Miehen humalassa tekemä henkirikos on edelleen suomalainen erityispiirre, selviää tuoreesta pohjoismaisesta vertailusta.

Suomessa vuosina 2007–2016 tehdyissä henkirikoksissa epäilty oli humalassa kolmessa neljästä tapauksesta. Vastaavat luvut Ruotsista ovat täysin toisenlaiset, kuten alla olevasta kuvasta selviää.

Suomesta tutkimuksessa oli mukana Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.

Mitä näkemäsi kuva tarkoittaa ihmishengiksi muutettuna? Jos Suomessa olisi tapahtunut tutkimusjaksolla yhtä vähän humalassa tehtyjä henkirikoksia kuin Ruotsissa, se olisi tarkoittanut yhtä surmattua ihmistä vähemmän vuodessa sataa tuhatta asukasta kohden.

Toisin sanoen: keskimäärin yli viittäkymmentä surmattua vähemmän joka vuosi.

Suomessa henkirikoksen uhriksi joutuu asukaslukuun suhteutettuna noin kaksi kertaa niin paljon ihmisiä kuin Ruotsissa vuosittain. Ero selittyy lähes kokonaan päihtyneenä tehtyjen henkirikosten yleisyydellä Suomessa. Huumeiden vaikutuksena tehdyissä henkirikoksissa vastaavia eroja maiden välillä ei näy.

– Suhde on sellainen että jos alkoholi poistetaan, käytännössä väkivalta poistuu, sanoo yliopistotutkija Martti Lehti Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista Krimosta.

Tällä vuosikymmenellä Suomenkin kehityksessä on kuitenkin ollut valonpilkahduksia. Vuosi 2017 oli Ylen saamien henkirikosseurannan tietojen perusteella ensimmäinen, jolloin alle puolet kaikista henkirikoksesta epäillyistä oli humalaisia miehiä. Alla olevasta kuvasta näet, kuinka suuri osa henkirikoksista epäiltyjä on ollut Suomessa päihtyneitä miehiä ja kuinka suuri osa naisia ja muita kuin päihtyneitä miehiä.

Vuonna 2017 tehtiin puolet vähemmän henkirikoksia kuin 2000-luvun synkimpinä vuosina. Parannusta on tapahtunut nimenomaan humalassa tehtyjen surmien määrässä. Tutkijat eivät uskalla antaa kovin pitkälle meneviä arvioita siitä, mistä kehitys johtuu.

– Meillä väkivalta on hirvittävän alkoholisidonnaista. Siksi on luonnollista, että jos muutoksia väkivallassa tapahtuu, se tapahtuu juuri alkoholisidonnaisessa väkivallassa. Sitä ei kuitenkaan täysin tiedetä, minkä verran alkoholi on syy suomalaiseen väkivaltaan ja minkä verran se on vain mukana, sanoo Martti Lehti.

Myös useimmissa muissa länsimaissa henkirikosten määrä on vähentynyt 2010-luvulla. Kehitys on kuitenkin monessa maassa pysähtynyt kuluvan kahden vuoden aikana – myös Suomessa. Syyt ovat eri maissa erilaiset.

– Ruotsissa Tukholman, Göteborgin ja Malmön lähiöiden jengiväkivalta on selvä syy. Tanskassa puolestaan perheen sisäiset henkirikokset ovat lisääntyneet, Lehti sanoo.

Suomessa henkirikoksia näytetään tehdyn viime vuonna taas enemmän humalapäissään kuin toissa vuonna.

"Pitäisi teipata sellofaaniin kääritty voileipä mukaan"

Mistä suomalaisen väkivallan avioliitto alkoholin kanssa johtuu? Tämä on askarruttanut tutkijoita pitkään.

Psykiatrisen vankisairaalan vastaavan ylilääkärin Hannu Lauerman mukaan Suomi tunnistettiin jo 1930-luvulla osaksi Baltian ja Balkanin maiden kautta kulkevaa "vodkavyöhykettä, jossa miehet juovat yhdessä tislattua alkoholia ja tappavat toisiaan huomattavasti enemmän kuin muut".

Tutkijat ovat sittemmin löytäneet "vodkavyöhykkeelle" biologisia ja perinnöllisiä selityksiä. Suomessa henkirikoksia on tehty perinteisesti eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa, joka eroaa geneettisesti muusta maasta selkeästi.

– Valtaosa ihmisistä pystyy käyttämään alkoholia tulematta millään tavalla aggressiiviseksi. Mutta sitten on olemassa ihmisiä, jotka ovat osin geneettisten ja aineenvaihdunnallisten syiden vuoksi tavattoman onnekkaita saamaan Alkon arvonnassa rähinäviinapullon, Lauerma sanoo.

Impulsiivisia, alkoholiongelmaisia, hoikkia miehiä. Ja olen todellakin nähnyt näitä ihmisiä henkilökohtaisesti ja voin sanoa, että näin on. Matti Virkkunen

Perinnölliset tekijät vaikuttavat riskiin sairastua alkoholismiin. Toisaalta geenit voivat näkyä serotoniinin toiminnassa ja verensokerissa. Osin suomalainen erikoisuus on Lauerman mukaan tila, jossa ryyppäävät ihmiset menettävät ruokahalunsa ja näläntunteensa.

– Se johtaa äärimmillään täydelliseen sekavuustilaan. Sen takia olen epävirallisesti ehdottanut, että kun Suomessa myydään pullo kirkasta viinaa, siihen pitäisi teipata sellofaaniin kääritty meetwurstivoileipä mukaan.

"Siellä on joukossa Suomen vaarallisimpia miehiä"

Oikeuspsykiatrian emeritusprofessori Matti Virkkunen on hyvin vakuuttunut siitä, että alkoholisidonnaisen väkivallan yleisyys Suomessa selittyy tietyllä geenimutaatiolla. Serotoniinireseptori 2B:n geenimutaatio lisää impulsiivisen väkivaltakäytöksen riskiä. Ruotsalaisissa tätä tutkijoiden "rähinägeeniksi" nimeämää poikkeamaa ei omasta takaa ole.

Valtaosa mutaation kantajista on normaalisti käyttäytyviä ihmisiä. Joukosta löytyy kuitenkin miehiä, joita yhdistää taipuvuus harkitsemattomaan väkivaltaan, päihderiippuvuuteen ja matalaan painoindeksiin.

– Eli impulsiivisia, alkoholiongelmaisia, hoikkia miehiä. Ja olen todellakin nähnyt näitä ihmisiä henkilökohtaisesti ja voin sanoa, että näin on. Siellä on joukossa Suomen vaarallisimpia miehiä, Virkkunen sanoo.

Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan ole yhtä vahvasti geeniselityksen takana kuin hän.

Ei se merkitse kantajalle maailman loppua, jos mutaatio todetaan. Sen jälkeen voi kuitenkin suunnitella tarkemmin, mitä tehdään jatkossa. Matti Virkkunen

Keskimäärin henkirikokset tehdään Suomessa noin 1,8 promillen humalassa. Tällaisessa kunnossa suuri osa meistä ei olisi enää toimintakunnossa. Päihdeongelmaisilla alkoholin sietokyky on kuitenkin korkeampi. He voivat kyetä väkivaltaan, vaikka veressä olisi paljonkin alkoholia.

Valtaosa henkirikoksen tekijöistä on työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä, jotka eivät ole parisuhteessa. Heillä on taustalla päihdeongelma ja rikosrekisteri. Tyypillinen piirre on myös asosiaalinen persoonallisuushäiriö, johon liittyy piittaamattomuus muiden oikeuksista.

– Asosiaalisia persoonallisuuksia on väestöstä kaksi prosenttia, mutta vangeista heitä on 60 prosenttia. Tämä pieni osa väestöstä tekee pääosan henkirikoksista, sanoo Lauerma.

"On vain ajan kysymys milloin geenitestit otetaan käyttöön"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Aulikki Ahlgren-Rimpiläisen mielestä alkoholiin liittyvä väkivalta on Suomessa ilmiö, johon ei ole kenties tavallisuutensa vuoksi pystytty puuttumaan tarpeeksi. Toisaalta mitään helppoja ratkaisuja asiaan ei ole.

Hän ehdottaa keinoiksi ainakin asunnottomuuden torjumista ja päihdehakuisten ihmisten auttamista muun mielekkään toiminnan, kuten harrastusten pariin.

– Moni katuu humalassa tehtyjä väkivaltaisia tekoja jälkikäteen. Jos tunnistaa itsessään riskipiirteitä, kannattaisi pohtia etukäteen, miten tällaisiin tilanteisiin ajautumista voisi kohdallaan välttää.

Emeritusprofessori Matti Virkkunen on jo pitkään kannattanut geenitestauksia alkoholisoituville, vaikeasti käytöshäiriöisille nuorukaisille. Jos testeissä paljastuu väkivaltataipumusta lisäävä geenimutaatio, kantajan ja hänen omaistensa on hyvä tietää siitä.

Hänen mukaansa geenitestien yleistyminen ja halpeneminen ovat muuttaneet tilannetta olennaisesti.

– On vain ajan kysymys, milloin ne otetaan käyttöön. Eikä se merkitse kantajalle maailmanloppua, jos tällainen mutaatio todetaan. Se kuitenkin muodostaa järkevän perustan ennaltaehkäisylle, kuten alkoholin käytön lopettamiselle.

Sotavuodet eivät selitä Suomen väkivaltaisuutta

Hannu Lauerman mukaan perinnöllisten ja biologisten tekijöiden lisäksi väkivaltaisuudelle altistaa mukaan erittäin voimakkaasti lapsuudessa koettu väkivalta. Siksi hän etsisikin ratkaisuja sosiaali- ja perhepolitiikasta, kuten ongelmaperheiden tukemisesta.

– Ongelma on siinä, että hyvin moni ongelmaperhe ei halua tulla tuetuksi. He eivät omasta mielestään ole ongelmaisia, vaikka perheessä ei olisi normaalia ruokaa eikä edes vuorokausirytmiä.

Ahlgren-Rimpiläinen sanoo, että syrjäytyneiden keskuudessa on Suomessa vallalla edelleen hyvin humalahakuinen juomiskulttuuri, vaikka muualla yhteiskunnassa juomatavat ovatkin eurooppalaistuneet. Myös alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö on väkivaltaan taipuvissa piireissä tavallista.

– Alkoholi tyhjään mahaan juotuna ja käytettynä vastoin ohjeita bentsodiatsepiini-tyyppisten rauhoittavien lääkkeiden kanssa on erittäin voimakas väkivallan riskitekijä. Tämä on oman aineistoni perusteella hyvin yleinen yhdistelmä, sanoo puolestaan Lauerma.

Jos alkoholi poistetaan, käytännössä väkivalta poistuu. Martti Lehti

Tutkimusten mukaan Suomessa on tehty länsinaapuriin verrattuna paljon henkirikoksia jo satojen vuosien ajan. Krimon Martti Lehden mukaan on myös "aika vahva näyttö", että historiallisesti alkoholin kulutus on ollut Suomessa suorassa yhteydessä henkirikollisuuden vuotuisiin vaihteluihin.

– Jos näin on, yksi tehokas keino vaikuttaa henkirikollisuuteen olisi vaikuttaa suoraan alkoholin kokonaiskulutukseen. On eri asia, millä tavoilla siihen voidaan vaikuttaa.

Lisäys 25.10. kello 13.30: Täsmennetty kohtaa, jossa käsiteltiin Suomen ja Ruotsin eroja henkirikosten määrässä. Lisätty virke: "Suomessa henkirikoksen uhriksi joutuu asukaslukuun suhteutettuna noin kaksi kertaa niin paljon ihmisiä kuin Ruotsissa vuosittain."

Lounais-Suomen poliisi on edennyt keväällä uudelleen avaamassaan vuoden 2002 Turun arvokuljetusauton ryöstöyrityksen tutkinnassa. Poliisi otti keskiviikkona kiinni teosta epäillyn miehen. Hän on Suomen kansalainen.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus vangitsi miehen perjantaina todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ryöstön yrityksestä ja kahdesta murhan yrityksestä. Käräjäoikeus tekee lopullisen arvion syyllisyydestä mahdollisessa pääkäsittelyssä.

Vangittu, pääkaupunkiseudulla asuva mies on syntynyt 1970-luvun puolivälissä, ja hänen epäillään kuuluvan järjestäytyneeseen rikollisryhmään. Poliisi kertoo tiedotteessaan päässeensä epäillyn jäljille peruspoliisityöllä, vanhaa ja uutta tietoa yhdistelemällä.

– Kyllä tätä voidaan pitää tutkinnan kannalta merkittävänä läpimurtona. Poliisi katsoo olevansa oikeilla jäljillä. Rikokseeen osallistui ainakin neljä tekijää, joten asian selvittely jatkuu, kertoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Aki Lahtinen.

Ryöstö jäi aikoinaan yritykseksi, koska tekijät eivät päässeet kulmahiomakoneen avulla sisälle arvokuljetusajoneuvoon Tampereentien Prisman pihalla. Auton vartijat olivat tekohetkellä sisällä marketissa. Tekijät onnistuivat pakenemaan poliisin takaa-ajosta huolimatta.

Tutkinnassa on selvinnyt, että tekijöillä on ollut etukäteistietoa arvokuljetusauton rakenteesta ja suojauksesta.

Poliisin mukaan kyseinen ryöstöyritys on poikkeuksellinen tapaus Suomen rikoshistoriassa. Se oli suunnitelmallinen ja ammattimaisesti organisoitu teko, joka oli erittäin vaarallinen sekä sivullisia että poliisia kohtaan.

Toukokuun jälkeen poliisi on saanut lähes 20 uutta vihjettä yleisöltä. Poliisi kiittää yleisöä vihjeistä ja tiedoista, jotka ovat omalta osaltaan edesauttaneet tutkintaa. Tietoja ja havaintoja toivotaan edelleen lisää.

Juttua täydennetty rikosylikomisario Aki Lahtisen kommentilla klo 14.50.

Lue lisää:

Turun vuoden 2002 arvokuljetusryöstön uudelleen avattu tutkinta poikinut poliisille kymmenkunta vihjettä

Poliisi aloitti tutkinnan vuosien jälkeen uudelleen – Turussa tapahtui vuonna 2002 arvokuljetusryöstön yritys, jonka tekijät edelleen kateissa

Johanna Vehkoon Valheenpaljastajan käsikirjan ideana on tarjota faktantarkistuksen ja lähdekritiikin työkaluja, jotka auttavat määrittelemään, onko jokin verkossa liikkuva asia totta vai tarua.

– Tällaiselle teokselle on ollut selkeää tilausta. Ihmisiä huolestuttaa osaavatko he tunnistaa, mikä on luotettavaa informaatiota ja mikä ei. Olen ajatellut, että tällaiset työkalut ovat uusia kansalaistaitoja, joita on hyvä jakaa mahdollisimman monilla eri tavoilla, Vehkoo toteaa.

Vehkoon mukaan disinformaatio eli tahallisesti ja misinformaatio eli tahattomasti levitetty väärä tieto hakeutuu tällä hetkellä sellaisille kanaville, joissa ihmisetkin ovat. Esimerkiksi sosiaalisen median käyttö on siirtynyt yksityisille kanaville, ryhmäkeskusteluja harrastetaan enemmän ja WhatsAppista on muodostunut yhä suositumpi pikaviestintäväline – näissä paikoissa lymyävät myös valeuutiset ja huhut.

– Disinformaatio ja misinformaatio löytävät jatkuvasti uusia kanavia ja uusia muotoja. Se liikkuu meitä nopeammin, ja kun yritämme tunnistaa ja torjua sitä, olemme aina yhden askelen jäljessä, tutkivana toimittajana työskentelevä Vehkoo summaa.

Deepfake-videot kuuluvat tulevaisuuden uhkakuviin

Tämän hetken kiperimmäksi ongelmaksi Vehkoo listaa deepfake-videot, joista käytetään myös suomenkielistä syväväärennös-termiä. Kyse on synteettisistä video- ja äänihuijauksista, joista pahimmillaan on vaikea sanoa, ovatko ne oikeita vai eivät.

– Deepfake-videot eivät vielä tule kovinkaan usein tavallisia käyttäjiä vastaan, mutta niistä on hyvä puhua, koska kyse on aidosti vaarallisesta ilmiöstä. Mitä enemmän ihmiset ovat tietoisia siitä, mitä teknologialla voi saada aikaan, sen parempi.

Deepfake-videoiden kohdalla yleinen kauhuskenaario on, että esimerkiksi merkittävän valtionjohtajan suuhun pistetään puhetta, jota tämä ei oikeasti ole sanonut ja että videosta tulee viraali.

– Pahimmillaan tällainen voi johtaa sodanjulistuksiin. Laajempaan uhkakuvaan kuuluu myös se, että liikkuvan kuvan todistusvoima heikkenee. Johtavat poliitikot voivat esimerkiksi väittää, etteivät koskaan ole sanoneet mitään sellaista, mikä videolla näkyy. Samalla luodaan tilanne, jossa kaikki on epämääräistä ja epäilyksenalaista.

Sosiaalisen median maailmassa kysymyksiä herättävät tällä hetkellä myös algoritmit.

– Algoritmit sinällään eivät ole hyvästä tai pahasta, mutta koska sosiaalisen median toimijat eivät millään tavalla ole avanneet niiden mekanismeja, ei meillä ole kunnollisia tapoja tutkia niitä. Kyse on hämäräksi jäävästä vallankäytöstä.

Alan tutkijat ovat onnistuneet selvittämään jossakin määrin esimerkiksi Youtuben algoritmien logiikkaa. Selvityksissä on tullut ilmi todistusaineistoa siitä, että algoritmit perustuvat voimakkaiden negatiivisten tunteiden, kuten raivon herättämiseen.

– Algoritmi ajaa ihmisiä herkästi äärimmäisten sisältöjen pariin, vaikkeivät he alunperin olisi sellaisia edes hakeneet. Kaikki tällainen tietysti ruokkii radikalisaatiota, Vehkoo sanoo.

Kun Suomi katosi maailmankartalta

Kirjassaan Vehkoo on käsitellyt myös salaliittoteorioita, jotka ovat viime vuosina nousseet marginaalista valtavirtaan, valtavirtajulkisuuden raaka-aineeksi ja populistipoliitikkojen puheenaiheiksi.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on levitetty useita salaliittoteorioita, joissa demokraattipoliitikoiden on kerrottu kuuluvan satanistisiin pedofiilirinkeihin. Pahimmillaan tämänkaltaiset salaliittoteoriat ovat johtaneet jopa väkivallantekoihin.

– Tällainen teoria sai erään amerikkalaismiehen lähtemään selvittämään asiaa, tarttumaan aseeseen ja ammuskelemaan. Lukuisissa maissa on myös levitelty keksittyjä lasten kidnappaustarinoita, jotka ovat johtaneet murhiin ja lynkkauksiin. Salaliittoteorioita on ollut olemassa jo ainakin Rooman keisari Neron ajoista lähtien, mutta koska nykyisin tällaisen informaation levityskoneisto on sosiaalisen median myötä kasvanut hyvinkin tehokkaaksi, löytävät hulluimmatkin salaliittoteoriat nopeasti kannattajia.

Kaikki salaliittoteoriat eivät kuitenkaan ole hengenvaarallisia. Lähiaikojen huvittavimmaksi salaliittoteoriaksi Vehkoo listaa Redditistä lähteneen vitsin siitä, ettei Suomea ole oikeasti olemassa, vaan että Suomen maa-alueen tilalla on merta, jossa japanilaiset käyvät kalastamassa.

– Kyseessä on absurdi ja harmiton juttu, jolla ei ole kauaskantoisia poliittisia seurauksia, mutta tällainenkin on mennyt joiltakin ihmisiltä läpi. Tuntuu siltä, ettei ole olemassa niin kaukaa haettua salaliittoteoriaa, etteikö siihen joku uskoisi.

Katso, mikä on tietolähde

Jos ei yleisellä tasolla halua upota valeuutisten, misinformaation ja salaliittoteorioiden hetteikköihin, kannattaa Johanna Vehkoon mukaan ainakin tarkastella lähemmin sosiaalisen median tiliä tai verkkosivua, jossa asiasta kerrotaan.

– Voi esimerkiksi katsoa, mitä muuta kyseinen taho on julkaissut ja onko rivien välistä luettavissa vahvaa poliittista ideologiaa, joka kyseistä uutista värittää. Samalla voi pohtia, millaisin motiivein kyseinen julkaisija asioita tekee.

Myös kielenkäyttöä on syytä tarkastella: valeuutisen erottaa usein – ei toki aina – kielenkäytön perusteella. Ideologisesti latautuneissa valeuutisissa vastaanottajaa pyritään usein ohjaamaan negatiivisten tunteiden suuntaan esimerkiksi hyökkäävällä sanastolla ja huutomerkkien runsaalla käytöllä.

– Olen aiemmin suositellut etsimään yhteystietoja ja katsomaan, keitä julkaisun takana oikein on – löytyykö sieltä esimerkiksi päätoimittajan nimeä. Tällä hetkellä monet valemediat ja vihasivustot ovat kuitenkin tajunneet, että juuri tällaisia merkkejä ihmiset etsivät ja ne nimenneet julkaisuilleen niin sanotun päätoimittajan. Misinformaatiota ei voi enää tunnistaa tästäkään asiasta.

Yksi luotettavan informaation tunnusmerkki kuitenkin on ja pysyy: se on jaetun tiedon läpinäkyvyys.

– Se, että kerrotaan selkeästi, mihin tiedot perustuvat ja mistä ne ovat lähtöisin, Johanna Vehkoo kiteyttää.

Virolaisen Postimees-lehden mukaan toisen Tallink Silja Europa -lautalta kuolleena löytyneen suomalaismatkustajan kuolinsyyksi on paljastunut sairauskohtaus.

Viron poliisin ja rajavartioston tiedottajan Leana Loiden mukaan toisen menehtyneen suomalaismatkustajan kuolinsyy ei ole vielä tiedossa ja sitä selvitetään yhä.

Postimees-lehti kertoo, että kuolleista 25-vuotias nainen oli menehtynyt terveysongelman vuoksi. Hänestä, kuten toisestakaan menehtyneestä, 21-vuotiaasta miehestä, ei ole löytynyt väkivallan merkkejä. Loiden mukaan poliisilla ei ole syytä epäillä tapausten yhteydessä rikosta.

Kuolleet suomalaiset löydettiin hyteistään viime sunnuntaina Tallink Silja Europan ollessa Tallinnan satamassa.

25-vuotiaan naisen ruumiin löysi kanssamatkustaja aamuyöllä kolmelta. 21-vuotiaan miehen löysi hänen hyttitoverinsa kaksi tuntia myöhemmin. Virolainen matkustaja kertoi Postimees-lehdelle, etteivät nuorukaisen elvytysyritykset tuottaneet tulosta.

Viron poliisin mukaan aluksessa yöpyneet nuoret eivät matkustaneet samassa seurueessa, eivätkä heidän hyttinsä olleet lähekkäin.

Lue myös:

Viron poliisi ei käynnistä tutkintaa Silja Europalla menehtyneistä – "kuolemat eivät epäilyttäviä"

Tallink Siljan risteilyalukselta löytyi kahden suomalaisen ruumiit

Korjaus 25.10. klo 13.03: Korjattu Silja Serenade Silja Europaksi artikkelin loppupuolelta ja kuvatekstistä.

Ruotsin Tulli ja Suomen viranomaiset ovat tehneet ison yhteisen valvontaiskun rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla.

Operaatiossa on otettu haltuun yli 800 huumausainetablettia, muun muassa ekstaasia ja amfetamiinia sekä kannabista. Viranomaisten haltuun päätyi myös useita aseita ja iso määrä patruunoita.

– Osan aseista rikolliset ovat saaneet haltuunsa omaisuusrikosten yhteydessä, osa aseista on heidän omaa varautumistaan omaan suojaan, kertoo lapin poliisilaitoksen rikoskomisario Tuomo Seikkula.

Operaation aikana tehtiin myös kotietsintöjä ja tarkastettiin ajoneuvoja. Operaatiosta vastannut Martin Petersson Ruotsin Tullista kuvailee sitä erittäin onnistuneeksi.

– Tämä oli ainutlaatuinen satsaus valvontaan siinä mielessä, että molempien maiden viranomaisten läsnäoloa nostettiin huomattavasti Haaparannan alueella, Petersson sanoo Ruotsin Tullin tiedotteessa.

Ruotsin Tulli kertoo, että lokakuun aikana tehty valvontaisku oli suurin koskaan toteutettu operaatio Suomen vastaisella rajalla.

Operaatioon osallistui kaikkiaan 40 tulliviranomaista sekä Suomen ja Ruotsin poliisi ja syyttäjälaitos.

Yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen

Rikoskomisario Tuomo Seikkula kertoo, että Ruotsin tullin vetämä operaatio painottui huumerikollisuuden paljastamiseen.

– Osa henkilöistä liittyy toisiinsa ja tässä on liityntäpintaa järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja rajat ylittävään rikollisuuteen. Mutta osa on ihan yksittäisiä toimijoita. Kyse ei ole ollut yksittäisen organisaation maalittamisesta vaan huumausainerikollisuuden katuvalvonnasta, Seikkula sanoo.

Seikkulan mukaan huumeet on ollut tarkoitus levittää Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Suomeen.

Seikkula kertoo, että suomalaisia rikoksesta epäiltyjä on toistakymmentä. Lisäksi Suomen puolella on otettu kiinni kolme henkilöä, jotka liittyvät valvontaiskuun.

Seikkulan mukaan operaatio luo perustaa myöhemmälle yhteistyölle.

– Kun molempien maiden viranomaisia on samoissa yhteisissä partioissa, niin rajan yli pystytään liikkumaan juohevasti. Lisäksi viranomiaset voivat vaihtaa tehokkaasti tietoa ja osaamista, Seikkula sanoo.

Trump-organisaatio harkitsee myyvänsä Washingtonissa toimivan Trump-hotellin oikeudet, kertoo Wall Street Journal. Lehden mukaan taustalla vaikuttaa ainakin osittain presidentti Donald Trumpiin ja häneen perheeseensä kohdistunut arvostelu, jonka mukaan Trumpit hyötyvät taloudellisesti presidentin tehtävien hoitamisesta.

– Ihmiset vastustavat meitä, koska tienaamme hotellilla niin paljon rahaa ja tämän vuoksi saatamme olla myymässä [hotellin oikeudet], sanoo presidentin poika, Trump-organisaation varatoimitusjohtaja Eric Trump.

Hänen mukaansa perheyhtiö on palkannut kiinteistövälitysyhtiö JLL:n hoitamaan myyntiä.

Trumpin perheyhtiötä on arvosteltu moneen otteeseen mahdollisista eturistiriidoista, sillä Trump on ohjannut lukuisia poliitikkoja ja Valkoisen talon ulkomaisia vierailijoita omiin hotellikiinteistöihinsä.

Viime viikolla Trump joutui pyörtämään rajua arvostelua osakseen saaneen päätöksensä järjestää G7-maiden ensi vuoden huippukokous omistamallaan Doralin golfklubilla Miamissa.

Trump kertoi päätyneensä ratkaisuun ”median ja demokraattien järjettömän vihamielisyyden takia.”

Aiheesta lisää:

WSJ: Trump Organization Exploring Sale of Marquee Washington Hotel

Trump perui kohupäätöksen pitää G7-kokous golfklubillaan - syytti mediaa ja demokraatteja

Keskiviikkona rekan perävaunusta Englannista löytyneiden kuolonuhrien joukossa on mahdollisesti ainakin kolme vietnamilaista, uutisoi Britannian yleisradioyhtiö BBC. Aiemmin on arvioitu, että suurin osa rekasta löytyneistä ihmisistä olisi ollut Kiinan kansalaisia.

Viranomaiset löysivät 39 ruumista keskiviikkona Itä-Englannin Essexissä sijaitsevasta Graysista. Ruumiit olivat rekan perävaunussa teollisuusalueella.

BBC on haastatellut kolmea vietnamilaista, jotka pelkäävät, että heidän perheenjäsenensä ovat kuolleiden joukossa.

26-vuotiaan vietnamilaisnaisen veli kertoo perheen saaneen tiistaina siskolta viestin, jossa tämä kertoi, ettei pysty hengittämään.

Perhe on julkaissut naisen viestin kokonaisuudessaan:

”Olen todella pahoillani, äiti ja isä, että matkani ulkomaille on epäonnistunut. Minä teen kuolemaa, en pysty hengittämään. Rakastan teitä todella paljon, äiti ja isä. Anna anteeksi, äiti.”

Tämän jälkeen naisesta ei ole kuultu mitään. Hänen veljensä kertoo olleensa yhteyksissä Britannian poliisiin selvittääkseen, onko hänen siskonsa uhrien joukossa.

Veli kertoo siskonsa maksaneen salakuljettajille lähes 35 000 euroa.

BBC kertoo myös kahdesta muusta vietnamilaisesta – 26-vuotiaasta miehestä ja 19-vuotiaasta naisesta – joiden lähiomaiset pelkäävät edellämainittujen olevan uhrien joukossa. Tiettävästi salakuljettajat ovat palauttaneet molemmille perheille salakuljetuksesta perityt maksut.

Brittipoliisi tehnyt neljä pidätystä

Britannian poliisi kertoi illalla pidättäneensä jo neljännen henkilön rekkakuolemiin liittyen. 48-vuotias pohjoisirlantilaismies pidätettiin Lontoon Stanstedin lentokentällä epäiltynä ihmissalakuljetuksesta ja taposta.

Aiemmin tänään Britannian poliisi ilmoitti pidättäneensä rekan kuljettajan lisäksi kaksi ihmistä, 38-vuotiaan naisen ja samanikäisen miehen Pohjois-Englannissa epäiltynä ihmissalakuljetuksesta ja taposta. Molemmat pidätetyt ovat Warringtonin kaupungista Cheshirestä.

Rekan kontista kuolleina löytyneet ihmiset ovat voineet olla lukitussa kontissa ainakin kymmenen tunnin ajan, kertoi brittilehti Guardian aiemmin. Kontin lämpötila on voinut olla jopa 25 pakkasastetta.

Lisää aiheesta:

BBC: Essex lorry deaths: Vietnamese families fear relatives among dead

Britannian rekkatragedia: kaksi uutta pidätystä, uhrien henkilöllisyyttä ei ole vielä vahvistettu

Britannian rekkatragedian kuolonuhrit kiinalaisia – Poliisi teki kotietsintöjä, järjestäytyneen rikollisuuden osuutta tutkitaan

Voisiko Essexin tragedia tapahtua Suomessa? Neljä kysymystä ja vastausta ihmisten salakuljettamisen kylmästä maailmasta

22-vuotias Amalia Paananen petaa petiään. On iltapäivä, ja Paananen on hetki sitten herännyt päiväunilta. Hän nukkuu päiväunet joka päivä. Muuten ilta on unen sekaista rämpimistä.

– Se on sellaista huurua. Tiedän, etten pysy hereillä. Yritän pitää silmiä auki, mutta aivot ovat sumussa, Paananen kertoo.

Hän avaa sälekaihtimet. Huone jyväskyläläisessä omakotitalossa on sama, jossa Paananen on kasvanut aikuiseksi ja opetellut elämään narkolepsian kanssa. Hän olisi jo muuttanut pois kotoa elämään omillaan, mutta sairauden takia voimat eivät riitä töissä käymiseen opiskelun ohessa. Ilman töitä rahat eivät riitä elämiseen.

Paananen opiskelee ammattikorkeakoulussa kansainvälistä liiketaloutta.

– Koulupäivien jälkeen en voi koskaan mennä suoraan esimerkiksi kaverin kanssa opiskelemaan, sillä minun pitää tulla ensin kotiin nukkumaan.

Parhaina päivinä kymmenen minuutin tirsat riittävät. Useimmiten Paanasen täytyy kuitenkin nukkua noin tunti. Näin on ollut jo kymmenen vuotta. Siitä asti kun Paananen sai rokotteen maailmalla riehuvaa pandemiaa vastaan.

Kun kaveri nauratti, lasi tipahti käsistä

Vuonna 2009 Meksikossa todettiin uusi, raju influenssavirus, joka vei perusterveetkin ihmiset sairaalaan. Kuolemantapauksia oli runsaasti huolimatta tehohoidosta hengityskoneineen. Sikainfluenssavirukseksi nimetty tauti levisi kulovalkeana. Australiasta raportoitiin viruksen tappaneen lapsia neljä kertaa enemmän kuin tavallinen influenssa.

Paananen muistaa, että pelottavasta taudista puhuttiin koulussa. Tuli tunne, että kaikkien on saatava nopeasti rokote tautia vastaan.

Euroopan lääkevirasto myönsi myyntiluvan Pandemrix-rokotteelle kiireellisellä aikataululla. Suomi sai rokotteita samaan aikaan kun pandemia levisi Pohjois-Eurooppaan. Yli puolet suomalaisista rokotettiin. Alle 15-vuotiasta nuorista 75 prosenttia sai piikin.

Sikainfluenssa selätettiin Suomessa maailmanlaajuisessa vertailussa hyvin. Tauti ei ollut niin raju kuin monessa muussa maassa. Sen sijaan tautia vastaan annetun rokotteen seurauksena noin 200 nuorta sairastui Paanasen tavoin narkolepsiaan.

Paananen alkoi oireilla noin puoli vuotta sen jälkeen, kun hänet oli rokotettu. 12-vuotias Amalia oli kaverinsa perheen kanssa lomareissulla.

– Lihakset pettivät aina kun nauroin. Se on ensimmäinen narkolepsiaan liittyvä asia, minkä muistan.

Narkolepsian oireisiin kuuluu katapleksia: voimakkaassa tunnetilassa lihakset pettävät äkillisesti. Polvet voivat notkahtaa tai leuka tipahtaa rintaan. Jos nauraa aivan hillittömästi, voi päätyä maahan makaamaan lihaksiston ollessa vailla jännitettä.

– Reissukaverini oli hauska tyyppi. Niinpä lihakset pettivät koko ajan. Kun ruokapöydässä lensi läppä, maitolasi tippui käsistäni. Ajattelin: onpa outoa.

Samaan aikaan heräämisestä tuli aamuisin ylivoimaisen vaikeaa. Paananen meni jatkuvasti kouluun myöhässä. Hän alkoi nukahdella tunneilla ja yritti pysyä hereillä kirjoittamalla vimmatusti muistiinpanoja.

– Sitten kuitenkin nukahdin. Säikähdin hereille: paperissa oli muistiinpanojen sijaan epämääräisiä viiruja, vaikka luulin kirjoittaneeni ihan oikein.

Katkeruus karkotti ystävät

Lääkärissä arveltiin Paanasen kärsivän syysväsymyksestä. Seuraavaksi epäiltiin kilpirauhasen vajaatoimintaa. Tutkimukset seurasivat toisiaan. Paananen ehdotti itse lääkäreille narkolepsiaa. Hän oli kuullut puhuttavan asiasta televisiossa ja oli hämmästyksekseen todennut oirekuvauksen osuvan itseensä.

– Lääkäri sanoi, ettei se sitä voi olla, koska narkolepsia on todella harvinainen sairaus.

Muutaman kuukauden tutkimusten jälkeen Paananen laitettiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan unitutkimuksiin. Päähän kiinnitettiin piuhoja, jotka mittasivat aivojen toimintaa hänen nukkuessaan. Paananen nukkui katkonaisesti, kuten narkolepsiaa sairastavat nukkuvat. Lopulta diagnoosi osui oikeaan.

Elämä muuttui. Rutiineista piti pitää tiukasti kiinni. Päiväunet astuivat kuvaan ja ryhdyttiin etsimään oikeaa lääkitystä. Jalkapalloharrastus jäi, kun Paananen oli harjoitusten jälkeen niin uupunut, että nukahti treenivaatteet päällä eteiseen.

Kaverit etääntyivät, sillä Paananen oli aina huonotuulinen ja väsynyt. Tunneilla nukahtelu, unisuuden takia myöhäisempi kouluuntulo ja erikoisen sairauden leima eivät auttaneet asiaa.

Unihalvaukset vievät kyvyn liikkua

Paananen oli aina nähnyt herkästi painajaisia, mutta narkolepsian seurauksena ne muuttuivat unihalvauksiksi.

– Niissä näkee hallusinaatioita ja ei voi liikkua. Kuulen ihmeellisen, pelottavan äänen. Se kuin suhinaa. Nykyään jo tiedän, että jos alan kuulla sen, nipistän itseäni lujaa, että heräisin.

Tavallisessa unihalvauksessa Paananen näkee hahmon tai henkilön seisovan huoneessaan. Paananen on kauhuissaan, mutta ei voi liikkua.

– Kerran se oli nunna. Nunna tuli lähemmäksi ja lähemmäksi, enkä pystynyt liikkumaan. Tai kerran oli kiinalainen vanha mies, joka hymyili huoneeni toisessa päässä. Tai hämähäkkejä voi tulla joka paikasta, enkä pysty liikkumaan.

Ennen oli tavallista, että Paanasen vanhemmat heräsivät tyttären painajaisiin ja tulivat herättämään hänet halvauksesta. Myös perheen koira on oppinut tunnistamaan, milloin Paananen näkee pahaa unta ja kömpii viereen. Nykyään Paananen on itsekin oppinut tunnistamaan painajaisesta asioita, jotka kertovat, ettei tapahtuma ole totta.

– Kerran esimerkiksi haamu lensi pääni yli. Tajusin, että sängynpääty on erilainen kuin sen pitäisi. Totesin, että kyseessä on uni, joten odotin rauhassa, että haamu lentää tiehensä.

Sikainfluenssarokotteen seurauksena saatu narkolepsia aiheutti valtavan kohun Suomessa. Vähin erin Paanasen kaltaisia tapauksia alkoi tulla esiin. Käynnistettiin laajat tutkimukset sikainfluenssarokotteen ja sairauden välisestä yhteydestä.

Nykyään tiedetään, että Paananen sairastui, sillä hänellä oli jo perinnöllinen alttius narkolepsian puhkeamiseen, ja Pamdemrixin sisältämä virusantigeeni laukaisi sairauden. Paananen, kuten muutkin narkolepsiaan sikainfluenssarokotteen seurauksena sairastuneet, sai pistoksen tietyn tehtaan rokotteesta. Kyseisen tehtaan rokotteissa virusantigeenissä havaittiin jälkikäteen rakenne, jota toisen tehtaan muuten identtisessa sikainfluenssarokotteessa ei ollut. Yhteisvaikutuksessa Paanasen perintötekijöiden kanssa se johti narkolepsiaan.

Fimea: Rokotteen hyödyt olivat suuremmat kuin haitat

Paananen oli läpi teini-ikänsä vihainen ja katkera.

– Olin silloin hirveän vihainen lääkeyhtiölle. Vieläkään kukaan ei ole pyytänyt anteeksi, Paananen sanoo.

Pandemrixia koskevassa lääkevalvonnassa ei jälkikäteen tehdyissä selvityksissä havaittu puutteita tai virheitä. Vaikka rokotteelle myönnettiin myyntilupa nopeasti, sen laatu, teho ja turvallisuus oli arvioitu.

Lääkevalvontavirasto Fimean ylilääkäri Kirsti Villikka arvelee, ettei narkolepsian ja sikainfluenssarokotteen välistä yhteyttä olisi koskaan huomattu, jos rokotetta ei olisi annettu niin valtavalle ihmisjoukolle kuin sitä pandemian keskellä annettiin.

– Jos olisi rokotettu vaikka vain yksi ikäluokka, ei näin harvinainen haitta olisi tullut esiin.

Villikka muistuttaa, että rokotteiden valvonnassa on olennaista arvioida, onko lääkkeestä saatu hyöty suurempi kuin siitä aiheutuvat haitat.

– Jos rokotetta ei olisi ollut tai väestöä ei olisi rokotettu, haitat taudista olisivat olleet merkittävästi suuremmat kuin nyt todettu narkolepsiariskin lisääntyminen.

Paananen joutuu ottamaan kolmea eri lääkettä joka päivä pitääkseen narkolepsian kurissa. Hänellä ei ole sisäistä kelloa, joka kertoisi, kun on aika levätä. Niinpä hän ottaa iltaisin vahvan annoksen melatoniinia ja rauhoittaa itseään tietoisesti, jotta saisi levättyä. Aamulla on piristävän lääkkeen vuoro. Lisäksi on lääke, joka hillitsee lihasten pettämistä.

Paanasen mielestä pahinta narkolepsiassa on se, ettei hän voi nauraa menettämättä lihasjännitettä.

– Olin ennen tosi nauravainen. Jos nyt alkaisin nauraa kunnolla, pääni tipahtaisi rintaa vasten, enkä voisi hengittää.

Paananen on edelleen nauravainen, sillä hän kehittänyt tavan nauraa, jolla hän voi ilmaista iloaan menettämättä lihaskontrollia. Hän kuvailee sitä pinnalliseksi tekonauruksi.

– Mutta en voi oikeasti nauraa, vaikka naurattaisi hirveästi.

Kehittämästään naurahtelusta huolimatta Paananen ei uskaltaisi esimerkiksi pitää vauvaa sylissään pitkiä aikoja, jos huoneessa on läsnä muita ihmisiä. Riski vauvan putoamiseen käsistä on liian suuri.

Influenssarokotteille Paananen sanoo ei, muille kyllä

Pandemrix-rokotteen ja narkolepsian seurauksena moni alkoi epäröidä rokotteiden turvallisuutta. Ennen Pandemrixiä pikkulapsista 40 prosenttia sai kausi-influenssarokotteen vanhempiensa päätöksellä. Pandemrixin jälkeen määrä laski 13 prosenttiin.

Kymmenen vuoden aikana tilanne on palautunut ennalleen. Nykyään pikkulapsista 42 prosenttia saa influenssarokotteen.

THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset- yksikön ylilääkäri Hanna Nohynek arvioi, etteivät Pandemrixin aikaansaamat pelot ole syynä tämän päivän rokotevastaisuuteen.

– Rokotevastaisten määrä on pysynyt ajan saatossa hyvin samanlaisena jo isorokkorokotteesta saakka. Noin yksi prosentti väestöstä ei halua mitään rokotteita. Rokotevastaiset ovat äänekäs, mutta pieni ryhmä.

Esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteen on saanut peräti 99 prosenttia pikkulapsista. Myös Amalia Paananen otti lukiossa vahvistuksen jäykkäkouristusrokotteeseen huolimatta edellisen rokotteensa elämän mullistavista seurauksista.

– Minusta on tyhmää ja vastuutonta jättää rokotukset ottamatta ja altistaa muut tautiriskille. Rokotteisiin on hyvä syy, Paananen sanoo.

Paananen ei kuitenkaan halua influenssarokotteita. Hän uskoo selviävänsä influenssasta, vaikka sairastuisi siihen. Influenssarokotteet ovat Paanasen mielestä muutenkin eri asia, sillä ne muuttuvat joka vuosi.

Influenssarokotteet valmistetaan pysyvän mallirokotteen pohjalle. Mallirokotteeseen lisätään virusantigeenit sen mukaan, mitä viruksia tulevalla influenssakaudella arvioidaan olevan.

Voiko töissä nukkua päiväunet?

Rokotteiden ja aivoperäisten sairauksien, kuten narkolepsian yhteyttä on tutkittu paljon. Toukokuun alussa julkaistun väitöstutkimuksen mukaan Pandemrix-rokotteen saaneilla oli jopa 13 kertaa suurempi riski sairastua narkolepsiaan kuin rokottamattomilla.

Tutkimuksen tehnyt neurologi Tomi Sarkanen arvioi, että on hyvin poikkeuksellista, että rokote altistaa neurologiselle sairaudelle.

– Nykytiedon valossa näyttää epätodennäköiseltä, että rokotteilla olisi mitään yhteyttä neurologisiin sairauksiin muutamia hyvin harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta.

Rokotteesta saatu narkolepsia on Sarkasen tutkimuksen mukaan hyvin samanlainen kuin tavallinenkin narkolepsia. Kyseessä on autoimmuunisairaus, jossa elimistö jostain syystä hyökkää omia, hyödyllisiä solujaan vastaan. Toisilla sairaus vie opiskelu- ja työkyvyn kokonaan, toiset voivat elää hyvinkin normaalia elämää lääkityksen avulla.

Amalia Paananen elää koko elämänsä narkolepsian kanssa. Tällä hetkellä häntä pohdituttaa, milloin hän voisi päästä asumaan omillaan. Suuri kysymys on myös, miten työnantajat tulevaisuudessa suhtautuvat työntekijään, jonka pitää nukkua päiväunet.

Paananen sairastui niin nuorena, ettei ole koskaan osannut haaveilla työskentelevänsä ammatissa, joissa narkoleptikko ei voi työskennellä, kuten hoiva-alalla.

Hän haluaisi olla taiteilija tai vaatesuunnittelija, vaikka opiskeleekin liiketaloutta.

– Realistinen luonteeni on enemmän tiellä kuin narkolepsia. En halua olla työtön, Paananen sanoo.

Narkolepsia ei ole estänyt moniakaan asioita Paanasen elämässä. Kun rutiineista pitää kiinni, ja tuntee itsensä, elämä sujuu hyvin.

Paanasen elämänasenteesta kertoo jotakin, että hän pelkää lihastensa pettävän katapleksiassa nimenomaan silloin, kun naurattaa. Lihasjännitteen menettäminen nimittäin koskee myös muita voimakkaita tunnetiloja. Niistä Paanasella on vähemmän kokemusta.

– En ole koskaan ollut niin surullinen, että lihakset pettäisivät, Paananen sanoo ja hymyilee.

Yhdysvalloissa autonvalmistaja General Motorsin (GM) tehdastyöläisten pitkä lakko saatiin päätökseen perjantaina. GM ja lakkoa johtanut United Auto Workers -ammattiliitto pääsivät sopuun työehtojen parannuksista.

Lakko päättyi virallisesti, kun UAW:n työntekijät ratifioivat sopimuksen.

Lähes 50 000 GM:n työntekijää meni lakkoon syyskuun puolivälissä, mikä käytännössä lopetti yhtiön tuotannon Yhdysvalloissa. Yli kuukauden kestänyt lakko oli pisin autoalan työnseisaus Yhdysvalloissa lähes 50 vuoteen ja maksoi GM:lle arviolta 100 miljoonaa dollaria päivässä. Vuonna 1970 GM:n työntekijöiden lakko kesti 67 päivää.

Lakko söi myös monien Michiganin osavaltion kaupunkien taloutta, kun maksamatta jäi kymmenien miljoonien dollarien arvosta palkkoja.

GM:n ja ammattiliiton kompromissi tietää työntekijöille palkankorotuksia, 11 000 dollarin ratifiointibonusta sekä parempia etuja. Terveydenhuollon maksut eivät nouse, kuten aiemmin oli kaavailtu. Osa-aikaisten työntekijöiden polkua kokoaikaisuuteen helpotetaan myös.

GM puolestaan pystyy sulkemaan neljä tehdastaan.

– General Motorsin jäsenet ovat puhuneet, sanoi ammattiliiton GM:n-osaston johtaja Terry Dittes ja ylisti lakkoilleita työntekijöitä heidän uhrauksistaan ja rohkeudestaan.

– Olemme saaneet aikaan sopimuksen, joka antaa tunnustusta työntekijöillemme heidän tärkeästä panoksestaan koko yhtiön menestykselle. Se sisältää vahvat lisäykset palkkoihin ja etuihin sekä lisäinvestointeja ja työpaikkojen lisäyksiä Yhdysvalloissa, sanoi puolestaan GM:n toimitusjohtaja Mary Barra.

Japanissa pääkaupunki Tokion itäpuolisilla alueilla rankkasateet ovat saaneet aikaan vakavia maanvyöryjä ja tulvia.

Niiden seurauksena ainakin kymmenen ihmistä on saanut surmansa, minkä lisäksi useita ihmisiä on kateissa.

Maan vyöryt ovat olleet niin voimakkaita, että ne ovat vieneet mukanaan kokonaisia taloja. Tulvat puolestaan ovat vieneet autoja matkustajineen veden alle.

Alue kärsii edelleen lokakuun puolessa välissä 80 ihmistä surmanneen taifuuni Hagibiksen tuhoista.

Japanin viranomaisten mukaan alueella satoi perjantaina puolen päivän aikana vesimäärä, joka vastaa koko kuukauden sademäärää.

Lue myös:

Vuosikymmenten voimakkain taifuuni kuritti Japania lauantaina – Tokiossa sadat tuhannet edelleen ilman sähköä

Japanissa jatkuvat etsintä- ja raivaustyöt taifuuni Hagibisin jäljiltä – Kuolonuhrien määrä nousee

Myrskyn silmässä oleva Veikkaus pyrkii viestinnällään luomaan kuvan avoimuudesta, mutta jättää silti kertomatta olennaisia tietoja. Näin arvioivat viestintäkonsultti, yrittäjä Riikka Kämppi ja Seuran toimittaja Matti Rämö.

Kämppi ja Rämö olivat vieraana Ylen aamun uudessa mediakriittisessä osiossa, Viimeisessä sanassa. Lauantaisin lähetettävässä osiossa median ja viestinnän ammattilaiset purkavat viikon mediapuheenaiheen palasiksi.

Ensimmäisessä osassa aiheena oli Veikkauksen viestintä. Voit katsoa osion klikkaamalla ylläolevaa kuvaa.

Toimittajatapaamisia jäähalleissa ja kasinolla

Yle oli Viimeistä sanaa varten pyytänyt Veikkaukselta tiedon vuosina 2018 ja 2019 järjestetyistä toimittajatapaamisista.

Yhtiön viestinnästä kerrottiin, että tapaamisia oli järjestetty 45, joista kolmasosa oli suunnattu päällikkötoimittajille, loput myös muille median edustajille. Tapaamisia järjestettiin muun muassa jäähalleissa, Vermon raviradalla ja Helsingin kasinossa.

Riikka Kämpin mukaan tapahtumat voivat vaikuttaa mediajulkisuuden määrään ja toisaalta luovat vaikutelmaa avoimuudesta.

– Toimittajille voi syntyä illuusio, että he tietävät Veikkauksesta paljon, ja sitten he jättävät kysymättä niitä kriittisiä kysymyksiä, joita heidän pitäisi kysyä.

Rämön mukaan toimittajatapaamiset eivät vie toimittajien kriittisyyttä, mutta ne antavat Veikkaukselle mahdollisuuden kertoa omaa näkökulmaansa asioista.

– Tietäen, kuinka valtavan hyvä Veikkaus on spinnaamaan asioita, niin vaikkei se kriittisyyttä vie, niin syntyy pikkuinen kynnys ylitettäväksi ennen kuin alkaa kriittisesti katsoa niitä asioita.

Veikkaus vastasi skuuppiin omalla julkistuksella

Yksi meneillään olevan Veikkaus-kohun alkupisteitä on Rämön Seurassa helmikuussa 2018 julkaisema juttu, joka paljasti, että Veikkauksen rahapeliautomaatteja on suhteellisesti enemmän alueilla, joilla asuu vähävaraisia ja työttömiä. Rämö voitti jutulla tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon tänä vuonna.

Tässäkin tapauksessa Veikkaus reagoi – ilmeisesti sen seurauksena, että sai vihiä, että juttu oli tulossa julki. Se järjesti oman tiedotustilaisuutensa, jossa osa Seuran saamasta aineistosta julkaistiin. Veikkaus tosin kertoi automaattien määrän vain maakuntatasolla.

Rämö ei edes tiennyt, että tiedotustilaisuus oli tulossa.

– Onni onnettomuudessa oli, että [Seuran] juttu tuli ulos edellisenä iltana. Osa mediasta sitten kirjoitti tästä maakuntajaosta ja osa hyödynsi näitä tietoja, joita meillä Seurassa oli.

Toimittajien pitäisi pitää fokus kirkkaana

Pitkittynyt Veikkaus-keskustelu johtuu osiltaan Viimeinen sana -osion keskustelun perusteella siitä, että keskustelun aihe on vaihtunut. Milloin on puhuttu markkinoinnista, milloin poliitikkojen vastuusta. Ja ohessa viestimet ovat tietysti myös julkaisseet tavanomaiset tarinat lottovoittajista.

Riikka Kämpin mukaan olisi tärkeää, että toimittajien fokus pysyisi nyt kirkkaana.

– Toimittajien pitäisi pysyä siinä varsinaisessa asiassa: onko Veikkaus onnistunut pelihaittojen ehkäisyssä? Tämä keskustelu pitäisi käydä loppuun, sillä tämä on monopolin oikeutus.

Lue lisää:

Veikkauksen tuottojen mahdollinen siirto valtion budjettiin epäilyttää: Leikkaa järjestöjen tuloja, vaikeuttaa pelihaittojen vähentämistä

Ministeri Paatero sanoi Veikkauksen ikärajavalvonnan onnistuneen "aika hyvin", mutta tilastot kertovat täysin toista – Asiantuntija: Puhui vastoin parempaa tietoa

Melankolisesta musiikistaan tunnettu, kuluvan vuoden musiikki-ilmiöksikin nostettu Maustetytöt julkaisi tänään pitkään odotetun esikoisalbuminsa Kaikki tiet vievät Peltolaan.

Vähäeleinen sisarduo on vedonnut pelkistetyillä biiseillään kotimaiseen yleisöön ympäri Suomen, sillä viime kesään mahtui jopa 40 keikkaa ja 16 000 ajokilometriä.

Kaisa ja Anna Karjalainen ovat kotoisin pienestä, vajaan 3 000 asukkaan Vaalan kunnasta Pohjois-Pohjanmaalta.

Mitä tuoreesta tuotoksesta ajatellaan siellä?

"Kuin masennuksen ja hauskanpidon väliltä"

Vaikka Maustetytöt ovatkin erityisen suosittuja Etelä-Suomen kaupungeissa, purevat teksti ja musiikki myös kotiseudulla.

– Sanoista pääsee jyvälle, vaikka ensimmäisellä kuuntelukerralla mietin, minkälainen tämä oikein on. Muutaman kuuntelun jälkeen voi sanoa, että kivan kuuloista musiikkia, Salla Leinonen sanoo.

Unto Karppinen on kuunnellut Maustetyttöjä netistä ja on tyytyväinen kuulemaansa. Vaikka sanoitukset ovat välillä hänen mielestään ankean puoleisia, niihin pääsee sisään, kun suhtautuu lauluihin oikealla asenteella.

– Maustetyttöjen musiikki on vähän erilaista, ja sitähän ne etelän hipsterit kuuntelee. Se on vähän kuin masennuksen ja hauskanpidon väliltä, Karppinen sanoo.

– Ja jos alkaa masentaa, voi vaihtaa toisen kappaleen.

Hieman varttuneempaa ikäpolvea edustava Eino Qvist sanoo, ettei esikoisalbumin musiikki oikein puhuttele häntä, mutta uskoo sen olevan nuorempien kuulijoiden mieleen.

– Aiheet ovat vähän sellaisia, etteivät ne aina sytytä. Onhan se ihan reipasta musiikkia, Eino Qvist sanoo.

Ennen uunituoretta albumia Maustetytöiltä on ilmestynyt muutama kappale, joita on ladattu myös suoratoistopalveluihin. Sieltä musiikkia on kuunnellut myös Maire Karjalainen.

– Musiikki on vetäväntuntuista ja toivon, että he pääsevät pitkälle. Se oli positiivinen juttu, kun kuulin, että Maustetytöt ovat Vaalasta, hän sanoo.

Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka!

Yhdeksältä aamulla osa päiväkodin lapsista on ehtinyt jo pihalle, keinut ovat kovassa käytössä ja hiekkalapiot viuhuvat hiekkakakkuleipomossa. Sisällä päiväkodissa Tammi-ryhmässä on levitetty temppurata keskelle käytävää. Tunnelma on iloinen ja hyväntuulinen.

On syyslomaviikko. Lapsia on normaalia vähemmän päivähoidossa, eikä eskarilaisillakaan ole opiskelua.

Miska Hyytiäinen kiipeää tikapuita pitkin nopeasti kuin kärppä ylimmälle askelmalle. Samassa hän on jo liukumassa penkkiä pitkin alas ja haluaa näyttää miten mahalaudalla mennään.

– Otat ensin tällä tavalla vauhtia ja sitten heittäydyt tämän päälle ja annat mennä, selittää Miska innoissaan.

Ekholmintien päiväkodissa Kouvolan Kuusankoskella lapset saavat temmeltää ja riemuita sydämensä kyllyydestä. Sisällä saa juosta ja päiväkodin mukaan se on joskus jopa toivottavaakin.

Minni Nevasaari haluaa esitellä trampoliinia ja pomppaa saman tien hyppimään kuin kenguru.

– Ensin pompitaan tässä ja sitten loikataan toiseen trampoliiniin ja lopulta loikataan tuonne tyynyille, selittää Minni.

Kun lapset lähtevät pukemaan, niin eteiseen voi loikkia aitojen yli tai ilmapalloja kurkotellen.

Euroopan laajuista tunnustusta

Ekholmintien päiväkoti tavoitteli Euroopan parhaan kasvatus- ja opetusalan liikuttajan titteliä Unkarin Budapestissä reilu viikko sitten. Suomesta mukaan oli valittu kolme hakijaa, jotka kaikki oli aiemmin palkittu Ilo kasvaa liikkuen -tunnustuspalkinnolla.

#BeActive Education -palkinnosta kilpaili yli 60 tahoa eri puolilta Eurooppaa. Voittajaksi valittiin Viron liikkuva koulu -hanke.

Ekholmintien päiväkoti sai 2 500 euron tunnustuksen pitkäjänteisestä työstään lasten liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi.

– Rahalla ostetaan lisää liikkumisvälineitä lapsille, sanoo Ekholmintien päiväkodin varhaiskasvatusyksikön johtaja Tarja Hairo.

Kolme tuntia liikkumista päivässä

Valtakunnallisen liikuntasuosituksen mukaan alle kouluikäisen lapsen fyysinen aktiivisuus pitäisi olla vähintään kolme tuntia liikuntaa vuorokaudessa.

Liikkuminen voi koostua pitkin päivää tapahtuvista pienistä pätkistä. Vauhdikasta liikuntaa pitäisi olla päivän aikana yhteensä vähintään yksi tunti.

– Se voi olla hippaa, kiipeilyä, trampoliinihyppelyä, uintia, hiihtoa tai muuta missä hengästyy, kertoo lasten liikuntakasvatuksen dosentti, yliopistotutkija Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.

Reilut kaksi tuntia pitäisi olla reipasta ulkoilua, esimerkiksi metsäretkeilyä, polkupyöräilyä tai luistelua.

– Se voi olla myös kevyempää liikuntaa, joka kehittää esimerkiksi tasapainoa, kuten kävelyä, pallonheittoa ja keinumista. Liikuntaa, jossa opetellaan hallitsemaan omaa kehoa. Kevyttä liikuntaa voi tehdä myös sisällä, kertoo Sääkslahti.

Päiväkotien liikuntasuositusten täyttymisestä ei ole vielä tutkittua tietoa. Sääkslahden mukaan kuitenkin sellaiset päiväkodit, jossa ulkoillaan vähintään kahdesti päivässä, lapsilla on myös mahdollisuus saavuttaa asetetut liikuntatavoitteet.

– Ulkona lapsella on enemmän tilaa leikkiä ja siellä on enemmän mahdollisuuksia esimerkiksi juoksu- ja hippaleikkeihin.

Päiväkodit ovat hyvin erilaisia ja esimerkiksi päiväkotien piha-alueet voivat olla hyvinkin pieniä, mikä rajoittaa lasten liikkumista. Myös suurissa päiväkodeissa on usein jouduttu rajaamaan leikkialueita.

– Optimaalinen tilanne on, että myös päiväkodin sisällä kaikenlaiset siirtymät tehdään liikkuen vaikka puolapuita kiiveten tai ruutua hyppien, kertoo Sääkslahti.

Sääkslahden mukaan lapsi joka saa liikkua monipuolisesti ja paljon, oppii samalla myös hallitsemaan ja tuntemaan kehonsa paremmin.

– Liikkumalla lapsi oppii tuntemaan omat rajansa, mitä osaa ja mitä ei. Monipuolisella liikkumisella tulee myös vähemmän oman taitotasonsa yliarviointeja. Se pienentää myös tapaturmariskiä, sanoo lasten liikuntakasvatuksen dosentti Arja Sääkslahti.

Liikuntaa lisätty pienin askelin

Ekholmintien päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa. Lapsia on noin sata seitsemässä eri ryhmässä.

Päiväkodissa on tietoisesti pyritty vähentämään tilanteita, jossa lapset joutuisivat istumaan. Siellä on tehty jo vuosia pitkäjänteistä työtä lasten liikkumisen eteen.

Varhaiskasvatuksen opettaja Sanna Rantoja-Hämäläisen mukaan mitään hokkuspokkustemppuja ei ole tehty, vaan liikkumisen lisäämiseksi on edetty pienin askelin.

– Moni ryhmä aloittaa aamun tanssilla tai aamujumpalla. Olemme ulkona useita kertoja päivässä ja käymme retkillä lähimetsässä, kertoo Rantoja-Hämäläinen.

Päiväkodissa tehdään myös liikunnan vuosisuunnitelma, jonka mukaan lapset liikkuvat viikoittain lähialuella sekä erilaisilla temppuradoilla sisällä ja ulkona.

Päiväkodissa tehdään yhteistyötä myös paikallisten urheiluseurojen kanssa.

– Esimerkiksi urheiluseura Sudet on lahjoittanut salibandymailoja ja suojalaseja päiväkodille. Lisäksi seura on käynyt vetämässä ohjattuja salibandy- ja jalkapallotunteja lapsille, kertoo varhaiskasvatusyksikön johtaja Tarja Hairo.

Päiväunikäytännöt uusiksi

Päiväkodissa on myös muutettu päiväunikäytäntöjä. Lounaan jälkeen kaikki lapset pitävät lepohetken ja nukkuvat tarvitessaan.

– Ne lapset joille riittää lepo sadun jälkeen pääsevät ulos liikkumaan kello 13–14 välisenä aikana. Alle kolmevuotiaat tietysti nukkuvat päiväunet, tarkentaa Hairo.

Lasten liikunnan määrää on saatu lisättyä huomattavasti uudistuksen myötä. Vuoropäiväkotina ulkoilua on myös päivällisen eli kello 17 jälkeen.

Henkilökunta voi jakaa lapsia pienempii ryhmiin ja lähteä vaikka muutaman lapsen kanssa ulos vaikka taskulamppujen kanssa.

– Mikä on lapsesta kivempaa näin pimeän aikaan, kun taskulamppu, heijastinliivit ja leikkiä pihalla vaikka piilosta, kuvailee Hairo.

Liikunnan lisääminen päiväkodissa ei ole lisännyt henkilökunnan tarvetta.

– Me olemme etukäteen suunnitelleet, mikä ryhmä vastaa ulkoliikunnasta ja ulkoliikuttajat järjestävät, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia liikkumistehtäviä lapsille.

Vanhemmat luottavat kasvattajiin

Vaikka päiväkodissa temmelletään, juostaan ja liikutaan reippaasti, niin tapaturmia sattuu harvoin.

– Meidän mielestämme on tärkeää, että lapsi saa liikkua ja hän tietää omat rajansa. Me tunnemme lapset ja tiedämme, kenen voi antaa kiivetä katon rajaan asti.

Hairon mukaan vanhemmat luottavat heihin kasvattajina ja yhteistyö sujuu hyvin.

– Totta kai meillä on koko ajan aikuisia myös seuraamassa tilanteita.

Päiväkodissa on jo huomattu lisäliikunnan hyödyt.

– Kun lapsi liikkuu, touhuaa ja leikkii, niin emootiot ovat positiivisia. Ennen kaikkea se näkyy siinä ilossa, riemussa ja tekemisen meiningissä, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Sanna Rantoja-Hämäläinen.

Parhaimmillaan lasten riemu tarttuu myös kasvattajiin.

Ylen Ykkösaamussa vieraana ollut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo, että Turkin taannoinen isku Pohjois-Syyriaan nosti pintaan terroristijärjestö Isisin voimistumisen riskin.

– Pohjois-Syyriassa sijaitsevista vankiloista ja leireiltä vapautui tai vapautettiin Isisin taisteilijoita tai tukijoita, jotka sulautuvat sitten muuhun pakolaisvirtaan, Haavisto sanoi.

Ulkoministerin mukaan on hyvin tärkeää, että Isis-taisteilijoihin ja koko liikkeeseen on hyvin hallittu ote, sillä sen toiminnassa korostuu eräänlainen kuoleman myytti eli arvot, jotka ovat ihmiskunnalle vieraita.

– On vaarallista, jos tämä ajatustapa leviää ja nämä taistelijat siirtyvät esimerkiksi Afganistaniin tai Pohjois-Afrikkaan Libyaan Sahelin alueella. Siellä on myös tätä samaa ajattelua, eli kyllä riski on todellinen ja se on vaara koko pohjoismaiselle yhteisölle.

Pekka Haavisto katsoo, että Turkin ja Venäjän alkuviikosta sopima turvallisuusvyöhyke on onnistunut rauhoittamaan tilannetta Turkin ja Syyrian rajalla.

Haaviston mukaan tietoja uusista uhreista ei ole tullut, ja osa alueelta lähteneistä on päässyt palaamaan asuinalueillensa.

"Al-holin leirin olosuhteet ovat tällä hetkellä vakaat"

Turkin sotilastoimet eivät ole Haaviston mukaan juurikaan vaikuttaneet Syyrian kurdialueella sijaitsevaan al-Holin leiriin, jonka vangittujen joukossa on myös suomalaisia naisia lapsineen.

– Olot leirillä ovat tällä hetkellä vakaat. Mutta se ei voi olla pysyvä olotila, että leirillä on alaikäisiä lapsia.

Haavisto korosti Ykkösaamun haastattelussa, että Suomi ja EU tekevät päivittäin töitä, jotta leirillä olevien kansalaisten tilanne saataisiin ratkaistua.

– Meillä ei ole asevoimaa tai muuta voimaa saada niitä ihmisiä pois sieltä. Jos ihmisiä sieltä tulee, heidän pitää voida tulla sieltä turvallisesti. Siellä on naapurimaita, joiden mukaan ainakin aikuiset ovat rikollisia, kun ovat toimineet Isisissä.

Haaviston mukaan Syyrian kurdihallinnolle on kerrottu, että leirillä olevilla Suomen kansalaisilla on perustuslain mukaan oikeus palata kotimaahansa.

Kun Haavistolta kysyttiin haastattelun loppupuolella vuoden 2024 presidentinvaaleista, hän vastasi, että vielä on liian aikaista kommentoida aihetta.

Alma Median teettämän kyselyn mukaan Haavisto on ylivoimainen suosikki toista kauttaan istuvan Sauli Niinistön seuraajaksi. Hän sai kyselyssä 33 prosentin osuuden. Seuraavaksi eniten kannatusta sai keskustan Olli Rehn (11%).

Nina Kuujärven asiointi postin kanssa ei ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuujärven Postin kautta tilaamat verkkokauppalähetykset on toimitettu kahteen otteeseen pakettiautomaattiin, joka sijaitsee yksityisen kerrostaloyhtiön lukitussa kellaritilassa Itä-Helsingin Laajasalossa. Vain talon asukkailla on avaimet tilaan.

– Ensimmäisellä kerralla olin hämmentynyt. Toisella kerralla olin raivona, koska tämä on niin absurdia.

Kun Kuujärvi etsi ensimmäistä pakettiaan Laajasalosta Rudolfintieltä noin vuosi sitten, eräs talon asukas ilmoitti hänelle pihalla, että postilaatikot ovat lukkojen takana, muttei avannut Kuujärvelle ovea. Kuujärvi meni Herttoniemen postitoimistoon, jossa työntekijä auttoi häntä saamaan paketin toista reittiä.

Tänä syksynä hän sai taas lähetyksen samaan osoitteeseen Rudolfintielle.

– Minulla on tallennettu vakituiseksi noutopisteeksi Herttoniemen posti, mutta nyt se oli jostain syystä hävinnyt noutopistevalikosta. Ilmeisesti seuraavana valikossa on Laajasalon Rudolfintie 21, minne tämä lähetys tuli.

Mitä vastaa Posti?

Postin palveluverkoston johtaja Lasse Huttusen mukaan Posti voi vaihtaa asiakkaan valitseman noutopisteen, jos se on täynnä, eikä paketti mahdu sinne. Vaihtoja tehdään kuitenkin vain julkisten noutopisteiden välillä.

– Itselläni ei ole tiedossa sen kaltaista tilannetta, että asiakas olisi valinnut jonkun julkisen pakettiautomaatin, ja sitten lähetys olisi kuitenkin ohjautunut yksityisen taloyhtiön automaattiin.

Huttusen mukaan yksityinen osoite voi valikoitua noutopisteeksi asiakkaan tai verkkokaupan taholta.

– Jonkin verran on tullut ilmi asiakastapauksia, joissa kuluttajat ovat vahingossa valinneet taloyhtiöautomaatin verkkokauppaostoksen toimituspisteeksi. Lisäksi osa verkkokaupoista tekee asiakkaan puolesta noutopistevalintaa, joka perustuu asiakkaan kotiosoitteeseen.

Verkkokaupat voivat tarjota asiakkaan osoitteen perusteella lähintä mahdollista automaattia, joka saattaa Huttusen mukaan olla joissain tilanteissa yksityisen taloyhtiön automaatti.

Eikö postin kuuluisi saattaa tämä tieto verkkokaupoille, että niillä ei olisi edes tarjolla yksityisiä osoitteita sellaisille ihmisille, jotka eivät niihin pääse?

– Pitää paikkansa. Teemme kovasti töitä verkkokauppojen kanssa, että niiden noutopistevalinnat saataisiin mahdollisimman sujuviksi ja yksinkertaisiksi, jotta tätä ongelmaa ei jatkossa olisikaan, Huttunen sanoo.

Posti aikoo selkeyttää pakettien ohjaus- ja jakelujärjestelmää marraskuun alussa.

"Postissa pyöriteltiin peukaloita"

Nina Kuujärvi kertoo jonottaneensa Postin palvelupuhelimeen lähes tunnin, tuloksetta. Hän otti yhteyttä myös paketin lähettäjään ja marssi Postin konttoriin, mutta kummaltakaan taholta ei löytynyt apua.

– Lähettäjä sanoi, että heillä ei ole Postin kanssa sellaista sopimusta, että paketti voitaisiin kääntää muualle. Postissa pyöriteltiin peukaloita, etteivät he nyt oikein tiedä, mitä voisivat tehdä. Se oli hämmentävää.

Laajasalon paikallisessa, suljetussa Facebook-ryhmässä muutama muukin ihminen kertoo, että Rudolfintielle saapuu posteja ihmisille, jotka eivät asu taloyhtiössä. Jotkut heistä ovat saaneet ratkaisun ongelmaan, kun ovat soittaneet Postin asiakaspalveluun.

Toiset ovat saaneet apua Laajasalo-ryhmän ylläpitäjältä, Jussi Saarelmalta, joka asuu sattumoisin juuri Rudolfintie 21:ssä.

– Jos joku on valittanut, että paketti on tullut tänne, vaikka ei olisi pitänyt, minä olen laittanut viestiä, että hei, olen kotona ja voin tulla päästämään sinut postiautomaatille.

Ylen saamien tietojen mukaan ulkopuolisten ihmisten postitoimituksia on tullut yksityisiin taloyhtiöihin myös Kalliossa Fleminginkadulla ja Espoossa Kulovalkeantiellä.

Teemme kovasti töitä verkkokauppojen kanssa, että niiden noutopistevalinnat saataisiin mahdollisimman sujuviksi ja yksinkertaisiksi. Postin palveluverkoston johtaja Lasse Huttunen

Posti lupaa selkiyttää järjestelmää marraskuun alussa

Posti uudistaa parhaillaan pakettien ohjaus- ja lajitteluprosessia.

Kun asiakas tai verkkokauppa jatkossa valitsee yksityisen taloyhtiön toimitusosoitteeksi, järjestelmä varmistaa vielä automaattisesti, että vastaanottajalla on pääsy kiinteistöön. Jos näin ei ole, lähetys ohjataan lähellä olevaan julkiseen noutopisteeseen tai automaattiin.

Uudistuksen pitäisi tulla käyttöön marraskuun alussa.

Postin palveluverkoston johtaja Lasse Huttunen kehottaa ihmisiä olemaan ongelmatilanteissa yhteydessä Postin asiakaspalveluun puhelimitse, sosiaalisen median tai chatin kautta.

Myös Nina Kuujärvi yritti etsiä Postin sivuilta chat-palvelua, muttei silloin löytänyt sitä.

Seuraavaksi Kuujärvi otti yhteyttä Postin asiakastukeen nettisivujen kautta. Vastauksessa kerrottiin, että hänen pitäisi pyytää lähettäjää vaihtamaan toimitusosoite, mutta tätä Kuujärvi oli jo yrittänyt tuloksetta. Lisäksi Postin vastaus tuli niin myöhään, että paketin noutopäivä oli jo mennyt umpeen.

Paketti oli jo palautunut lähettäjälle.

Aiheesta voi keskustella tänään 25.10.2019 iltakymmeneen asti.

Nokia sai torstaina turpaansa osakemarkkinoilla, kun yhtiön arvosta katosi lähes neljännes.

Lasku jatkui myös perjantaina.

Eikä se ole mikään ihme. Sijoittajat odottivat vuosien ajan viidennen sukupolven kännykkäverkkojen myynnin käynnistymistä ja kuuntelivat Nokian johdon maalailuja Alcatel-Lucent -yrityskaupan hyödyistä.

"Täältä pesee, kunhan 5g-rynnistys alkaa..."

Rynnistys on alkanut, mutta Nokia ei olekaan valmis. Viimeisimmän vuosineljänneksen tulos oli kohtuullinen, mutta tuleville vuosille Nokia ennakoi merkittävästi heikompaa kannattavuutta kuin mistä oli aiemmin puhe.

Nokia ei ole saanut vauhtia edes siitä, että Yhdysvallat väittää sen pääkilpailija Huawein olevan Kiinan tiedustelun työkalu.

Homma levällään

Markkina on piristymässä, mutta Nokia ei. Sijoittajat pettyivät katkerasti sekä uutiseen että tapaan jolla se kerrottiin.

Kuten eräs Nokiaa seuraava asiantuntija totesi viikkoa ennen tulosjulkistusta.

– Homma on levällään. Alcatel-Lucent -integraatio on mennyt pieleen, eikä Nokia ole itse tehnyt mitään ongelmakohtien esille tuomiseksi.

Asiantuntijan mukaan kansainvälisten operaattoreiden viesti on lähes kaikilla sama: Tällä hetkellä Huawei johtaa 5g-teknologiassa, sitten tulee Ericsson ja kolmantena Nokia.

Keskustelu käytiin sillä edellytyksellä, että asiantuntijan nimeä ei mainita. Tämän kaltaisia arvioita kuulee kuitenkin usein.

Inderesin analyytikko Mikael Rautanen totesi Ylelle eilen, että Nokian heikkous on nimenomaan mobiiliverkkojen liiketoiminta.

Säästöt eivät auta

Nokian verkkoyksikön kannattavuus näyttää pudonneen viime vuodet kuin lehmän häntä. Tulosta Nokia on tehnyt tammi–syyskuussa lähinnä teknologiaa lisensoimalla ja jonkin verran myös ohjelmistoilla.

Verkkolaitteiden myynnistä on jäänyt yhtiölle entistä vähemmän käteen.

Kuluvan vuoden aikana Nokian verkkoyksikkö on tehnyt myyntiin suhteutettuna liiketulosta –0,1 prosenttia. Viime vuonna liiketulosta syntyi samaan aikaan kaksi prosenttia, sitä edellisenä yli seitsemän prosenttia.

Jossain on ongelma, kun jatkuvat säästötoimetkaan eivät ole onnistuneet kääntämään kehitystä. Tässä mielessä Nokia on ansainnut selkäsaunansa.

“Panostamme tuotekehitykseen”

Entä mikä on se lääke, jonka Nokia itselleen määräsi? Sijoittajien osingot on peruttu ainakin puoleksi vuodeksi ja Nokia aikoo panostaa entistä enemmän tuotekehitykseen.

Syytä onkin, kiinalainen Huawei käyttää tuotekehitykseen vuosittain yli kolme kertaa Nokiaa enemmän. Toki kiinalaisyhtiöllä on enemmän kehitettävääkin – muun muaassa kännyköitä.

Huawein johtajat kehuvat jo, että heillä on enemmän 5g-patentteja kuin kenelläkään muulla. Toisen arvion mukaan Ericsson olisi 5g-patenttikilpailussa kärjessä.

Sellaista tutkimusta en ole nähnyt, jossa Nokia nostettaisiin ykköseksi.

Näyttää pahasti siltä, että Nokia on käyttänyt Alcatel-Lucent -yrityskaupan sulatteluun ne resurssit, jotka sen olisi pitänyt sijoittaa viidennen sukupolven teknologian kehittämiseen.

Sen näkee jo pörssikurssista. Keväällä 2015, ennen jättimäistä yrityskauppaa, Nokian osakekurssi oli yli seitsemässä eurossa. Tänään se on alle puolet siitä.

Nokian ja Siemensin verkkoliiketoimintojen yhdistäminen viime vuosikymmenellä oli tuskien taival. Samoin oli ranskalaisen Alcatelin yhdysvaltalaisen Lucentin fuusio. Nokian ja Alcatelin yhdistyminen saattoi olla perusteltu liike, mutta osakkeenomistaja ei ole siitä hyötynyt.

Ruotsalainen Ericsson, jolla on takanaan todella vaikeita vuosia, on samassa ajassa tuottanut selvästi Nokiaa paremmin.

Ruotsi kielsi seksin ostamisen 20 vuotta sitten. Norja, Irlanti ja Ranska ovat sittemmin seuranneet Ruotsin esimerkkiä. Seksityöläisten ja ihmiskaupan uhrien oikeuksia ja yhteiskunnallista asemaa edistävät järjestöt sekä Ruotsissa että Suomessa pitävät kehitystä huonona.

Täyskiellon arvioidaan vaikeuttaneen ja vaarantaneen seksityöntekijöiden asemaa. Ruotsin poliisin mukaan laki on kyllä vähentänyt maksullisen seksin kysyntää, mutta samalla ihmiskaupasta on tullut yhä suurempi osa sitä.

– Ostokielto ei näytä parantavan seksin myyjien asemaa. Jos ala on kovin kriminalisoitu, seksin myymiseen liittyvät sopimukset solmitaan hämärällä maaperällä ja rikollisten välikäsien toiminta on näyttänyt vahvistuneen, sanoo ihmiskaupan vastaisen työn erityisasiantuntija Essi Thesslund Pro-tukipisteestä.

Läheskään kaikki seksiä myyvät eivät ole ihmiskaupan uhreja, mutta laki vaikuttaa kaikkiin seksityötä tekeviin. Ruotsin seksityöläisten etujärjestö Fuckförbundet julkaisi pari viikkoa sitten raportin, jonka mukaan seksin ostokielto on pahentanut alalla olevia ongelmia, ei ratkaissut niitä.

Laki on vahvistanut seksin myymiseen liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa, jonka takia seksityöntekijät kokevat avun hakemisen terveyspalveluista tai poliisilta vaikeutuneen. Tämä puolestaan on lisännyt asiakkaiden valtaa ylittää sovittuja rajoja ja vaatia muun muassa suojaamatonta seksiä.

Seksin ostokielto lisännyt väkivaltaa seksityöläisiä kohtaan

Seksin ostamisen kieltävä laki on myös koventanut asenteita seksityöntekijöitä kohtaan. Esimerkiksi Ranskassa väkivalta seksin myyjiä kohtaan on lisääntynyt 42 prosenttia sen jälkeen, kun Ruotsin mallin mukainen laki astui siellä voimaan.

Thesslundin mukaan Ruotsin täyskiellon perusongelmana on, että se suojaa yhteiskuntaa prostituutiolta sen sijaan, että se parantaisi seksin myyjien asemaa ja vähentäisi hyväksikäyttöä.

Tukholmassa lokakuun alussa järjestettyyn kansainväliseen seksityöaiheiseen konferenssiin osallistunut, seksityötä itsekin tekevä Tiia Forsström näkee lain takana tiukan kaupallisen seksin vastaisen ideologian.

– Lain tarkoituksena ei ensisijaisesti ollut parantaa naisten asemaa, vaan vähentää seksin ostamista. Seksin ja rahan yhdistäminen nähdään Ruotsissa lähtökohtaisesti vääränä, sanoo Forsström, joka toimii myös Sexpon hallituksen puheenjohtajana.

Ihmiskauppa kuriin yhteistyöllä, ei kielloilla

Suomessa seksin ostaminen ja myyminen on laillista, vaikka alaa säädellään monin rajoittavin säädöksin. Ihmiskaupan vastaisen työn asiantuntija Essi Thesslund ei pidä hedelmällisenä vertailla Suomen ja Ruotsin tilanteita.

Thesslundin mukaan ihmiskaupan laajuutta on hyvin vaikea uskottavasti arvioida. Siihen vaikuttaa lainsäädännön lisäksi muun muassa se, kuinka aktiivisesti poliisi kohdistaa toimintaansa kaupallisen seksin alaan ja miten yhteiskunta asennoituu seksiä myyviin ihmisiin.

Täyskieltoa rakentavampi keino ihmiskauppaa vastaan voisikin olla laaja-alainen osallistava yhteiskuntapolitiikka, joka mahdollistaisi haavoittuvassa asemassa oleville pääsyn heille soveltuviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä tarjoaisi ihmisille oikeuden työntekoon virallisilla työmarkkinoilla.

– Erilaiset rajoitukset voivat tuottaa tilanteita, joissa ihmisillä on hyvin vähän vaihtoehtoja. Silloin he ajautuvat marginaaliin ja yhteiskunnan ulkopuolelle, sanoo Thesslund.

Seksityöläiset nousseet vaatimaan oikeuksiaan

Vaikka seksin ostamisen kieltävä laki on Ruotsin poliisin mukaan vähentänyt maksullisen seksin kysyntää, se ei ole lopettanut seksibisnestä. Sen sijaan jäljelle jäänyt asiakaskunta on aiempaa arvaamattomampaa.

– Ruotsalaiset seksityötä tekevät kollegat kertoivat, että yhä useammalla heidän asiakkaistaan on matalampi kynnys huonoon tai jopa rikolliseen käytökseen, Tiia Forsström kuvailee.

Tukholman seksityöaiheinen konferenssi keräsi noin 140 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Konferenssi oli yksi askel maailmalla päätään nostavasta seksityöläisten oikeuksia ajavasta liikkeestä. Aktivistit näkevät Ruotsin mallin suurena riskinä paitsi vapaaehtoisesti seksityötä tekevien turvallisuudelle myös ihmiskaupan vastaiselle työlle.

– Jos ihmiskauppaan oikeasti halutaan puuttua, pitäisi viranomaisten tehdä yhteistyötä seksityöläisten kanssa, Forsström toivoo.

Lue myös:

Seksin ostamisen kieltävä laki hillitsee prostituution kasvua Ruotsissa, mutta ihmiskauppa on kasvava ongelma

Miksi laiton syrjintä on niin yleistä?

Suomen lain mukaan ihmiset ovat työpaikalla tai työpaikkaa hakiessaan tasa-arvoisia. Ihmisiä kuitenkin syrjitään työmarkkinoilla iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, etnisen taustan tai vammaisuutensa vuoksi. Miksi syrjintä on niin yleistä, jos laki selvästi kieltää sen? Keräsimme viisi syytä.

Syysmyrsky katkoi sähköt tuhansilta kotitalouksilta

Länsirannikolle illalla iskenyt syysmyrsky katkaisi yöllä sähköjä useilta tuhansilta kotitalouksilta ympäri Suomea. Pahimmillaan vailla sähköä oli yli 40 000 kotitaloutta. Syysmyrsky etenee tänään kohti itää. Ilmatieteen laitos on antanut varoituksia koko maahan.

Unirytmiä voi säätää myös liikunnan avulla – kaikki on kiinni ajoituksesta

Ensi yönä tehtävä kellojen siirto tuo vuorokauteen tunnin lisää. Useimmille tunnin lisäaika on hyödyksi, etenkin iltavirkuille. Iltavirkkuus tai aamuvirkkuus on osin perimän sanelemaa, mutta siihen on mahdollista myös itse vaikuttaa. Valon määrän, liikunnan ja ruokailun oikealla ajoittamisella on tutkimusten mukaan mahdollista myöhäistää tai aikaistaa vuorokausirytmiä. Asialla on merkitystä, sillä erityisestii iltavirkuille on havaittu kasaantuvan erityisen paljon terveyshaittoja.

Himoitsetko vanhaa Arabiaa? Neljän keräilijän vinkit löytöihin

"Esineiden kerääminen on kuin kalastamista – koskaan ei tiedä mitä saa", sanoo konkarikeräilijä. Hänen ja muiden harrastukseen hurahtaneiden aarteita on näytteillä helsinkiläisessä Designmuseossa. Jos haaveilet arvokkaista löydöistä, varaudu opiskelemaan ja koluamaan kirpputoreja.

Chileläiset taas kaduilla vaatimassa taloudellisia uudistuksia

Sadattuhannet mielenosoittajat marssivat rauhanomaisesti Chilen pääkaupungissa Santiagossa eilen illalla. Mielenilmauksella painostettiin maan hallitusta taloudellisiin uudistuksiin ja presidentti Sebastián Piñeraa eroamaan.

Pohjoiseen lunta, etelään vettä

Tänään sataa lunta tai räntää vielä yleisesti maan pohjoisosassa. Pohjois-Lapissa alkaa seljetä. Eteläiseen Suomeen leviää päivän kuluessa lounaasta uusia sateita, ja iltapäivän aikana vettä voi tulla hetkittäin runsaasti. Maan keskiosassa on pääosin poutaa. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Vaikkei tuore hallitus ole ehtinyt päihdepolitiikasta vielä puhua, näyttäisi kannabis nousevan asialistalle väkisinkin jo nyt, pyytämättä ja yllättäen.

Syynä on parissa päivässä tullut piikki kansalaisaloitteelle kannabiksen käytön laillistamisesta. Yli 50 000 allekirjoitusta täyttyi, ja tämä velvoittaa eduskuntaa ottamaan aloitteen käsittelyyn.

– Tämä on vaikea kysymys, erittäin vaikea kysymys, aloittaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.).

Aloite edellyttäisi lakimuutosta, joka sallisi kannabiksen käytön pienissä määrin, mutta ei sallisi kuitenkaan kannabiksen myymistä. Molemmat ovat tällä hetkellä huumausainelaissa kiellettyjä.

Hallitusohjelmassa mainitaan päihdepolitiikan uusiminen, mutta Henriksson ei vetäisi linjauksen uusimisella yhtäläisyysviivoja kannabiskeskusteluun.

– Minä en näe, että tässä tärkeintä olisi dekriminalisoida kannabiksen käyttöä, vaan tehdä tehokkaampaa päihdepolitiikkaa.

Lääketieteelliseen käyttöön oikeusministeri suhtautuu hyväksyvästi, mutta oleellisempaa Henrikssonille tuntuu olevan etenkin nuoret ja huumeiden käytön yleistyminen: klassinen porttiteoria, jossa kevyt huume avaa tien pahempiin aineisiin, isompiin ongelmiin.

– Tätä näkökulmaa ei saisi tässä keskustelussa unohtaa missään nimessä. Lisäksi huumeiden käyttö näyttäisi siirtyvän yhä nuorempiin ikäluokkiin, eikä ainoastaan suurissa kaupungeissa. Minua huolestuttaa se, miten saisimme tämän trendin kääntymään.

– Valitettavasti en usko, että tämä nyt on se tie, Henriksson sanoo viitaten kansalaisaloitteen ehdotukseen.

Lakivaliokunnan käsittelyyn vasta ensi vuonna

Aloitteen saama loppukiri ja yli 55 000 äänen kerääminen herätti tietenkin voimakkaita tunteita. Riemunsa ilmaisivat kansanedustajista perjantaina esimerkiksi Iiris Suomela (vihr.), joka nosti esiin, että sekä maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomen THL suosittavat huumeidenkäytön rangaistavuudesta luopumista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL onkin viime vuonna ehdottanut, että "Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua"

Kannatuksensa osoitti myös esimerkiksi demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.) uskoo, että aloite etenee lakivaliokunnan käsittelyyn. Siihen voi mennä tosin aikaa, koska jonossa on useita muita käsiteltäviä asioita, esimerkiksi kaksi muuta kansalaisaloitetta. Meri arvioi, että käsittelyyn päästään vasta ensi vuoden puolella.

Nimensä mukaisesti eduskunnan lakivaliokunta käsittelee yleiseen lakiin liittyviä asioita, kuten rikoslakia, jonka muuttamista kannabisaloitteessa ehdotetaan. Mutta mitä mieltä lakivaliokunnassa kannabisaloitteesta ollaan?

– En ole muiden valiokuntalaisten mielipiteitä kysellyt, mutta itselläni on lähtökohtaisesti aika skeptinen suhtautuminen siihen, että lähtisin huumausainelainsäädäntöä vapautamaan miltään osin – mutta olen avoin kuulemaan perustelut, miksi näin haluttaisiin.

Poliisihallitus: Peruste resurssien säästöstä ei toimi

Yksi perustelu aloitteen puolesta on poliisin resursseissa säästäminen, kun aikaa ei tuhlautuisi kannabiksen käyttörikosten setvimiseen. Tämä mainitaan esimerkiksi itse kansalaisaloitteessa, ja se nousi perjantaina esiin myös Twitter-keskustelussa.

Poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta sanoo, ettei asia ole ihan näin.

– Aika usein käyttörikokset liittyvät johonkin muuhun poliisin tehtävään, jotka tapahtuvat kentällä ihan päivittäistoiminnan ohessa.

Esimerkiksi Saukoniemi mainitsee rattijuopumukset, joissa kuljettaja ajaa huumeiden vaikutuksen alaisena. Tällaiset tapaukset ovat Saukoniemen mukaan yleistyneet ja toisinaan niihin voi liittyä useampikin eri huume.

Tapaus pitäisi silti selvittää. Resursseja siis kuluisi joka tapauksessa.

Oikea paikka turhan rahankulun ja ajan säästöön löytyisi muualta poliisin tehtävistä Saukoniemen mukaan. Aloittaa voisi vaikkapa esitutkintapakosta.

– Voisi harkita enemmän vaikka siitä, onko meillä aina kaikissa tapauksissa esitutkintapakkoa.

– Tämä koskisi sitten siis muitakin rikoksia, Saukoniemi täsmentää.

– Sellaisella voisi oikeasti olla poliisin resursseihin vaikutusta, mutta ei tällaisella (kannabiksen käytön laillistaminen) olisi käytännössä resursseihin mitään suurempaa vaikutusta.

Kritisoijat: Sosiaalipuolen menot kasvavat

Aloitteen kritisoijien parissa on vastattu poliisin resursseihin väitteellä, että käytön laillistaminen toisi kuluja puolestaan sosiaali- ja terveysmenoihin.

Sote-menojen kasvun nosti esiin Twitterissä muun muassa kokoomuksen kansanedustaja, lääkäri Mia Laiho.

Myös oikeusministeri Henriksson totesi, että mikäli pilven poltto avaisi portin kovempiin huumeisiin, voisi tämä lisätä yhteiskunnan menoja. Hän ei niinkään lämmennyt aloitteen kannattajien perustelulle poliisin tai oikeuslaitoksen kuorman kevenemisestä.

Suomen suurin sairaanhoitopiiri HUS eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei tänään kommentoinut asiaa Ylelle.

Henriksson: Ei kansainvälistä painetta

Viime vuosina kannabiksen käyttöä on laillistettu joko kokonaan tai osittain joissakin valtioissa. Esimerkiksi Kanada laillisti kaiken kannabiksen käytön, aiemmin osa Yhdysvaltain osavaltioista on laillistanut käyttöä osittain tai kokonaan.

Euroopan maista Luxemburg työstää kannabiksen laillistamista täysin. Hollannilla taas on ollut oma mallinsa vuosikausia.

Oikeusministeri Henrikssonin mielestä mitään kansainvälistä painetta käytön laillistamiseen ei Suomen hallituksen niskassa tunnu.

– Meillä ei ole hallitusohjelmassa linjaa, joka tätä tukisi.

Henriksson kertoo juuri viime viikolla illallistaneensa Euroopan neuvoston oikeusministerien kokouksessa samassa pöydässä Luxemburgin oikeusministeri Sam Tansonin kanssa. Aihe nousi ruokapöydässä esiin.

– Siinä istuivat myös Ranskan ja Itävallan oikeusministerit samassa pöydässä. Aika yksin Luxemburgin ministeri sai siinä olla.