvion mukaan 300 gigawattia on alle 10 prosenttia hajautetun aurinkovoiman kaikista mahdollisuuksista. Lisäyksellä uusiutuvat alkavat työntämään kivihiiltä pois suurimman sähkönlähteen paikalta.

Professori Lund kaipaa silti uusiutuviin ja samalla myös energian käytön tehostamiseen uutta vaihdetta. Öljyt pitäisi Lundin mukaan vaihtaa vaihdelaatikosta ja kaksinkertaistaa uusiutuvien osuus mahdollisimman nopeasti. Muutoin päästökehitys ei taitu vielä pitkään aikaan tavoitteista huolimatta.

– Huolestuttavaa tässä on se, että tällä hetkellä ei ole olemassa kovin montaa taloudellista ja laajennettavaa ratkaisua. Uusiutuvien puolelle tulee ehkä tämän takia lisäpaineita.

Edullisuudesta huolimatta uusiutuvien nopea lisäys ei Lundin mukaan tapahdu helposti, kun sään mukaan vaihteleva tuotanto vaatii rinnalleen ratkaisuja muun muassa sähköverkoissa ja varastoinnissa. Hän tutkii ja opettaa osittain myös Kiinassa ja tietää, että uusiutuvien tuotannosta on mennyt hukkaan ajoittain 10-20 prosenttia, kun paikallinen kantaverkko ei ole pystynyt ottamaan tuotantoa vastaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Lisäksi kehittyvien talouksien energian käyttö on tuhlailevaa. Energiaan tarvitaan enemmän, kun esimerkiksi talot on huonosti rakennettu.

– Uusiutuvat voivat olla yleisempikin ratkaisu, mutta tämä saattaa olla vähän hatara tie kehittyvissä talouksissa. Hataraa taloa ei kannata lämmittää, vaan ensin paikata.

Lundin näkemyksen mukaan IEA:n arvio vahvistaa sitä, että ilman teknisiä ratkaisuja ja energian käytön tehostumista, sähkömarkkinoiden kyllästäminen uusiutuvilla siirtyy koko ajan kauemmaksi.

Se tarkoittaa samalla myös sitä, että nykyinen kehitys nostaa Lundin laskelmien mukaan maapallon keskilämpötilaa noin kolme astetta. Kehitys tarkoittaisi myös sitä, että 1.5 asteen tavoitteen eteen pitää tehdä myöhemmin entistä enemmän töitä.

Lund muistuttaa siitä, että ilman energiapaletin kivihiilikysymyksen ratkaisua Pariisin ilmastotavoitteisiin ei päästä. Kivihiilestä tulee yli 40 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Tähän tarvitaan myös Suomen ja EU:n panosta.

– Jos haluamme ilmastonmuutoksen ratkaista, tarvitsemme globaaleja ratkaisuja. Meidän pitää olla vahvasti mukana globaalissa kehityksessä, erityisesti EU on maailman rikkaimpana alueena erittäin tärkeä. Jos emme ole ojentamassa kättä köyhemmille maille, on hyvin vaikea kuvitella, että ilmastonmuutosta saataisiin kuriin.

Lue myös:

Raportti: Kiinan kasvanut hiilivoiman rakentaminen vaarantaa ilmastotavoitteiden saavuttamisen

Mustien keuhkojen maa

YK:lta varoitus: Maailman hiilidioksidipäästöt kääntyivät nousuun ensimmäistä kertaa neljään vuoteen

Yle Intiassa: Aurinkoenergiaa rakennetaan sadan ydinvoimalan verran – Fortum kärkkyy uutta kasvua

Vuosi 2018 toi kylmää, kuumaa ja kuivaa – muuttuva ilmasto näkyy jo säässä

Suomen talouskasvun ennustetaan hieman hiipuvan, mutta Lapin suurilla hiihtokeskuksilla pyyhkii hyvin. Isot investoinnit syövät tulosta, mutta suurimmat keskukset tekevät päättyneellä tilikaudella voitollisen tuloksen.

Uhkakuviakin on, mutta ne ovat aivan muualla kuin Brexitissä.

Hiihtokeskukset painivat tällä hetkellä ilmastomuutoksiin liittyvien uhkakuvien kanssa, se on yrittäjien ja toimitusjohtajien ajatuksissa suurempi ongelma kuin Brexit. Toinen haaste ovat ulkomaalaiset matkailijat, jotka harvemmin laskettelevat ja käyttävät hissipalveluja.

Tilanne on havaittu myös Levillä, missä nykyisin talvimatkailijoista yli puolet on ulkomaalaisia.

– Levi kansainvälistyy kovaa vauhtia ja se on haaste rinneyhtiöille, sillä usein ulkomaalaiset asiakkaat tekevät muuta kuin laskettelevat. Meidän täytyy tässäkin vastata kysyntään, sanoo Levin hissiyhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaari.

Levillä hissiasiakkaiden volyymi on laskenut jonkin verran. Suurissa Lapin hiihtokeskuksissa onkin pyritty vastaamaan kysyntään laajentamalla vuokraustoimintaa kelkkoihin ja varsinkin talvipyöriin, joiden kysyntä on ulkomaalaisten keskuudessa kasvanut räjähdysmäisesti.

Lumen varastointi on hiihtokeskuksissa arkipäivää.

Lunta kerätään talven ajalta seuraavaa kautta varten, jotta uusi kausi voidaan avata varmuudella lokakuussa, jos luonnon lunta tai tykkilunta ei saada tarpeeksi. Levillä painaa harteillaan myös pujottelun maailmancupin osakilpailun järjestäminen. Kansainväliselle hiihtoliitolle FIS:lle ei haluta tarjota lumetonta rinnettä.

Levi on Lapin suurin hiihtokeskus

Levi on lähes 17 miljoonan euron liikevaihdollaan Lapin suurin hiihtokeskus. Yhtiön liikevoitto oli päättyneellä kaudella 2 miljoonaa euroa plussalla ja tilikauden tulos oli verojen jälkeen runsaat 1,5 miljoonaa. Yhtiön omavaraisuusaste on 32,7 prosenttia.

Hiihtokeskus on levittäytynyt pikkuhiljaa Levitunturin eri puolille. Läntisellä puolella otetaan käyttöön rinteiden auettua uusi, 8 miljoonaa euroa maksanut tuolihissi.

– Viimeisten kahden ison hissin rakentamisen aikaväli oli neljä vuotta ja vähintään siinä ajassa meidän täytyisi saada taas käyttöön seuraava investointi. Yksi uusi hissi on vielä tavoitteena. Vuosittaiset investoinnit keskittyvät meillä lähinnä lumetuksen laajentamiseen, kertoo Levin hissiyhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaari.

35 vuotta sitten Ylläksellä oli vain muutama hissi

Toimitusjohtaja Osmo Virranniemi ja hänen poikansa Mikko Virranniemi esittelevät Iso-Ylläksen hiihtokeskusta hymynkare kasvoilla. Kädet viuhuvat ja osoittavat suuntiin, jonne vuosikymmenten aikana on investoitu.

Isä Virranniemi aloitti hiihtokeskustoiminnan Ylläsjärven puolella yhtiökumppaninsa Reijo Riilan kanssa lähes 35 vuotta sitten. Ylläsjärven puolella oli tuolloin ainoastaan muutama hissi ja pieni ravintola.

– Kehittämistä on ollut koko ajan, tasaiseen tahtiin. Nyt tälle alueelle on kokonaisuudessaan investoitu noin 100 miljoonaa euroa, josta hiihtokeskuksen osuus on ollut noin 30 miljoonaa, laskee toimitusjohtaja Osmo Virranniemi.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Hiihtokeskusbisnes ei 1980-luvulla ollut suosittua liiketoimintaa, ainakaan rahoittajien keskuudessa. Lapin hiihtokeskusyrittäjät joutuivat usein poistumaan pankinjohtajan puheilta tyhjin käsin. Samoin kävi Osmo Virranniemelle.

– Alussa tilanne oli, että tämä katsottiin riskibisnekseksi ja jopa ongelmalliseksi liiketoiminnaksi. Tänä päivänä voidaan todeta, että niistä ajoista on menty paljon eteenpäin ja nykyisin tämä on jo kannattavaa bisnestä.

Ylläkselle on suunnitelmissa isoja, miljoonien eurojen ja pitkän aikavälin investointeja.

Sukupolvenvaihdos edessä

Iso-Ylläksen rinnetoiminnan liikevaihto oli päättyneellä tilikaudella yli 4,2 miljoonaa euroa. Yhtiö on ulkoistanut ravintola-, vuokraamo- ja liikekauppatoiminnan.

Vuonna 2008 valmistunut ja lähes 10 miljoonaa euroa maksanut gondolihissi on maksettu. Yhtiö tuotti voittoa päättyneellä tilikaudella vajaat miljoona euroa, joka on neljäs osa liikevaihdosta.

Yhtiön omavaraisuusaste on yli 60 prosenttia.

– Suunnitelmissa on uusi tuolihissi, jonka kustannusarvio on noin 8 miljoonaa euroa ja siihen täytyy varautua jo pitemmällä aikavälillä. Uuden hissin osalta puhutaan noin viiden vuoden ajan tähtäimestä, miettii Osmo Virranniemi ja siirtää katseensa tulevaan toimitusjohtajaan, poikaansa Mikko Virranniemeen.

39-vuotias Mikko Virranniemi tarttuu toimitusjohtajan kapulaan vuodenvaihteessa. Hiihtokeskustoiminta on tuttua jo pienestä pojasta lähtien ja viimeiset 10 vuotta on kulunut rinnetoiminnasta vastaavana päällikkönä.

– Hyvillä mielin otan tehtävän vastaan. Tämä hiihtokeskuksen niin sanottu arki on hyvin hallussa, pystyn toimimaan täällä lähes kaikissa tehtävissä, joita eteen tulee.

Hiihtokeskusta vuodesta 1985 vetäneen kaksikon, Osmo Virranniemen ja Reijo Riilan kummankin jälkikasvu jatkaa hiihtokeskuksen kehittämistä. Mikko Riila toimii jo nyt hallituksen puheenjohtajana.

Pyhä pitkästä aikaa plussalle

Pyhän hiihtokeskus Pelkosenniemellä on paininut vuosikymmenten välillä kannattavuuden rajamailla. Liiketulos oli vielä viime tilikaudella negatiivinen, mutta tällä kaudella tulos on plussalla. Pyhän tulosta on painanut aiempina vuosina suuri hissi-investointi liikevaihtoon nähden. Pyhän hiihtokeskustoiminnan omistaa Rukakeskus Oy.

– Pyhän volyymi on kasvanut neljän viime kauden aikana 30 prosenttia ja tälle vuodelle on arvioitu kasvua kuusi prosenttia. Meillä uskotaan, että kotimaan markkinoissa on vielä kasvuvaraa, suunnittelee Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Ville Aho.

Lapin hiihtokeskuksissa on meneillään myönteiset ajat ja yrittäjien mukaan tulevaisuuskin näyttää positiiviselta. Kukaan ei kuitenkaan venyttele olkaimiaan, sillä suhdanteet voivat muuttua ja toiminta on aina säiden armoilla.

Tuskin kukaan kuitenkaan iloitsee aikaisesta pääsiäisestä yhtä paljon kuin hiihtokeskusyrittäjä, aikainen loma-aika kevättalvella tietää volyymin kasvua.

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lue lisää:

Lapin hiihtokeskukset aloittavat lumetuksen näiltä näkymin viikonloppuna

Suomutunturi tähtää kansainväliseksi huippuvalmennuskeskukseksi

Sukupolvenvaihdos hiihtokeskuksessa: Iso-Ylläs siirtyy isiltä pojille

Euroopan unioni on myöntänyt Britannialle uuden jatkoajan EU-erolleen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kertoi brexitin uudesta takarajasta Twitterissä.

Ranskan kerrottiin aiemmin kannattaneen lyhyempää lykkäystä Britannialle, mutta EU-maat löysivät yhteisen linjan, eli brexitin uusi takaraja on tammikuun lopussa 2020. Britannia voi erota EU:sta myös aiemmin, jos erosopimus hyväksytään Britannian parlamentissa.

EU-suurlähettiläiden saavuttama yhteisymmärrys on vielä muodollisesti vahvistettava huomenna tai keskiviikkona, kertoi virkamieslähde uutistoimisto Reutersille. Ilman lykkäystä Britannia olisi jättänyt EU:n torstain ja perjantain välisenä yönä.

EU:n tiedottaja oli lehdistön edustajien edessä valmiina kertomaan lisätietoja. Olennaista uutta ei ilmennyt. Toimittajat halusivat tietää, valitseeko Britannia vielä itselleen uuden EU-komissaarin. EU:n tiedottaja ei kuitenkaan halunnut spekuloida asialla, koska mitään päätöksiä ei ole vielä varmistettu.

Johnson ajaa ennenaikaisia vaaleja

Pääministeri Boris Johnson jatkaa puolestaan tänään yrityksiään viedä Britannia ennenaikaisiin vaaleihin. Johnson haluaisi järjestää parlamenttivaalit 12. joulukuuta, mikä hänen mukaansa antaisi parlamentille aikaa hyväksyä brexit-sopimus ennen vaaleja.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Vaalit voidaan järjestää vain jos kaksi kolmasosaa parlamentista tukee esitystä. Pidetään epätodennäköisenä, että parlamentti hyväksyy Johnsonin esityksen, koska oppositiossa oleva työväenpuolue ei suostu vaaleihin ennen kuin voidaan varmistaa, että sopimukseton EU-ero voidaan välttää.

Pääministerin tiedottaja kertoi tänään, että Johnson itse toivoo edelleen maan eroavan EU:sta torstaina. Koska parlamentti on torjunut tämän ja itse asiassa hangoitellut brexitiä vastaan jo kolme vuotta, Johnsonin mielestä parlamentti on vaihdettava.

Suoraa lähetystä Britannian parlamentista voit seurata tämän sivun kautta noin kello 17.30 alkaen. Äänestys vaaleista tapahtuu noin kello 19.

Brexit-lykkäys voi vaikuttaa vaalien ajankohtaan

EU:n hyväksymä brexit-lykkäys saattaa vaikuttaa myös vaalisuunnitelmiin. Oppositiossa olevat liberaalidemokraatit ja Skotlannin kansallispuolue SNP esittävät ratkaisua, jonka mukaan vaalit pidettäisiin jo 9. joulukuuta.

Ehtona on juuri se, että EU-ero lykätään tammikuun loppuun. Sitomalla vaalipäivä EU-eron lykkäämiseen ja aikaistamalla vaalit halutaan varmistaa, että uusi parlamentti varmasti pääsee keskustelemaan brexitistä.

Lue lisää: Eurooppa-kirje: Toimittajan tyhjä olo – Entä jos Britannian ero toteutuu?

Kaksi oppositiopuoluetta antaa tukensa uusille vaaleille Britanniassa, jos brexitille annetaan lisäaikaa tammikuulle

Suomalaisten lukuharrastus on kansainvälisestikin harvinainen ilmiö. Kirjojen lukeminen ja niillä täytettyjen kirjastojen koluaminen on ollut perinne vanhemmilta lapsille.

Kirjanpainaminen puolestaan on ollut arvostettu ammatti, jossa on tehty pitkiä työuria. Sitten tuli digitekniikka ja kaikki muuttui.

Painomusteen tahrimat kädet ovat käyneet liki tarpeettomiksi, kun kukaan ei enää kaipaa paperille painettuja aikatauluja, lomakkeita saati sanakirjoja. Koviin kansiin sidottujen romaanien painaminen taas on pitkälti siirtynyt halvempien kustannusten perässä Baltian maihin.

– Kovakansilinjan koneenhoitajat eli kovakansikuskit olivat jo aikoinaan Suomessa harvalukuinen, mutta erittäin ammattitaitoinen joukko. Ennen he mahtuivat yhteen bussiin, nyt yhteen taksiin, yrittäjä Juha Manninen kuvailee alan muutosta.

Manninen on pitkän linjan kirjapainoyrittäjä ja kustantaja, joka oli mukana noin kymmenen miljoonaa euroa maksaneen digitaalisen painon rakentamisessa Juvalle muutama vuosi sitten.

Hintaero Suomenlahden eteläpuolisiin painoihin ei ole prosenttilaskua, vaan kertolaskua. Juha Manninen

Bookwell Digital -yritys kaatui reilu vuosi sitten, kun kallista laitteistoa ei saatu toimimaan riittävän tehokkaasti kuin hetkittäin.

– Se oli kuitenkin jotain ainutlaatuista. Olin ensimmäinen ihminen, joka näki miten tuo valtava kone pyöri ja työnsi sisältään valmiita kirjoja eikä missään ollut ainuttakaan ihmistä – ei ketään, Manninen kuvailee tuntemuksiaan silloin, kun kaikki toimi.

Paino saatiin kuitenkin pyörimään vain puolivauhdilla, mikä söi kannattavuuden ja kulutti yrittäjien rahat. Uutta pääomaa ei saatu, ja niin edessä oli konkurssi.

– Hintaero Suomenlahden eteläpuolisiin painoihin ei ole prosenttilaskua, vaan kertolaskua. Suomessa kirjan painaminen maksaa pahimmillaan kolme kertaa enemmän, Manninen sanoo.

Konkursseja ja yrityskauppoja

Mannisen kumppaneineen kokema konkurssi on yksi sadoista, joita Suomen kirjapainoalalla on koettu parin viime vuosikymmenen aikana. Vuodesta 2003 lähtien niitä on ollut lähes kolme sataa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Vajaat 20 vuotta sitten Suomessa oli vielä reilut 1300 painoyritystä. Viime vuonna niitä oli enää muutaman yli 870, joten konkurssien lisäksi on tapahtunut yrityskauppoja tai yrityksille ei ole vain löytynyt jatkajaa. Painoyritysten henkilöstön määrä on samassa ajassa vähentynyt alle puoleen.

–Yrityskauppoja on tehty paljon ihan viime vuosina. Yritykset ovat pyrkineet hankkimaan leveämmät hartiat toimiakseen markkinoilla tehokkaammin ja saamaan hintatasoa sellaiselle tasolle, että ollaan kilpailukykyisiä myös naapurimaiden kanssa, Graafisen Teollisuuden liittojohtaja Elias Erämaja sanoo.

Yksi aktiivinen toimija yrityskaupoissa on ollut PunaMusta-konserni, joka ostanut viime vuosina useita painoyrityksiä, viimeksi tämän vuoden heinäkuussa Tampereella ja Vantaalla toimivan Hämeen kirjapainon.

– Me haluamme olla viimeisten Suomeen vielä jäävien toimijoiden joukossa, PunaMustan painopuolen johtaja Jari Avellan toteaa.

Uutta liiketoimintaa erikoistumalla

Toki kirjanpainaminen ei ole mikään maailmanlopun ala, onhan yrityksiä vielä jäljellä useita satoja ja liikevaihtoakin kertyy yli miljardi vuodessa.

Jäljellä olevat yritykset ovat alkaneet miettiä uusia liiketoimintoja, joilla selviäisi kilpailussa vähentyneistä tilauksista. Vaikka digitalisoituminen on vienyt alalta koko joukon työpaikkoa, on se niitä myös luonut.

Lahdessa sijaitseva Markprint on reilussa vuosikymmenessä investoinut digipainamiseen ja muuhun tuotekehitykseen miljoonissa laskettavan summan euroja. Yritys työllistää parikymmentä ihmistä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– Perusbulkin painamisessa kilpailu on kovaa, mutta digipainaminen kasvaa koko ajan. Olemme erikoistuneet ennen muuta UV-painamiseen, jolla saadaan aikaan vaikuttavia erikoisefektejä. Digipainaminen on myös ekologista, ei ole paperihukkaa, Markprint Oy:n toimitusjohtaja Mikko Ilomäki kertoo.

UV-painamisessa värit kuivatetaan välittömästi ultraviolettivalon avulla. Ultraviolettivalo kuivaa musteen käytännössä heti, jolloin painojälki on tarkkaa eikä väri pääse leviämään.

Ilomäki suhtautuu muutenkin tulevaisuuteen kohtuullisen luottavaisesti. Hänen mielestään tilastot antavat alasta ehkä turhankin negatiivisen kuvan.

–Yrityskauppoja tapahtuu vielä ja toimijat vähenevät, mutta vuoden 2008 iso pudotus on tasaantumassa.

Otava painaa kotimaassa

Suomen ainoa kovakantisia kirjoja suuressa mittakaavassa painava yritys on Otavan Keuruun kirjapaino. Se painaa noin kuusi miljoonaa kirja vuodessa. Määrä on reilu viidennes Suomen koko vuotuisesta kirjamyynnistä.

Myös Keuruulla on jouduttu mukautumaan alan muutokseen. Isointa painoa ei enää tarvitse käynnistää jokaista kirjaa varten, vaan hyvin usein riittää pienempi kone.

– Ollaan menossa yhä enemmän siihen suuntaan, että ensipainokset ovat hyvin pieniä. Ei tehdä enää yhtä kolmen tuhannen kappaleen painosta, vaan tehdään esimerkiksi yksi tuhannen kappaleen painos ja sitten viiden sadan kappaleen eriä, mikäli kirja myy, Otavan kirjapainon toimitusjohtaja Marko Silventoinen kertoo.

Otavan kirjapaino painaa luonnollisesti Otavan kustantamat kirjat, mutta tarjoaa palvelujaan muillekin kustantajille, jotka haluavat painattaa kirjansa kotimaassa.

Onko alustatalous ratkaisu?

Kirjapainoala on Euroopassa hyvin pirstaleinen. Yritykset ovat valtaosin pieniä, vain muutaman ihmisen työllistäviä painoja. Siksi ongelmatkin ovat samanlaisia, vaikka erojakin on.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– Koko Euroopassa on nähty painoalan liikevaihtojen lasku, koska digitalisaatio on muuttanut markkinoiden kysyntää. Ruotsissa yleinen talouskehitys on ollut meitä myönteisempää ja lisäksi heikentynyt kruunu on hyödyttänyt sikäläisiä yrityksiä, Elias Erämaja kertoo.

Euroopassa on viriämässä myös uudenlaista yhteistyötä kirjapainojen keskuudessa, kun painoja joudutaan seisottamaan töiden puutteessa.

– Kysymys on eräänlaisesta alustataloudesta, joka olisi rantautumassa myös painoalalle. Yksittäinen alustatoimija voisi hyödyntää ylimääräistä kapasiteettia koko Euroopan laajuisesti. Näin yritykset pystyisivät nostamaan omien painokoneidensa käyttöasteita. Tätä toimintaa saatetaan joskus nähdä Suomessakin, Elias Erämaja sanoo.

Nurmijärven Perttulassa Valkjärventiellä on palanut vuonna 1922 valmistunut koulurakennus. Palosta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Poliisi tutkii tulipalon syttymissyytä, mutta epäilee tuhopolttoa.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen mukaan jälkisammutus- ja raivaustyöt kestävät maanantaina pitkälle iltapäivään.

Valkjärven koulu on hirsirakenteinen puukoulu, joka sijaitsee Valkjärven kylässä, Nurmijärven Perttulan eteläosassa. Päivystävän päällikön Yrjö Jalavan mukaan noin 300–400 neliötä.

– Tuho on niin suuri, että koulu on käyttökelvoton. Sitä ei saa pelastettua, eivätkä oppilaat voi sinne enää mennä, päivystävä päällikkö Jalava kertoo Ylelle.

Valkjärven koulu koostuu kahdesta rakennuksesta. Toinen rakennuksista on vaurioitunut tulipalossa käyttökelvottomaksi. Kunnan tilakeskus ei osaa vielä sanoa, voiko toista koulukiinteistöä käyttää jatkossa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Koulussa opetetaan vuosiluokkia 1–6. Valkjärven koulussa on esiopetus mukaan lukien noin 70 oppilasta. Opetus järjestetään tällä viikolla läheisessä Uotilan koulussa.

Sivistysjohtaja Tiina Hirvosen mukaan opteuspaikan jatkosta päätetään tämän viikon aikana. Kunta tiedottaa lisää kotisivuillaan sekä suoraan oppilaiden huoltajille myös Wilman ja Päikyn välityksellä.

Hirvonen kertoo, että kouluille on järjestetty kriisiapua sekä lauantaina palaneen Lepsämän koululle että Valkjärven sijaiskouluna toimivaan Uotilaan. Lisäksi oppilasterveydenhuollon henkilöstöä on molemmilla kouluilla opetushenkilöstön apuna.

Kunnan johto tapaa molempien koulujen henkilökunnan maanantaina iltapäivällä koulupäivän jälkeen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Poliisi epäilee paloa tahalliseksi

Poliisi epäilee paloa tahallaan sytytetyksi ja tutkii Valkjärven koulun paloa tuhotyönä.

– Nimike voi myöhemmin täsmentyä törkeäksi tuhotyöksi, kertoo rikoskomisario Markku Lylykangas STT:lle.

Lauantaina aamuyöstä paloi Nurmijärvellä Lepsämän koulu. Poliisi epäilee, että myös Lepsämässä kyseessä oli tuhopoltto.

STT kertoo, että tulipalossa kärsi vahinkoja uusi L-kirjaimen muotoinen puukoulurakennus, joka on valmistunut vuonna 2002.

Lepsämän koulussa on noin 260 oppilasta ja heidän opetuksensa järjestetään tällä viikolla koulun toisessa rakennuksessa.

Poliisi kaipaa molempiin koulupaloihin vihjeitä ja mahdollisia silminnäkijähavaintoja. Kaikki tapauksiin liittyvä tieto pyydetään ilmoittamaan vihjeet.ita-uusimaa@poliisi.fi tai vihjenumeroon 0295 413 636.

Nurmijärvi lisää vartiointia kaikilla kouluilla

Nurmijärven kunta tehostaa vartiointia kaikilla kouluilla maanantaista alkaen. Kunnan mukaan kouluille tulee tehostettu vartiointi. Lisäksi kunta tekee yhteistyötä poliisin kanssa.

Kunta lisäsi vartiointia kouluilla jo viikonloppuna Lepsämän lauantaisen tulipalon jälkeen.

– Suojausta on kahdella tavalla, palovaroitinjärjestelmät ja lisäksi on kiertävä vartiointi. Vartiointiliikkeet kiertävät meidän rakennuksia ja tilanteen mukaan vartijoita on yksi tai useampia, sanoo kunnan Tilakeskuksen päällikkö Ville Könönen.

Kunnan koulut sijaitsevat laajalla alueella, mutta vartiointia on lisätty kaikkialla ja osassa kohteissa laitetaan Könösen mukaan jatkuva vartiointi päälle.

Kunnalle palo on myös rakennushistoriallinen tappio.

– Aina tällainen vanha hirsikoulu on osa kunnan historiaa ja myös Suomen historiaa. Totta kai siinä on yhtä aikaa kulttuurihistoriallinen vahinko. Rakennus oli kohtuullisen hyvässä kunnossa, siitä on pidetty huolta ja siihen oli tehty korjauksia, eikä siinä ei ollut mitään ongelmia, Könönen kommentoi.

Aiheesta lisää:

Nurmijärveläiskoulun osia paloi korjauskelvottomiksi – poliisi epäilee, että koulu sytytettiin tahallaan

Suomen pitäisi olla hiilineutraali kuudessatoista vuodessa. Niin lähellä on siis vuosi 2035. Puolet hiilidioksidivähennyksestä pitäisi saada liikenteestä. Varma tapa olisi ajaa auto talliin, lukita ovi ja heittää avain lepikkoon.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Vähän kevyemmilläkin konsteilla pärjää, kun tietää, mistä etsiä.

Pirkkalassa toimiva StepOne Tech on kehittänyt kohta kahdeksan vuotta tekniikkaa, jolla bensa-auto muutetaan käyttämään etanolipohjaista polttoainetta. eFlexFuel-muutos on näppärä ilmastoteko, mutta maksaa jonkun verran. Aikaa operaatioon kuluu vain pari tuntia.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ennen etanolimuutosta vuoden 1997 Citroen Xantia päästi ilmakehään reilut kaksisataa grammaa hiilidioksidia kilometrillä. Nyt lukema painuu neljänkymmenen gramman tienoville.

Muutoskatsastuksesta saa leiman rekisteriotteeseen, ja sen jälkeen voi pyytää Traficomista rahat takaisin. Ihan kaikkea ei tosin saa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kolmensadankuudenkympin satsaus ikäloppuun autoon maksaa itsensä takaisin näillä litrahinnoilla vuodessa tai puolessatoista ajomäärästä riippuven. Onko hommassa siis järjen hiventäkään?

Elintarviketeollisuuden ja kotien jätteistä tai vaikka sahanpurusta etanoliksi

Ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon professori Jyri Seppälän mielestä vanhan auton päästöjen leikkaus on oikeansuuntainen, mutta riittämätön.

– Onhan tässä ihan järkeä. Ainakin teet pienen teon ilmaston suuntaan. Suomessa myytävä bioetanoli tehdään jätepohjaisesti. Ja onhan etanolissa vielä se hyvä puoli, että käyttökin on edullista, toteaa Seppälä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Mittarilla etanoli näyttää selvästi halvemmalta, mutta kulutus on kolmanneksen ysivitosta suurempi. Ympäristön kannalta etanolin alkuperä ratkaisee. (Mobiililukija, huomio! Juttu jatkuu kommentin jälkeen.)

RE85-polttoainetta jakeleva St1 tislaa etanolinsa mäskistä, jota käytetään elintarviketeollisuuden ja kaupan teollisuuden jätevirroista.

– Lisäksi teemme Hämeenlinnassa etanolia kotitalouksien biojätteestä. Ja Kajaanissa sitten vielä sahanpurusta, luettelee St1:n myyntijohtaja Mikko Reinekari.

Kaikki Suomessa jaettava etanolipolttoaine on samaa, vähintään 104-oktaanista ainetta. St1 omistaa Shell-asemat, mutta myös osuuskauppojen ABC:n EkoE85 on samaa ainetta. Sitä saa 144 jakeluasemalta.

50 000 suomalaisautoa voisi tankata jäte-etanolia

Pirkkalassa tehtyjä etanolibokseja on myyty Suomeen neljätuhatta. Päälle tulevat muualta ostetut.

Se on aika vähän, kun henkilöautoja on liikenteessä yhteensä 2,7 miljoonaa, vanhoja ja halpoja. Autokannan keski-ikä oli viime vuonna 12,1 vuotta. Ajoneuvojen keskihinta on 3600 euroa.

– Jos etanolimuutokset yleistyvät, niin suomalaiset biopolttoainevalmistajat saavat sellaisen signaalin menekistä, jolloin ne hyödyntävät vielä käytettävissä olevat kestävät varannot, sanoo professori Seppälä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Yhden ratkaisun sijasta ilmastotalkoissa onkin etsittävä monta pientä.

– Potentiaalia löytyy satojamiljoonia litroja jätepohjasen etanolin valmistamiselle. Metsä on meille Suomessa iso mahdollistaja tulevaisuudessa. Jos sen satamiljoonaa litraa muuttaa autoiksi, niin etanolilla voisi kulkea 50 000 autoa, pyörittelee Reinekari

Jenkki ostaa etanolilla tehoa, ranskalainen halpaa ajoa

Kotimarkkinoiden lisäksi etanolimuutossarjaa kysytään maailmalla. Viidessätoista maassa myytävä suomalaiskeksintö on fiksumpi kuin moni kilpailijansa: etanolianturi todella mittaa polttoaineen koostumusta. Se ei ole pelkkä koriste kuten joissain halpasarjoissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Yhdysvalloissa autoilijaa on turha lähestyä päästölukemilla, mutta etanolimuutoksen tuoma (pieni) tehon lisäys tarkoittaa, että muutossarja voidaan myydä virityspalana. Varsinkin, kun elektroniikka valetaan vauhdikkaan punaisen muovin sisään.

Ranskalaiset saavat etanolia alle 70 sentillä litra, joten sielläkin kysyntää riittää.

Taustalla on myös vilpitön halu tehdä hyvää.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– Valloitamme maailman. Uskomme aidosti, että etanolimuutos on yksi vaihtoehto monien joukossa. Sähköauto on saanut ehkä turhankin hienon maineen, vaikka sen valmistamisen ja elinkaaren päästöt ovat itse asiassa aika paljon isommat kuin muunnetun flexiauton, laskee Vaine.

Kallista ainetta

Suomen jätevirrat ovat pieni liraus verrattuna hiilivetymereen, jota maailman autot polttavat. Niin meillä kuin muuallakin etanolin suurin ongelma on saatavuus. Kasvit kannattaa syödä ennemmin kuin jalostaa polttoaineeksi.

Eikä viljellyn etanolin hiilijalanjälki edes ole kovin pieni: pellot muokataan ja sadot korjataan dieselin voimalla.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– Etanoli ei riitä suuremman luokan muutokseksi. Meidän on haettava ihan toisia keinoja, että liikenteen päästöt saadaan lähitulevaisuudessa alas, sanoo professori Seppälä.

Jo nyt osataan tehdä polttoainetta bensiini- ja dieselmoottorille ilmakehän hiilidioksidista ja vedystä. Se on vain turhan kallista kuluttajalle - toistaiseksi.

Keinotekoisesti valmistettuja polttoaineita on jo tuotettu pilottilaitoksissa eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Etulinjassa on Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston (LUT) synteettinen polttoainekokeilu.

Ranskalainen öljy-yhtiö Total kokeilee myös synteettisen polttoaineen tuotantoa. Juttu power to x -tekniikasta Tekniikka & Taloudessa.

Etanoliautoilusta on tarjolla jyhkeä tietopaketti osoitteessa etanoliautoilijaksi.fi.

Puoli seiskan juttu vanhan Sitikan ympäristöystävällisemmästä ilmeestä tarjolla myös tässä:

Pekka Tuomela, 55, ja äiti Anja Tuomela, 85, istuttavat porkkanoita, punajuuria ja salaattia kotipihan pieneen puutarhaan. Molempien liikkeet ovat varmoja ja rentoja. Tuttua työtä, johon Anja opetti Pekan jo silloin, kun tämä oli aivan pieni poika.

– Meitä oli viisi sisarusta. Isä oli minulle etäinen hahmo ja kuoli kun olin 9-vuotias. Äidin kanssa tehtiin aina paljon asioita, saatiin olla mukana. Jotenkin ajattelen, että tämä oma hoivaviettinikin on osaltaan syntynyt juuri siitä, että olen viettänyt pienenä niin paljon aikaa äidin kanssa.

Anja nyökyttelee poikansa puheille ja ryhtyy kertomaan tarinaa viljelyneuvojasta, joka kierteli kylän taloissa Nivalassa hänen omassa lapsuudessaan. Saman tarinan olemme kuulleet jo hetkeä aikaisemmin. Pekka on sen kuullut kymmeniä tai satoja kertoja, mutta kyselee silti lempeästi äidiltään lisää.

– Äidillä on vaskulaarinen muistihäiriö ja lähimuisti on aika huono, melkein olematon. Juttua meillä aina piisaa, mutta aika iso osa on kertausta. Samoja tarinoita tulee moneen kertaan, mutta aina välillä muistin lokeroista tulee jotain ihan uutta ja kiinnostavaa - sellaisia kultahippusia.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Pirkon kaunis kotikuolema

Pekka Tuomela on äitinsä omaishoitaja, eikä ole ensimmäistä kertaa mummoa kyydissä. Ensimmäinen asukki Pekan rakentamassa mummonmökissä oli anoppi, Päivi-vaimon äiti Pirkko.

– Pirkko asui omassa asunnossaan Oulussa, muttei sitten enää Alzheimerin takia pystynyt itsenäiseen elämään. Siinä vaiheessa päätimme ottaa hänet tähän meille asumaan, ja rakensimme oman talon viereen toisen mökin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Pirkko-anoppi vietti Pekan rakentamassa talossa elämänsä viimeiset kaksi vuotta. Loppuvaiheessa Alzheimer oli jo vienyt Pirkon voimat, ja avuksi tarvittiin sairaalasänkyä ja nostolaitetta. Viimeisin apuväline oli Pekan itsensä tekemä mäntypuinen ruumisarkku.

– Pirkko kuoli kauniin kotikuoleman tässä tuvassa. Päivi silitteli häntä ja sanoi sitten, että nyt äiti lähti. Pesimme ja puimme hänet, ja lähisukulaiset kävivät jättämässä jäähyväiset täällä kotona.

Pirkko kuoli kolme vuotta sitten. Samoihin aikoihin alkoi käydä ilmeiseksi, että Pekan oma Anja-äiti ei enää ihan pärjännyt kerrostalokodissaan Porissa. Kotihoito kävi kyllä tuomassa ruuat ja annostelemassa lääkkeet, mutta ne saattoivat Anjalta yksin ollessa unohtua syömättä ja ottamatta.

– Sisarusten kanssa pohdimme, että joku ratkaisu on löydettävä. Päädyimme siihen, että äiti muutti tänne Karkkuun. Muutaman viikon hän haikaili takaisin Poriin, mutta pikkuhiljaa alkoi kutsua tätä kodiksi.

Pekka kääntää puheensa äidille.

– Sinä kun olet aina sanonut, että et halua asua toisten nurkissa. Tässä on hyvä kun sinulla on omat nurkat, ja me olemme ihan tuossa vieressä. Etkä sinä ainakaan ole mihinkään karkuun lähtenyt.

Anjaa ajatus karkuun lähdöstä naurattaa, ja Pekkaa naurattaa aina kun Anjaa naurattaa.

– En kai minä tästä nyt mihinkään… vaikka ei sitä koskaan tiedä mitä mieleen tulee.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

“Jos jotakin sattuu, niin sitten sattuu”

Pekka Tuomela on sähköasentaja ja vuorotöissä Tampereen Työväen teatterilla. Työnantaja on koko ajan suhtautunut Pekan omaishoitajuuteen ymmärtävästi.

– Olen tehnyt välillä lyhennettyä työaikaa. Ja joustoa löytyy tarpeen mukaan, jos yllättäviä tilanteita tulee. Esimieheni on sanonut, että mummo ensin ja työt sitten.

Kun Pekka ja Päivi-vaimo lähtevät töihin ja Sanni-tytär kouluun Tampereelle, käy Anjalla yksityinen kodinhoitaja ja välillä hän touhuilee tontilla yksinään.

Tasaisen varmat ja vakaat vanhan naisen askeleet kulkevat milloin postilaatikolle, milloin kasvimaalle tai klapeja hakemaan. Puuvajalla kirves kohoaa vähän vapisten yläasentoon, mutta iskee sitten terävästi ja tarkasti klapin halki. Vuosikymmenten aikana kertynyt taito on tallella.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Täydessä puukorissa on painoa lähes 20 kiloa, mutta Anja kantaa sitä päättäväisesti taloa kohti. Kori kulkee ja laskeutuu tömähtäen pönttöuunin viereen. On kesä, eikä uunia varsinaisesti ole tarpeen lämmittää. Mutta tämä on puuhaa jonka Anja osaa ja jonka parissa hän viihtyy.

– Äiti vielä pilkkookin klapeja. Kyllähän minä sitä olen ajatellut, että onko se jo liian vaarallista. Mutta toisaalta, äiti osaa ja haluaa tehdä näitä asioita, joita on tehnyt koko ikänsä. Jos jotain sattuu niin sitten sattuu.

– Tässä on kuitenkin paljon arvoa ja elämänlaatua. Ainakin jos vertaa vaikka johonkin palvelutaloon, jossa vanhukset eivät todellakaan saa kolata lumia tai heilutella klapikirvestä, Pekka Tuomela pohtii.

“Meissä on sisäänrakennettuna kyky vanhentua”

Pekka käy useimpina aamuina herättelemässä Anjan ja keittää aamupuurot. Lehdet luetaan yhdessä ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Pekka myös annostelee lääkkeet. Päivän mittaan hän, Päivi-vaimo tai Sanni-tytär käyvät muutaman kerran katsomassa miten Anjan päivä sujuu.

Illallinen syödään yhdessä jommassa kummassa talossa ja usein Pekka vielä katselee äidin kanssa yhdessä televisiota.

– Onhan tämä aika sitovaa, mutta toisaalta antoisaa. Meillä on ollut se onni, että sekä Pirkko että Anja ovat olleet hyväntuulisia vanhuksia, melkein aina positiivisella mielellä.

Anja Tuomelan lähimuisti ei toimi enää kovin hyvin, eikä hän Pekan mukaan aina välttämättä edes muista että onko joku käynyt hetki sitten kyläilemässä hänen luonaan vai ei.

– Mutta sillä hetkellä kun tässä ollaan, hän on aina iloinen sitä toisen ihmisen läsnäolosta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Pekan mukaan anopin ja äidin kanssa eläminen on muuttanut myös hänen omaa suhtautumistaan vanhenemiseen. On surullista seurata, miten moni asia ei Anjalta enää suju yhtä hyvin kuin on joskus aikanaan sujunut. Mutta samalla vanhuksen kanssa elämisessä on myös jotain lohdullista.

– Olen ajatellut omaakin ikääntymistäni. Jotenkin meissä on sisäänrakennettuna kyky vanhentua. Ei tehdä ongelmaa voimien vähenemisestä, vaan tehdään se mihin pystytään ja ollaan iloisia siitä.

– Kun me teemme jotain yhdessä, kasvimaan laittoa tai pyykkien viikkausta tai jotain muuta pientä, niin äidistä huokuu tyytyväisyys siitä, että taas saatiin jotain tehtyä. Kun itse tästä vielä vanhenen, niin olisi hienoa, jos saisin samanlaista huolenpitoa. Joku huolehtisi siitä, että pystyn osallistumaan elämään omien voimavarojeni rajoissa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

“Vastavuoroisuuden ajatus elää uutta nousua”

Perhetutkimuksen professori Kimmo Jokisen mukaan Pekka Tuomelan kaltainen vanhusta hoivaava aikuinen mies saattaa tulevaisuudessa olla paljon tavallisempi näky kuin nykyään.

– Hoiva on edelleenkin pääasiassa naisten hommaa. Nähtävissä on, että isoisät aktivoituvat lastenlastensa hoitamisessa, ja nuoret isät ottavat yhä enemmän vastuuta lapsien hoidosta.

Ylipäänsäkin sukupolvien väliset suhteet ovat viime vuosikymmeninä pikemminkin lähentyneet kuin etääntyneet. Isovanhemmat ovat tärkeitä aikuistuville lapsenlapsille sekä tunnetasolla että usein myös taloudellisesti. Tämä puolestaan tiivistää myös keskimmäisen sukupolven suhdetta omiin vanhempiinsa.

Läheisyyttä voi yllättäen lisätä myös vanhustenhoidon palvelujen yksityistäminen, kilpailuttaminen ja pirstaloituminen.

– Ennen paikkakunnalla saattoi olla vain yksi vanhainkoti, jonne kukin vuorollaan meni. Nyt vanhuksen hoidon järjestäminen edellyttää kykyä sähköiseen asioimiseen. Tässä sekä lapset että lapsenlapset voivat mielekkäällä tavalla olla avuksi omille vanhuksilleen.

Toinen sukupolvien suhteita lähentävä tekijä on Kimmo Jokisen mukaan avio- ja avoero. Noin joka toinen parisuhde päättyy eroon, ja erotilanteissa omien vanhempien rooli tukiverkkona voi olla hyvinkin merkityksellinen.

– Kaikki tämä johtaa siihen, että vastavuoroisuuden ajatus elää uutta nousua. Kun vanhemmat auttavat meitä nyt, autamme me heitä kun vanhuus koittaa, Kimmo Jokinen arvioi.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

“Se on semmonen vanha loru, jotenkin on jäänyt mieleen”

Aurinko laskee hämäläisen kuusimetsän taakse. Kesäilta hämärtyy. Anja ja Pekka istuvat saunan terassilla vilvoittelemassa ja maistelevat oman pihan mustaherukkamehua. Se tuo Anjan mieleen lorun.

– Vitamiinia on joka paikassa, soosissa sopassa ja saikassa. Kortilla leipä ja leivässä reikä, ja leivänreiässäkin on vitamiineja.

– Se on sellainen loru, jota yhteen aikaan opetettiin. Se on jäänyt mieleen.

Pekka on kuullut vitamiinilorun tänään kymmenkunta kertaa, mutta jotenkin se tuntuu tuoreelta. Mustarastas laulaa iltasäveliään, äiti ja poika katsovat hetken kaukaisuuteen ja ryhtyvät sitten keskustelemaan hämähäkeistä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Pekan kanssa istumme vielä hetken keinulla sen jälkeen, kun Anja on vetäytynyt iltapuulle omaan mökkiinsä. Joskus Pekka käy vielä myöhään illalla katsomassa että kaikki on hyvin, että äiti nukkuu ja hengittää. Ihan niin kuin Anja on joskus käynyt katsomassa nukkuvaa pikku Pekkaa.

– Onhan tämä tietysti työlästä tällainen vanhuksen kanssa eläminen, eikä kaikille millään lailla mahdollista. Ainakin tässä on se hyvä puoli, ettei tarvitse sitten joskus harmitella, että olisi pitänyt nähdä enemmän.

Perjantai-dokkari: Pidän sinusta huolta, äiti nyt Areenassa.

"Lastentarhanopettajan tulee tuntea erot tyttöjen ja poikien kehityksessä. Erot tulee ottaa huomioon lasten leikkejä, opetusta ja muuta toimintaa suunnitellessa."

"Kaksi- ja monikieliset perheet ovat lapsen puheen kehityksen kannalta maailmanlaajuinen ongelma."

"Lapsia tulee ohjata kansanperinteen pariin, kansallisia merkkipäiviä on juhlittava ja kansallissankareita (suurmiehiä ja -naisia) on muistettava juhlallisuuksin."

Nämä ovat vapaasti suomennettuja otteita Viron opetusministeriön valmistelemasta uudesta varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmasta.

Lokakuussa julkaistu suunnitelman työversio on suututtanut koulutusalan ammattilaiset Virossa.

Yksi suunnitelmaa kritisoineista varhaiskasvatuksen asiantuntijoista on tallinnalaisen Tammetõrun päiväkodin opintopäällikkö Evelyn Neudorf.Hänen mukaansa työversiossa on useita perustavanlaatuisia puutteita.

– Siitä puuttuu nykyaikainen, laaja oppimiskäsitys. Lastentarhanopettajille on asetettu tiukat raamit, joiden mukaan heidän pitää toimia, Neudorf sanoo.

– Leikkiminen on rajattu aikuisten ohjaamiin oppimisleikkeihin. Vapaata leikkiä ja sen kautta opittavia sosiaalisia taitoja ei suunnitelmassa mainita sanallakaan, opintopäällikkö jatkaa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Neudorfin mielestä suunnitelma on pahasti ajastaan jäljessä.

– Sitä lukiessa tuntuu, kuin palaisi neuvostoaikaan. Silloin varhaiskasvatuksessa vallitsi samanlainen opettajalähtöinen systeemi.

Muutos on Neudorfin mukaan suuri verrattuna nykyisessä opetussuunnitelmassa painotettuun lapsikeskeiseen, vapaampaan oppimiskäsitykseen.

Suunnitelma korostaa virolaisuutta – ja unohtaa kansainvälisyyden

Mustamäen kaupunginosassa sijaitseva Tammetõrun päiväkoti on kaksikielinen. Kahdestatoista ryhmästä kuusi on venäjänkielisiä, kuusi vironkielisiä.

Päiväkodin yli 200 lapsen joukossa on myös lapsia, joiden toinen äidinkieli on esimerkiksi englanti.

Kaksikieliset päiväkodit ovat Virossa melko tavallisia, sillä noin kolmannes maan asukkaista puhuu äidinkielenään venäjää.

Evelyn Neudorf on nähnyt työssään, että päiväkoti-ikäiset oppivat helposti kaksi kieltä. Häntä ihmetyttääkin uudesta opetussuunnitelmasta välittyvä kritiikki kaksi- ja monikielisiä perheitä kohtaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– Uusi opetussuunnitelma korostaa voimakkaasti Viron kulttuurin ja kielen oppimista, mikä on tietenkin hyvä asia. Totta kai haluamme opettaa lapsille virolaista tapakulttuuria ja viettää kansallisia juhlapäiviä, Neudorf sanoo.

– Mutta olisi hyvä opetella avoimeksi ja suvaitsevaiseksi myös toisia kieliä ja kulttuureja kohtaan, hän lisää.

Suunnitelmassa sanotaan muun muassa, että vieraskielisille lapsille "on tärkeää esitellä virolaisen kulttuurin tunnuksia ja valtiollisia symboleita, tunnettuja henkilöitä ja asianmukaista käyttäytymistä, esimerkiksi, että kansallishymnin aikana noustaan seisomaan."

Toisessa kohdassa puolestaan sanotaan, että "lasten leikkiminen ja oppiminen on tuloksellisinta viroa äidinkielenään puhuvan opettajan ja avustajan tehdessä yhteistyötä."

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Opetussuunnitelman mukaan lapsen tulisi kuulla huoliteltua viron kieltä eri ikäisten miesten ja naisten puhumana myös vapaa-ajallaan.

Neudorf ihmettelee, onko viron kielen ja virolaisuuden tultava varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmassa läpi näin voimakkaasti.

– Kansainvälistyvässä maailmassa olisi tärkeää painottaa myös monikulttuurisuutta. Jokaisen lapsen pitäisi taustastaan riippumatta saada tuntea, että hänen kieltään ja kulttuuriaan arvostetaan.

Suunnitelmasta puuttuvat lähdeviitteet

Koulutusalan ammattilaisten mukaan uudessa opetussuunnitelmassa on myös tieteellisiä puutteita.

Tallinnan yliopiston kasvatustieteellisen instituutin johtaja Tiia Õun kertoo, että suunnitelmassa viitataan useisiin ilmiöihin ikään kuin tutkittuina tosiasioina. Tutkimuksiin ei kuitenkaan ole lähdeviitteitä.

– Esimerkiksi väitteet monikielisten lasten kielellisistä ongelmista tai tyttöjen ja poikien aivolohkojen eroista vaatisivat tuekseen tuoreita ja päteviä tutkimuksia, samoin väite, jonka mukaan roolileikit ovat lapsille vahingollisia ja lisäävät väkivaltaista käytöstä, Õun sanoo.

Hän mukaansa ainakaan Tallinnan yliopiston tutkijat eivät allekirjoita kyseisiä väitteitä.

Tieteellisen läpinäkymättömyyden lisäksi Õun pitää uuden opetussuunnitelman suurimpina ongelmina yhtenäisen opetuskäsityksen puuttumista ja lastentarhanopettajien vapauden rajoittamista.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Asiantuntijoiden laatima aiempi suunnitelma hylättiin

Vuosi sitten Viron opetus- ja tiedeministeriö kokosi varhaiskasvatuksen asiantuntijoista koostuvan työryhmän, jonka tarkoituksena oli parannella voimassa olevaa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaa ja tehdä siihen pieniä muutoksia.

Ryhmässä oli mukana myös Evelyn Neudorf.

Yllätys oli suuri, kun lokakuussa ministeriö julkaisikin kokonaan uuden suunnitelman, joka ei perustunut aiemman työryhmän tekemään pohjatyöhön.

– Vaikka ministeriössä väitetään toisin, meidän työmme tuloksia ei ole uudessa suunnitelmassa nähtävillä, Neudorf kertoo.

Uuden suunnitelman julkaisun jälkeen Facebookiin perustettiin "Vetäkää takaisin uusi varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma" -niminen ryhmä, jossa on yli 1 700 jäsentä.

Opetussuunnitelman työversion takaisin vetäminen ei kuitenkaan ole enää lain mukaan mahdollista.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Opetusministeri: työversio on vasta luonnos

Viron opetus- ja tiedeministeriö on puolustautunut kritiikkiä vastaan sanomalla, että työversio on vasta luonnos, johon on vielä mahdollista tehdä muutoksia.

Opetus- ja tiedeministeri Mailis Reps kommentoi keskiviikkona Viron yleisradiolle ERR:lle, että voi mennä vielä kaksikin vuotta ennen kuin lopullinen varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma valmistuu.

Hän totesi myös, ettei ole itse ehtinyt vielä tutustua uuteen opetussuunnitelman työversioon.

– On olemassa erilaisia työryhmiä ja erilaisia työversioita. Mikään versio ei ole vielä saavuttanut ministeritasoa. Mitään direktiiviä, asetusta tai hallituksen päätöstä ei ole vielä tehty, hän sanoi.

Ministerin kommentteja ruoditaan parhaillaan uutta opetussuunnitelmaa kritisoivassa Facebook-ryhmässä. Siellä ihmetellään, miksi työversion liitteenä on ministerin kirjoittama saatekirje, jos kerran ministeri ei ole tutustunut suunnitelmaan.

Tällä viikolla varhaiskasvatuksen asiantuntijat kokoontuivat Tallinnaan päättämään muutosvaatimuksista, jotka he aikovat esittää opetus- ja tiedeministeriölle uuteen opetussuunnitelmaan liittyen.

Opetus- ja tiedeministeriö on ilmoittanut, että suunnitelmaa voi kommentoida lokakuun ajan.

Lue lisää:

Päiväkoteihin syksyllä yhteinen opetussuunnitelma: lisää musiikkia, kuvataidetta ja liikuntaa lapsille

"Eläköön feminiiniset pojat, machotytöt ja kaikki siltä väliltä" – koulut purkavat nyt vanhoja sukupuolirooleja, eikä se miellytä aivan kaikkia

Ranskassa kaksi ihmistä on haavoittunut Bayonnen kaupungissa lähellä moskeijaa sattuneessa ampumisessa, kertoo paikallinen media. Uutistoimistojen mukaan epäilty 84-vuotias ampuja on pidätetty. Poliisin mukaan miehellä on kytköksiä äärioikeistoon.

Poliisin mukaan ampuja avasi tulen kahta miestä kohti sen jälkeen kun he yllättivät hänet moskeijan polttoyrityksestä. Poliisin mukaan 74- ja 78-vuotiaat miehet haavoittuivat vakavasti.

Ampuminen sattui vain tunteja sen jälkeen kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron kehotti maan muslimiyhteisöä vastustamaan "separatismia". Lokakuun alussa neljä ihmistä puukotettiin kuoliaaksi Pariisin pääpoliisiasemalla. Poliiseja puukottanut mies oli ollut yhteyksissä radikaaleihin islamisteihin.

Moskeijoita vastaan on hyökätty toistuvasti Ranskassa. Kesäkuussa Brestissä maan lounaisosassa ammuttiin imaamia, mutta poliisin mukaan kyseessä ei ollut terroriteko. Maaliskuussa moskeijaa rakentamassa olleet työläiset löysivät sian pään ja eläimen verta työmaalta Bergeracista.

Vuonna 2015 satiirilehti Charlie Hebdoon tehdyn terrori-iskun jälkeen kymmeniä moskeijoita yritettiin vahingoittaa muun muassa palopommeilla ja kranaateilla. Terrori-iskussa kuoli 12 ihmistä.

Uutistoimistolähteiden mukaan Bayonnen kaupungissa moskeija-ampumisesta epäilty mies on ollut Marine Le Penin oikeistopopulistisen Kansallisen liittouman ehdokkaana vuonna 2015.

Lue myös:

Tämä Pariisin poliisipuukotuksesta tiedetään: Tekijä ja uhrit olivat työtovereita, ranskalaismedian mukaan puukottaja oli kääntynyt muslimiksi

Neljä poliisin työntekijää kuoli veitsi-iskussa Pariisin pääpoliisiasemalla – puukottaja työskenteli pitkään rakennuksessa

Euran kunnanvaltuusto erotti odotetusti kokouksessaan maanantaina luottamuksensa menettäneen perusturvalautakunnan.

Ongelmat tulivat julkisuuteen kesän alussa Euran valtuustoryhmien yhteisessä aloitteessa.

Euran kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen ( sd. ) korosti kriisin alkuvaiheessa toimintakykyisen lautakunnan tärkeyttä, koska perusturva vie noin 60 prosenttia kunnan budjetista.

Sisäistä eripuraa, kitkaa yhteistyössä

Tämän jälkeen Euraan valittiin tilapäinen valiokunta Pertti Suden ( sd. ) johdolla selvittämään tulehtunutta tilannetta.

Valiokunta päätyi esittämään lautakunnan erottamista.

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti erottamisen, jota valiokunta perusteli näin:

"Perusturvalautakunta on menettänyt valtuuston luottamuksen johtuen lautakunnan sisäisistä konflikteista, lautakunnan johtamisongelmista sekä lautakunnan jäsenten ja viranhaltijoiden välisistä konflikteista ja lautakunnan jäsenten puuttumisesta operatiiviseen toimintaan lautakunnan jäsenelle epäsopivalla tavalla."

Uudeksi puheenjohtajaksi Ari Reunanen

Valtuusto valitsi heti uuden perusturvalautakunnan. Sen puheenjohtajaksi valittiin Ari Reunanen ( sd. ). Hän pyytää tämän vuoksi eroa sivistyslautakunnan johdosta.

Suuri osa erotetun perusturvalautakunnan jäsenistä valittiin uuteen lautakuntaan.

Varapuheenjohtajana jatkaa Juha Kallio (kesk.) sekä jäseninä Kirsti Arvola (sd.), Terhi Salonen (sd.), Juhani Vihervuori (kesk.) ja Ari Saarenmaa (kok.). Uusina jäseninä lautakuntaan valittiin Timo Nurminen (sd.), Kaija Lammila (kesk.) ja Mia Hanhinen (vas.).

Erotetusta lautakunnasta jäivät ilman jatkopestiä lautakuntaa johtanut Hannu Paavilainen (sd. ) sekä jäsenet Hannu Mattila ( sd. ), Maija Uusitalo ( kesk. ) ja Eija Kuusisto ( vas. ).

"Meitä on heitelty kuin heinäsäkkejä sontareessä"

Erotetun lautakunnan jäsen Hannu Mattila arvioi viime viikolla, että lautakunta joutui epäsuosioon muun muassa sen takia, että se puuttui muutamiin asioihin vanhustenhuollon puolella.

– Esille on tullut asioita, joita virkamiehet eivät olisi halunneet esille päästää. Tästä tämä ristiriita on kenties syntynyt. Meitä lautakunnan aktiivijäseniä, jotka olemme kuntalaisten etuja ajaneet, on heitelty kuin heinäsäkkejä sontareessä, hän totesi.

Miksi Mario Draghi herättää niin paljon intohimoja?

Hänhän on ekonomisti, joka puhuu tiukkaa asiaa vaikeilla käsitteillä, esiintyy kuivakkaasti ja elehtii minimaalisesti. Riehakkaimmillaan hänen oikea suupielensä saattaa hieman kohota.

Silti Draghia vihataan ja ihaillaan. Siitä kertovat muun muassa hänen nimiinsä perustetut lukuisat Twitter-pilatilit. Samaan eivät yllä esimerkiksi EU-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, Saksan liittokansleri Angela Merkel tai Ranskan presidentti Emmanuel Macron. EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin parodiatilejä on suurin piirtein yhtä paljon.

Draghin kahdeksanvuotinen kausi EKP:n johdossa päättyy lokakuun lopussa. Hänen läksiäisiään juhlitaan maanantaina iltapäivällä keskuspankin pääkonttorissa Frankfurtissa.

Puhumassa ovat niin Merkel ja Macron kuin Italian presidentti Sergio Mattarella ja Draghia EKP:n pääjohtajana seuraava ranskalainen Christine Lagardekin.

Pääjohtaja on tärkeä henkilö, koska hän johtaa EU:n ainoaa täysin ylikansallista instituutiota. Pankki päättää itsenäisesti meihin kaikkiin vaikuttavasta rahapolitiikasta, eikä se edes saa kuunnella päätöksissään jäsenmaiden poliitikkoja.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Velkaiset valtiot pelastuivat

Draghin muistetuimmaksi teoksi jäänee se, että hän muutti keskuspankin kurssin EU:n velkakriisivuosina. Hänen aikanaan EKP:n tase paisui valtavien arvopaperien osto-ohjelmien vuoksi. Euroopassa siirryttiin negatiivisiin korkoihin.

Draghi ilmoitti heti virkaanastuttuaan 2012, että EKP "tekee kaiken mitä tarvitaan" euron pelastamiseksi. Hän painotti vielä päälle, että uskokaa pois, toimia on kyllä luvassa riittävästi.

Lausunnon katsotaan vakuuttaneen markkinat, jotka alkoivat odottaa lupausten lunastamista.

Vuonna 2015 EKP käynnisti rahapoliittisen elvytyksen. Nyt pankki on ostanut arvopapereita markkinoilta liki 3 000 miljardilla eurolla. Uusi osto-ohjelma aloitetaan marraskuussa.

Keskuspankkielvytys on auttanut esimerkiksi Italiaa, jonka valtionlainojen korot laskivat. Ilman joukkovelkakirjojen ostoja kriisi olisi ollut Etelä-Euroopassa luultavasti paljon syvempi kuin se lopulta oli.

EKP:n politiikan puolustajien mielestä keskuspankki onkin antanut EU:lle ja sen jäsenmaille liikkumatilaa vaikeassa tilanteessa. Heidän mukaansa Draghi teki EKP:sta modernin pankin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Draghin aikana noudatettu epätavanomainen rahapolitiikka on näyttänyt, että keskuspankki pystyy vaikuttamaan euroalueen maiden tuotannon ja työllisyyden muutoksiin.

Toisaalta keinot on nyt käytetty loppuun. Koroissa alkaa olla pohja vastassa, mutta kuluttajahintojen nousu laahaa silti tavoitteista jäljessä. EKP:n päätavoite on pitää inflaatio vajaassa kahdessa prosentissa.

Draghin seuraajan pitää piristää eurotaloutta uusin tavoin. Christine Lagarde on luvannut muun muassa kansantajuistaa keskuspankin käyttämää kieltä.

Kriitikot ovat pillastuneet

Draghiin kohdistuva arvostelu on voimistunut hänen valtansa viimeisinä kuukausina.

Esimerkiksi kuusi entistä EKP:n johtajaa julkaisi lokakuun alussa kirjeen, jossa he kritisoivat pankin syyskuussa aloittamaa uutta valtionvelkojen osto-ohjelmaa. Heidän mielestään päätös heikentää pankin itsenäisyyttä sen lisäksi, että se muun muassa pitää konkurssin partaalla keikkuvia yrityksiä keinotekoisesti hengissä.

Keskuspankin saksalaisia johtajia on myös marssinut Draghin johtamasta EKP:sta ulos yksi toisensa jälkeen. Saksalaisia jurppii EKP:n muutos euron runsaan 20 olemassaolovuoden aikana.

Saksalaisessa talousperinteessä keskuspankilla, Bundesbankilla, on ollut erittäin tarkkaan varjeltu itsenäisyys suhteessa poliittisiin päättäjiin. Itsenäisyyden katsotaan Draghin vuosina murentuneen.

Arvio on, että EKP:n antama rahapoliittinen tuki on hidastanut valtiontalouksien uudistamista. Kun keskuspankki on työntänyt talouteen rahaa osto-ohjelmiensa kautta, jäsenvaltioiden ei ole tarvinnut tehdä vaikeita päätöksiä. Keskuspankin ja jäsenmaiden välinen kytkös on vahvistunut.

"Jäsenmaiden yhteistyötä tarvitaan"

Draghi jättää paikkansa kutakuinkin samoissa tunnelmissa kuin edeltäjänsä, ranskalainen Jean-Claude Trichet – vaatien jäsenmaita tekemään syvempää yhteistyötä finanssipolitiikassaan.

Rahapolitiikan tueksi tarvitaan pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, josta päättäminen on vaaleilla valittujen hallitusten tehtävä. Tukea ei ole juuri tullut.

Rakenteelliset uudistukset ovat jääneet jäsenmaissa tekemättä ja valtiontalouksien ylijäämiä on paisutettu sen sijaan, että niitä olisi käytetty esimerkiksi infrastruktuurin kohentamiseen tai kulutuksen elvyttämiseen.

Draghin mielestä euroalue tarvitsisikin oman budjettinsa. Euroalue on siksi erikoinen talousalue, että 19 jäsenmaalla on yhteinen valuutta, mutta kansalliset budjetit.

– Kaikkia menestyksekkäitä rahaliittoja yhdistää keskitetty rahoitusväline – tarvitaan siis yhteinen budjetti tai jonkinlainen vakuutusjärjestelmä, Draghi kannusti viimeisessä rahapolitiikan lehdistötilaisuudessaan torstaina.

Euromaille on jo suunniteltu omaa budjettia, mutta se on kutistunut selvästi alkuperäisiä suunnitelmia pienemmäksi jäsenmaiden erimielisyyden vuoksi.

"Draghi-Dracula imee rahamme"

EKP:n ongelma on se, että rahapolitiikka joka sopii Italialle, Espanjalle tai Kreikalle, närästää pohjoisemmassa.

Negatiivisista talletuskoroista on haittaa säästäväisille saksalaisille, joilla on tapana makuuttaa rahoja tileillään. Bild-lehti vertasikin Draghia jopa Draculaan, joka imee saksalaisten tilit tyhjiksi.

Esimerkiksi Hollannissa eläkkeet ovat riippuvaisia korkotasosta, ja jos se on pitkään pakkasella, eläkkeet vaarantuvat.

Tässä Suomi poikkeaa Saksasta ja Hollannista. Suomalaisille matalien korkojen politiikasta ei ole toistaiseksi koitunut harmia. Päinvastoin, meillä on nautittu halvoista asuntolainoista. Toisin kuin euroalueella yleisesti, suomalaisten käsitys EKP:sta onkin kriisivuosina eurobarometrien mukaan vain parantunut.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Draghin seuraaja joutuu tasapainoilemaan hyvin epävarmojen talousnäkymien kanssa.

Kauppasodat uhkaavat maailmantaloutta, Britannian EU-ero brexitistä voi seurata kaaos, ilmastonmuutos vaatii toimia ja siirtolaisuuskriisi voi pahentua milloin vain. Italian taloudessa on isoja riskejä, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa eurokriisin.

Ehkäpä Draghin kaudesta jää "teen mitä tahansa" -aloituslausunnon lisäksi elämään neuvo, jonka hän antoi seuraajalleen Christine Lagardelle torstain tiedotustilaisuudessa:

– Älä ikinä anna periksi.

Raumalla rakennettavan Tallinkin uuden laivan nimeksi tulee MySTAR.

Pika-aluksen rakentaminen alkaa RMC-telakalla ensi vuoden alussa ja se valmistuu liikennöimään Helsingin ja Tallinnan väliselle reitille vuoden 2021 loppuun mennessä.

Sopimus aluksen rakentamisesta tehtiin keväällä. Hankkeen arvo on noin 250 miljoonaa euroa ja se tuo RMC-telakalle noin 1 500 henkilötyövuotta.

Nimikilpailuun tuli ehdotuksia noin 30 maasta eri puolilta maailmaa. Voittaneen MySTAR-nimen keksi suomalainen Marietta Kähärä. Palkinnoksi hän saa yhtiön lahjapakkauksen ja kutsun MySTARin neitsytmatkalle.

Tallink kertoo, että useissa nimiehdotuksissa olivat mukana sanat star ja Baltic.

Myös ympäristöön ja ekologisuuteen liittyviä etuliikkeitä, kuten eco ja green, oli nimiehdotusten joukossa selvästi enemmän kuin vuonna 2016, jolloin Tallinkin Megastar-laiva sai nimensä myös kilpailun kautta.

Perinteisten laivan nimien lisäksi kilpailuun tuli myös varsin omaperäisiä ehdotuksia, kuten Speedy Gonzales, Great Finland, Queen Suomi, Suomenlinna, Mega Tallsinki Express, King Kong ja Sibelius.

Kaliforniassa Los Angelesissa tuhansia ihmisiä on evakuoitu nopeasti liikkuvien pensaspalojen vuoksi.

Tunnettua Getty Center -museota viistävä palo on uusin lukuisista Kaliforniaa tällä hetkellä kurittavista maastopaloista. Palo syttyi maantaina aamuyöllä paikallista lähellä vaurasta asuinaluetta. Arviolta 3 300 kotia evakuoitiin, ja esimerkiksi koripalloliiga NBA:n supertähti LeBron James joutui pakenemaan kodistaan aamuyöllä.

James kertoo Twitterissä, kuinka hänen piti perheineen paeta Getty-paloksi ristittyä paloa. Tviiteissä James kertoo, että he etsivät tunteja yöpaikkaa. Hän myös kertoi rukoilevansa kaikkien niiden puolesta, joihin palot vaikuttavat ja kehotti kaikkia alueella hakeutumaan suojaan niin pian kuin mahdollista.

Getty Center -museoon on suunniteltu paksut kiviseinät maastopalojen varalta ja niiden uskotaan suojaavan kokoelmaa.

Paloalue sijaitsee Beverly Hillsin alueen pohjoispuolella ja sen on kerrottu levinneen myös Bel Airin alueelle, kertoo The Guardian.

Tuuli kirittänyt paloja

Kovat tuulet ovat entisestään pahentaneet eri puolilla Kaliforniaa riehuvia maastopaloja. Paloja on ollut ainakin 12:lla eri alueella, kertovat uutistoimistot. Los Angeles Times -lehden verkkosivuilla paloja reaaliaikaisesti seuraavan kartan mukaan jopa 17 paloa roihuaa eri puolilla osavaltiota.

Maanantaina tuulet laantuivat hieman. Yhdysvaltojen kansallisen sääpalvelu ennustaa loppuviikolle kovia tuulia, Kalifornian eteläosiin jopa kovimpia tänä vuonna. Kovien tuulien pelätään voimistavan paloja.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Satoja tuhansia evakuoitu viinialueilta

Kalifornian pohjoisosassa Kincade-paloksi kutsuttu maastopalo on korventanut arviolta 218 neliökilometriä maata ja noin 190 000 ihmistä on evakuoitu. Valtaosa evakuoinneista tehtiin Sonoman viinialueilla.

Arviolta 2,5 miljoonaa ihmistä oli sähköä viikonloppuna. Valtaosa katkoista oli suunniteltuja. Viranomaiset pelkäävät, että huonossa kunnossa olevat sähkölinjat paloalueilla kipinöivät ja aiheuttavat uusia paloja. Viranomaiset suunnittelevat vielä uusia sähkönjakelun katkoja.

Kalifornian paloissa arvioidaan tuhoutuneen 400 rakennusta. Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom on määrännyt koko osavaltioon hätätilan.

Lue myös:

Kaliforniassa kuvernööri määräsi maastopalojen vuoksi koko osavaltioon hätätilan

Kalifornialainen sähköyhtiö myöntää, että toimintavika yhtiön sähköpylväässä saattoi sytyttää maastopalon

Los Angelesin lähellä kymmenet tuhannet määrätty lähtemään kodeistaan maastopalojen vuoksi

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on tyytyväinen poliisin selvitykseen toissa viikonlopun mielenosoituksen tapahtumista.

Turkin sotatoimia vastustaneessa mielenosoituksessa poliisi käytti muun muassa etälamautinta kurdimielenosoittajan taltuttamiseen. Sisäministeriö sai tänään poliisihallitukselta selvityksen tapahtumien kulusta.

– Kiitän seikkaperäisestä selvityksestä. Selvityksen perusteella poliisin ennakkoarvio siitä, että mielenosoituksessa saattaa syntyä järjestyshäiriöitä, oli perusteltu.

Ohisalon mukaan tilanteen kulku Narinkkatorilla oli sellainen, että poliisilla olisi ollut perusteet keskeyttää koko mielenosoitus.

– Olen tyytyväinen siihen, että siihen ei menty, vaan poliisi turvasi kokoontumisoikeuden toteutumisen ja rauhoitti tilanteen rajatummin keinoin. Näin mielenosoitus sai jatkua välikohtauksesta huolimatta, sanoo sisäministeri Maria Ohisalotiedotteessa.

Ohisalo ehti saada selvityspyyntönsä vuoksi arvostelua sekä poliisien edustajilta että oppositiosta. Mielenosoituksen järjestäjät ja mielenosoittajat puolestaan arvostelivat kovin sanoin poliisin toimintaa provokaatioksi.

Ministeri Ohisalo toteaa selvityksen saatuaan, että poliisin varustautuminen tilanteeseen oli perusteltua.

– Poliisin varustautuminen mielenosoitukseen herätti keskustelua. Saadun selvityksen perusteella joukkojenhallintaan erityiskoulutettujen ja -varustettujen poliisien käyttö oli perusteltua perustuen tilaisuuden uhka-arvioon.

"Mielenosoittaja käytti voimakasta vastarintaa"

Poliisilla oli selvityksensä mukaan tiedustelutietoja, joiden mukaan mielenosoitukseen oli osallistumassa "anarkistitaustaisia henkilöitä".

Lisäksi tähän 19. lokakuuta pidettyyn mielenosoitukseen varauduttiin aiemman, maanantaina 14. lokakuuta pidetyn mielenosoituksen kokemusten perusteella. Tuolloin oli poliisin mukaan aiheutettu vaaratilanteita ajamalla autolla väkijoukon keskellä ja heittämällä kiviä.

Molemmissa mielenosoituksissa oli järjestäjinä osittain samoja henkilöitä ja siksi poliisi päätti käyttää JOUHA-erikoisyksikköään 19. lokakuuta Narinkkatorin mielenosoituksessa.

Mielenosoituksissa käytettiin myös samaa autoa, vaikka poliisi oli selvityksen mukaan kieltänyt useaan otteeseen auton käyttämisen lauantaina 19. lokakuuta. Kun mielenosoittajat eivät totelleet kieltoa, eivätkä poliisin pysähtymiskehoitusta, ajoneuvo pysäytettiin voimakeinoin.

Samaan aikaan kielletyn ajoneuvon pysäyttämistä yrittäneen poliisiauton eteen tuli mielenosoittaja, joka esti poliisiauton liikkumisen.

– Poliisin käskyistä huolimatta mielenosoittaja käytti voimakasta vastarintaa, kaatoi yhden poliisin maahan ja tarttui toisen poliisin kaulassa roikkuvaan projektiililaukaisimeen. Maahan kaadettu poliisi loukkaantui tilanteessa. Tämän jälkeen mielenosoittajan jalkaan käytettiin etälamautinta, jolloin henkilö päästi irti poliisin laukaisimesta, sisäministeriön tiedotteessa kerrotaan.

Poliisin antaman selvityksen perusteella etälamauttimen käyttö yhtä mielenosoittajaa vastaan oli lievin ja tarkoituksenmukaisin keino kyseisessä tilanteessa.

Ohisalo: Poliisin kanssa hyvä neuvotella etukäteen

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisin tehtävä on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus järjestää kokouksia ja mielenosoituksia ja osallistua niihin. Samalla poliisin velvollisuus on turvata ihmiset ja ympäristö mielenilmauksissa.

– Poliisilla on oikeus antaa ohjeita ja määräyksiä turvallisuuden varmistamiseksi ja näitä määräyksiä on kaikkien noudatettava. Rajoittavia määräyksiä ei koskaan anneta kevyin perustein, Kolehmainen toteaa tiedotteessa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Sisäministeri Maria Ohisalo kehottaa mielenosoittajia neuvottelemaan poliisin kanssa etukäteen käytännöistä mielenosoituksissa.

– Näin voidaan varmistaa mielenosoitusten hyvä sujuminen ilman välikohtauksia jo ennalta. Lisäksi on tärkeää, että Helsingin poliisi on keskustellut mielenosoittajien kanssa myös tapahtuman jälkeen. Vuoropuhelu ja avoimuus ovat avaimia luottamuksen rakentamiseen.