Ruotsissa suljetaan kolme rataosuutta tänään keskiviikkona, koska kuuma sää saattaa vääntää kiskot kieroiksi, kertoo Ruotsin televisio SVT.
Junaliikenne on määrä käynnistää huomenna torstaina kello neljä aamuyöllä. Junaliikenne korvataan siihen saakka linja-autoilla.
Suljetut rataosuudet ovat Herrljunga-Varberg, Uddevalla-Strömstad sekä Göteborg-Örebro.
Kyseiselle alueelle keskiseen Ruotsiin luvataan yleisesti 30 asteen lämpötiloja.
Ruotsin junaliikenne on ollut tänään vaikeuksissa muutenkin. Monilla rataosuuksilla junaliikenne on jouduttu keskeyttämään erilaisten teknisten vikojen takia.
Kissat osaavat nauttia elämästä. Ne tekevät, mitä huvittaa.
Kissat tuntevat oman arvonsa. Ne käyvät kovaa kilpaa koirien kanssa ihmisen parhaan ystävän paikasta.
Onkin selkeästi olemassa kissaihmisiä ja koiraihmisiä. Yhtä kaikki, karvaiset ystävät ovat monille kuin perheenjäseniä.
– Kissat ovat sosiaalisia ystäviä, joka ovat kaikessa mukana. Kissat osaavat ottaa paikkansa, jos joku tarvitsee lohtua tai seuraa, Suomen kissaliiton tiedottaja Outi Vallenius kuvailee omasta mielestään kissojen parhaita ominaisuuksia.
Itsepäisyys hallitsevana piirteenä
Jokainen kissa on yksilö. Joku viihtyy paremmin itsekseen, joku omistajansa kainalossa. Tietty käytös on kissalle luontaista syntymästä lähtien, mutta kasvuympäristö voi vaikuttaa siihen, mitkä piirteet nousevat pintaan.
– Isossa laumassa kasvanut voi tottua ison lauman energiaan ja siihen, että siellä ei ryppyillä. Tällainen kissa ehkä alistuu helpommin ja antaa muille tilaa. Pienemmässä laumassa kasvanut kissa voi hakea enemmän huomiota itseensä, Outi Vallenius kuvailee.
Vallenius muistuttaa, että kissojen kanssa mitään yleistyksiä ei voi tehdä. Jos joku luonteenpiirre pitäisi nostaa muiden ylitse, olisi se itsepäisyys.
Toistoilla tuloksia
Sopivilla virikkeillä itsepäinenkin kissa oppii talon tavoille. Outi Vallenius ohjeistaa, että lähtökohtaisesti jonkin tason koulutus kissoille pitäisikin tehdä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mieluiten heti pentuna, jotta kukkaruukut ja pöydillä olevat tavarat saisivat olla rauhassa.
– Kissan pitää sopeutua talon tapoihin. Se oppii kyllä pysymään pois pöydiltä ja sohvilta, jos niin halutaan – ainakin silloin, kun joku on kotona. Kun kissa on yksin, tekee se silti, mitä haluaa, Vallenius naurahtaa.
Kun kissa on yksin, se tekee mitä haluaa. Outi Vallenius
Onnistuneen koulutuksen avaimena hän pitää toistoja. Kun kissalle löytää sopivan virikkeen, kuten herkkuja tai huomiota, oppii se toistojen avulla lähes mitä vain.
Vallenius ei ole erityisemmin kouluttanut kissojaan, mutta osaavat ne tassua antaa ja palloa hakea. Hän kokee, että aktiiviset sisäkissat vaativat virikkeitä, jotta ne saavat kulutettua tarmoaan johonkin. Se hoituu leikkimälläkin, mutta esimerkiksi temppujen opettelu on erinomainen keino saada hallittua kissan käytöstä.
Osaako sinun kissasi temppuja? Millaisissa tilanteissa kissasi itsepäisyys on tullut esiin? Mikä kissoissa on parasta? Kerro omasta kissastasi. Voit lähettää myös kuvan.
Kansainvälisenä kissapäivänä kissat saavat paistatella huomion keskipisteenä. Mikä olisikaan parempi aika kehua omaa kissakaveriasi?
Lähettämällä kuvan Ylelle joukkoistuksen yhteydessä annat oikeuden käyttää, jakaa ja tarvittaessa muokata kuvaa kaikissa Ylen palveluissa. Lähetäthän vain itse ottamiasi kuvia. Yksityistilanteissa kysy lupa kuvassa näkyviltä ihmisiltä.
1960-luvun Suomessa lapset kävivät kansakoulua, joka oli kuusivuotinen oppilaitos. Koulussa oli kova kuri. Pukuun tai leninkiin pukeutunutta opettajaa kunnioitettiin. 60-luvun luokassa opettaja opetti, ja oppilaat kuuntelivat.
Ekaluokkalainen sai jo kansakouluaikoina nauttia kouluruokailusta. Kuntien oli järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria jokaisena koulupäivänä vuodesta 1948 lähtien.
Image may be NSFW. Clik here to view.
Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään 1970-luvun alussa. Vanhentunut koululaitos pyrittiin demokratisoimaan peruskoulujärjestelmän avulla.
Ennen uudistusta maksulliseen oppikouluun oli mahdollista hakeutua vain varakkailla. Ilmainen peruskoulu avasi opintien kaikille. Uusi koulujärjestelmä merkitsi opetussuunnitelmien ja -menetelmien suurta uudistamista. Isoimmat muutokset koskivat matematiikan, äidinkielen ja vieraiden kielten opetusta.
1970-luvun lopussa kouluihin rantautui uutta teknologiaa. Oli kelanauhureita, piirtoheittimiä ja diaprojektoreita. Myös monistuskoneet tulivat kouluihin 70-luvun loppupuolella, mikä oli merkittävä uudistus opetuksessa.
Image may be NSFW. Clik here to view.
Suomen talous parani 1980-luvulla kohisten ja valtio voimistui. Koulut saivatkin rahaa miltei kaikkeen, mihin sitä tarvittiin. Joka oppiaineeseen saatiin työkirjoja.
Leirikoulut yleistyivät ja oppilaita haettiin koulun pihasta nauttimaan kulttuurista muun muassa teattereihin. Koulun pedagogiikka muuttui ulkoaoppimisen periaatteesta vapaammaksi. Opettajat osallistuivat erilaisiin seminaareihin, ja kehittelivät omaa pedagogiikkaansa. Suomeen saapuivat vahvemmin myös vaihtoehtoliikkeet. Esimerkiksi steinerkoulujen määrä kasvoi.
Image may be NSFW. Clik here to view.
1990-luku oli kaksikasvoinen. Tuli lama, ja olosuhteet olivat erilaisia kouluista riippuen. Joissakin kouluissa ei ollut varaa edes koulukirjoihin. Joissakin kouluissa tilanne oli parempi.
Vuonna 1995 internet avautui. Opettajainhuoneissa puhuttiin virtuaalikouluun siirtymisestä. Suunniteltiin, että oppilaat voisivat opiskella jopa kotoa käsin. Virtuaalikoulukokeiluja myös järjestettiin. Oppilaat katselivat koulussa elokuvia. Jotkut koulut omistivat jopa omia videokameroita, joita oppilaat saivat käyttää.
Vuosikymmenen loppupuolella huoli koulujen välisistä eroista kasvoi, ja arviointiin laitettiin niin sanotusti rotia. Koulujen vapautta vähennettiin, ja koulujen määrärahoja leikattiin.
Image may be NSFW. Clik here to view.
2000-luku oli kouluissa hieman harmaa vuosikymmen. Laman vaikutukset näkyivät vielä, ja koulurakennusten kunnosta ei huolehdittu tarpeeksi. Esimerkiksi koulujen ilmanvaihto saatettiin säästösyistä sulkea yöksi tai jopa kesän ajaksi. Silti kouluilta vaadittiin parempaa opetusta.
Toisaalta aloitettiin iltapäivätoiminta, kun yhteiskunnassa nousi huoli lasten yksinäisistä iltapäivistä. Idean äitinä oli tasavallan presidentin puoliso Eeva Ahtisaari. Seurakunnat ja järjestöt aktivoituivat ja ottivat iltapäivätoiminnassa vahvemman roolin. Myös valtio tarttui asiaan, ja elokuun alussa vuonna 2004 astui voimaan lainsäädäntö aamu- ja iltapäivätoiminnasta.
Image may be NSFW. Clik here to view.
2010-luku on ollut huimaa teknologisen kehityksen aikaa. Internet on nopeutunut ja älylaitteet yleistyneet. Se näkyy myös ekaluokkalaisten arjessa, sillä ensimmäinen älypuhelin hankitaan lapselle yleensä viimeistään koulun alkaessa.
Lapset myös osallistetaan koulun toimintaan paljon paremmin kuin ennen. On oppilaskuntia, tukioppilaita, oppilasagentteja, ympäristöraateja ja ruokaraateja. Oppilas on mukana kehittämässä koulua.
Lähteet: Martti Hellström, kasvatustieteen tohtori & opetusneuvos, Outi Salo, perusopetusjohtaja, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Helsingin kaupunki, Yle Elävä arkisto
– Oletko ajatellut, että voisit tehdä jotakin muuta?
Pankkivirkailijan vuosittaisessa rutiinipalaverissa esittämä kysymys yllätti vuolijokelaisen maitotilan isännän, Lasse Alasalmen. Kysymys putkahti pankkineuvojan huulilta, kun Alasalmen omistaman Karppilan tilan asiat oli käyty läpi.
– Vastasin, että olen kyllä ajatellut, mutta en ole uskaltanut sitä kenellekään sanoa, muistelee Alasalmi.
Tuo tilanne oli käännekohta. Se käynnisti prosessin, jonka myötä maatalousyrittäjä Lasse Alasalmesta on tullut karjaton mies, palkkatyöläinen ja opiskelija.
Kynnys moisiin muodonmuutoksiin ryhtymiseen oli korkea.
Karppilan tila oli kohtuullisen kokoinen tuotantolaitos. Navetassa oli 42 lypsävää lehmää ja kolmikymmenpäinen nuori karja. Peltoa tilalla oli 55 hehtaaria ja metsää liki 200 hehtaaria.
Image may be NSFW. Clik here to view.Karppilan tilan päärakennus Vuolijoella.Taito Siira / Yle
Masennus heikensi isännän työkykyä ja kasvatti tilan tappiota
Kaikesta huolimatta sekä Karppilan tilan isäntä että hänen maatilansa olivat kriisissä. Kummallakin oli ongelmia yli sietokyvyn. Syitä umpikujaan oli useita.
Alasalmi kertaa kriisinsä alkuvaiheita kahvia hörppien. Keittiön seinää koristavat hänen lastensa piirustukset, mutta talo on hiljainen. Mies elelee yksin tilallaan.
Muutaman vuoden takainen perheen hajoaminen teki kipeää, vaikka päätös avioerosta syntyi sovussa.
– Eron jälkeen sairastuin masennukseen. Se heikensi tietenkin työkykyäni.
Siihen Alasalmella ei olisi ollut varaa. Maitotilan kannattavuus oli ollut heikko ja kääntyi lopulta tappiolliseksi. Alamäkeen oli kaksi merkittävää syytä: maitotuotteiden viennin romahduttaneet Venäjän pakotteet ja maidon tuottajahintojen alennukset.
Ne olivat viimeiset niitit, jotka varmistivat, että Karppilan tilan maidontuotanto saattoi jatkua vain velkarahan varassa. Asian sisäistäminen vei tilan isännältä kuitenkin aikansa ja vääjäämättömien johtopäätösten teko onnistui vasta ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pistäytyminen tilan navetassa ahdistaa yhä Karppilan isäntää. "Se on kolkko tunne, kun navetassa ei ole enää lehmiä. Ehdin hoitaa karjaa tuossakin tilassa kymmenen vuotta.", huokaa Alasalmi.Taito Siira / Yle
Ulkopuolinen tukihenkilö avusti tilan velkojen perkaamisessa
Poikkeuksellisen pankkikäyntinsä jälkeen Alasalmi otti yhteyttä Pro Agrian neuvojaan. Hänen kanssaan tehdyt karkeat laskelmat osoittivat, että tila tuottaisi tappiota vuodesta toiseen.
Viime vuoden alussa Maatalousyrittäjien eläkelaitos, MELA käynnisti Välitä viljelijästä -hankkeen. Sen kautta oli tarjolla sekä talousasioihin, jaksamiseen että mielenterveysongelmiin liittyvää neuvonta-apua.
Karppilan isäntä kutsui Melan hanketyöntekijän kotiinsa. Alasalmi nosti pirtin pöydälle, neuvojan eteen keon maksamattomia laskuja. Osa niistä oli edennyt ulosottoon asti.
Pöydän toisella puolella istui niin uupunut isäntä, ettei hän jaksanut enää itse raha-asioitaan setviä.
Melan tukihenkilö kävi isännän kanssa kaikki Karppilan tilan ja Alasalmen laskut läpi. Hän parahti yhtenään:
– Ihan turha lasku! Mitä sinä tämmöisiä olet mennyt ostamaan?
Image may be NSFW. Clik here to view.Karppilan pellot ovat nyt nurmella. Tila tuottaa enää rehua naapuritilojen tarpeisiin.Taito Siira / Yle
Istunnossa karsittiin kaikki “ylimääräiset kulut” Alasalmen taloudesta. Sen jälkeen Melan edustaja laati maksusuunnitelmia ja soitteli velkojille sekä ulosottoon. Keinot velkojen hoitoon hahmottuivat ja tilantaloudenpitoon tuli ryhtiä.
Tilanne oli Lasse Alasalmelle henkisesti sekä helpottava että raskas.
Helpottavaa oli saada apua ja tukea ymmärtäväiseltä ja asiantuntevalta ihmiseltä. Raskas oli ajatus siitä, että Karppilan tilan yhdeksäs isäntä saattaisi joutua ajamaan alas ikivanhan sukutilan.
Kunniakirja pirtin seinällä muistutti isäntää siitä, että tila on ollut olemassa vuodesta 1725. Lähes kolmesataa vuotta toiminut maatila on selvinnyt monien kato- ja nälkävuosien yli.
Alasalmi pohti, olivatko hänen kohtaamansa vaikeudet todella yhtä ankaria kuin menneisyyden kovat koettelemukset?
Image may be NSFW. Clik here to view.Tilalla tehdyt laskelmat osoittivat, että Karppilan lypsykarjan tuotos oli liian pieni.Taito Siira / Yle
Tilan kannattavaksi nostaminen olisi vaatinut viiden vuoden ponnistukset
Alasalmi sai sittemmin Melalta vielä rahallista apua: viiden sadan euron maksusitoumuksen ulkopuolisen avun ostoa varten. Hän sijoitti summan yksityiskohtaisten kannattavuuslaskelmien tekoon.
Valmistuttuaan ne vahvistivat sen johtopäätöksen, että tila pysyisi tappiollisena, ellei karjan tuotosta saataisi nostettua oleellisesti.
– Siinä varmistui, että jotain on pakko tehdä: joko polkea eläimenraadoilla tuotanto ylös, tai keksiä ihan muita keinoja toimeentulon hankkimiseen. Tajusin myös, että jos haluan itseni työllä tappaa, niin sekin kyllä onnistuu.
Tila ehti tuottaa maitoa tappiolla parin vuoden ajan. Siitä huolimatta päätös karjasta luopumisesta oli tuskallisen vaikea, koska Alasalmi oli investoinut pihattonavettaan vuonna 2006. Rakennus oli toimiva ja sitä olisi ollut tarvittaessa helppo laajentaa.
Tuskaa lisäsi Pro Agrian asiantuntijan kanssa tehty analyysi. Se osoitti, että tila olisi ollut mahdollista kääntää niukin naukin kannattavaksi kovalla työllä.
Urakka karjan tuotoksen kohottamiseksi olisi vienyt kuitenkin viisi vuotta. Tuona aikana isäntä olisi joutunut äärimmäisen tiukille, eikä minkäänlaisiin takaiskuihin olisi ollut varaa.
– Päivääkään en olisi voinut olla sairaana. Yhtään työntekijää en olisi pystynyt edes sesonkiaikana palkkaamaan, eikä mikään kone olisi saanut hajota. Totesin, etteivät minulla riitä paukut sellaiseen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pelson vankilan lapinlehmät ovat nyt Lasse Alasalmen hoidossa. Vankilan laitumella on yli 70 lypsävää.Taito Siira / Yle
Maatilan isännästä on tullut vankilan renki
Vuosi sitten Alasalmi siirtyi suuren elämänmuutoksen suunnittelusta sen toimeenpanoon. Kesällä 2017 hän myi lypsykarjansa pois. Loppusyksystä oli nuoren karjan myynnin vuoro.
Isäntä itse hakeutui palkkatyöhön.
Ammattitaitoiselle viljelijälle löytyi helposti pätkätöitä. Niiden ohessa Alasalmi jatkoi peltojensa viljelyä.
Alasalmen ensimmäinen palkkapesti oli maatalouslomittajan tuuraus vieraalla tilalla. Talvella hän oli ammattikoulussa opettamassa ja kuluvan kesän aikana hän on hoitanut Pelson vankilan karjaa naapurikunnassa, Vaalassa.
Vankilan navetassa on lypsettävänä seitsemänkymmentä lapinlehmää. Alasalmen työtehtäviin kuuluu myös vankien työnteon ohjaaminen navetassa.
Jo ensimmäisten palkkapestien aikana Alasalmen talous alkoi vakautua. Muutos johtui menojen tiukasta hallinnasta sekä palkkatulojen ja viljelystä kertyvien tulojen yhteisvaikutuksesta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Iltapäivällä Alasalmi noutaa Pelson lehmät laitumelta navettaan lypsylle.Taito Siira / Yle
Sivutoiminen viljely mahdollistaa tilan velkojen hoidon
Nurmella olevat pellot tuottavat yhä rehua naapuritilojen karjalle. Naapurit korjaavat rehun pelloilta ja antavat rehusta korvaukseksi karjanlantaa. Näin varmistuu, että peltojen ravinteikkuus säilyy riittävänä.
Rahallista tuloa Alasalmelle kertyy maataloustuesta. Karppilan peltojen viljelyä tuetaan 30 000 eurolla vuodessa. Kolmasosa tuista menee kuluihin. Viljelijän taskuun jää parikymmentä tuhatta euroa.
Noilla rahoilla isäntä saa kutakuinkin hoidettua tilansa velkojen maksuerät, mutta tilan konekannan uusimiseen tukirahat eivät riitä. Pätkätöistä kertyvillä tuloilla Alasalmi saa katettua omat elinkustannuksensa.
Suurin muutos Lasse Alasalmen elämässä liittyy rahaan vain epäsuorasti. Merkittävin oman karjan myymisestä seurannut helpotus on nimittäin ollut jatkuvasta stressistä ja uupumuksesta vapautuminen.
– Tulotaso on ollut aika lailla sama – eli yhtä huono – kuin ollessani itsellisenä viljelijänä. Mutta minulla on nyt myös vapaa-aikaa ja muutakin elämää kuin työnteko, selittää Alasalmi.
Uusi ammatti ja työura on etsinnässä
Opiskelu on uusi elementti Alasalmen elämässä. Mies aloitti viime talvena tietojenkäsittelyn tradenomin opinnot Oulun ammattikorkeakoulussa. Tähtäimessä oli täydellinen alan vaihto.
Se on vielä mahdollista, onhan 42-vuotiaalla vielä paljon työvuosia edessään. Yhä kotitilaansa viljelevä mies on kuitenkin alkanut pohtia, voisiko hän valmistuttuaan hyödyntää uusia taitojaan yrittäjätoiminnassa maanviljelyn rinnalla.
Monelle kriisiin ajautuneelle tilalliselle oman karjan myynti on ollut ensi askel kohti koko tilasta luopumista.
Tuo vaihtoehto ei Lasse Alasalmea erityisemmin houkuta. Hän haluaa asua edelleen perimällään tilalla ja miettii, voisiko Karppilan saada kannattavaksi jonkin kasvin viljelyllä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pelson navetassa Alasalmen tehtävänä on myös vankien työnteon ohjaaminen.Taito Siira / Yle
Kriisistään selvinnyt isäntä on tukena vaikeuksissa oleville kollegoilleen
Alasalmi on erittäin kiitollinen Melan ja Pro Agrian antamasta avusta. Hän on lupautunut mentoriksi ja it-tukihenkilöksi Pro Agrian kokoamaan paikalliseen vertaistukiryhmään, jossa on vaikeuksiensa kanssa painivia tilallisia.
Oman kriisinsä yli päässyt mies haluaa vahvistaa kollegoittensa itseluottamusta ja tulevaisuudenuskoa.
– Ei maailma kaadu suurtenkaan päätösten jälkeen. Pitää luottaa siihen, että elämä kantaa vastedeskin jollain lailla ja miettiä, miten omia vahvuuksiaan pystyy käyttämään hyväksi uudessa tilanteessa.
Alasalmi ei kadu eikä häpeä päätöstään tilansa maidontuotannon alasajosta. Omassa, tyhjillään olevassa navetassa pistäytyminen ahdistaa häntä kuitenkin edelleen.
Hän kokee tehneensä oikean ratkaisun ja olevansa muutosprosessissaan jo voiton puolella.
Monet viljelijät – niin tutut kuin tuntemattomatkin – ovat ottaneet hänen päätöksensä puheeksi.
– Moni on olkapäälle kopsauttanut ja sanonut: “Oikean päätöksen teit. Minäkin tekisin samoin, jos pystyisin.”
Image may be NSFW. Clik here to view.Viiri tilan päärakennuksen katolla kertoo, mistä suunnasta tuuli käy.Taito Siira / Yle
Huumausainerikoksista syytetty laulaja Jari Sillanpää vakuutti tänään keskiviikkona olleensa ilman huumeita neljä kuukautta. Laulajan mukaan hänellä ei ole "halua eikä tarvetta" käyttää huumeita.
Sillanpää vastaili toimittajien kysymyksiin tänään keskiviikkona alkaneen oikeudenkäynnin tauolla .
– En, en käytä, Sillanpää vastasi, kun häneltä kysyttiin, käyttääkö hän edelleen aineita.
Välillä Sillanpää liikuttui kyyneliin. Häneltä kysyttiin, miltä tuntuu istua syytettynä.
– Siitä asti, kun tämä on alkanut, niin onhan se ollut ylä- ja alamäkeä, Sillanpää vastasi itkua nieleskellen.
Sillanpää kertoi kohdanneensa yleisön edustajilta vain kannustusta.
– Ainoa mitä olen kohdannut on, että kaikki on tulleet vain kannustamaan. Se on ollut hienoa, Sillanpää sanoi täyteen itkuun liikuttuen.
– Jos lupaat asioita, hyviä tai huonoja, ja jos sitten petät jossain vaiheessa elämää, se on ehkä pahinta, mitä ihminen voi tehdä itselleen. Sen takia en halua sanoa tulenko ikinä enää (käyttämään), laulaja selitti tänään.
Sillanpää sanoi, että hänelle jäi ohjelmassa liian vähän aikaa selittää asia.
Sillanpää vakuutti olleensa ilman huumeita nyt jo neljä kuukautta.
– Niinkuin sanoin siinä ohjelmassakin, minulla ei ole tällä hetkellä mitään halua eikä tarvetta.
Sillanpää kertoi todenneensa, että hänen käyttämänsä aine ei ole addiktoiva niinkään fyysisesti, vaan pikemminkin henkisesti ja psyykkisesti.
Sillanpäältä kysyttiin, miksi hän ajautui käyttämään huumeita. Hän totesi käyttäneensä aikaisemmin alkoholia, mutta alkoholinkäyttö "loppui kuin seinään". Muuta selitystä hän ei osannut antaa, vaan totesi, että hänen pitäisi varmaan kirjoittaa asiasta kirja.
"Mikään elämässä ei kaduta"
Toimittajat kysyivät Sillanpäältä myös, kaduttaako huumausainerikos häntä.
– Ei, ei mikään elämässä ei kaduta, hän vastasi.
Sillanpää kertoi vanhan parturinsa joskus todenneen osuvasti, että hän katuu sitä, mikä on jäänyt tekemättä.
– Kaikista asioista me opimme. Me voimme auttaa muita niiden kautta.
Sillanpää totesi olevansa aika analyyttinen ihminen ja jatkavansa mielellään "seikkailua itsessään".
"Olen ollut läsnä, mutta en ole ollut läsnä"
Laulajan mukaan huumeiden käyttöön on liittynyt hauskanpidon lisäksi myös paljon ikäviä asioita.
– Kun näkee, mitä se tekee muille ja itselle. Sehän on kupla ja jonkinlainen pakeneminen.
Sillanpää kertoi hoitaneensa kyllä elämänsä viimeisten kolmen vuoden aikana, mutta olleensa henkisesti muualla. Huumeidenkäyttö liittyi laulajan mukaan lähinnä biletykseen.
– Olen ollut läsnä, mutta en ole ollut läsnä. Jari on ollut vähän lomalla. Olen henkisesti ollut vähän toisaalla. Olen tehnyt fyysisesti keikkoja ja tehnyt parhaani, mutta joku sielupuoli on ollut lepäämässä, hän selitti.
Sillanpäältä kysyttiin lopuksi, onko elämä parempaa ilman huumeita.
– On. Huumeiden käyttö vie aika paljon turhaa aikaa.
Sillanpään huumeoikeudenkäynti alkoi tänään keskiviikkona syytteiden lukemisella.
Syytteiden mukaan Sillanpää on käyttänyt itse ja tarjonnut ystävilleen yhteensä 118 grammaa metamfetamiinia vuosina 2014–2018 sekä hankkinut ja käyttänyt Thaimaassa 10 grammaa metamfetaaminia helmi-maaliskuussa. Sillanpää on myöntänyt teot.
Laajassa huumejutussa on syytettyinä yhteensä 12 henkilöä.
Helsingin käräjäoikeus antaa tapauksesta tuomionsa 17. elokuuta.
Viron puolustusvoimat uskoo löytäneensä eilen tiistaina maahan pudonneen ohjuksen.
– Useat todisteet viittaavat siihen, että ohjus on pudonnut löytämäämme kohtaan, sanoi Viron ilmavoimien komentaja Riivo Valge tiedotustilaisuudessa keskiviikkona iltapäivällä.
Viron puolustusvoimien mukaan ohjus räjähti todennäköisesti jo ilmassa mutta räjähdys ei ollut kovin voimakas. Puolustusvoimat arvioi, että ohjuksen osat löytyvät 95 prosentin todennäköisyydellä putoamiskohdan läheisyydestä.
Ohjuksen putoamispaikka löytyi Endlan luonnonsuojelualueelta Tarton pohjoispuolelta.
Ohjusta on etsitty eilisestä tiistaista saakka. Silloin uutisoitiin, että espanjalainen hävittäjä oli laukaissut vahingossa ilmataisteluohjuksen Viron ilmatilassa.
Ohjusta yritettiin etsiä ensin helikopterien avulla, ja etsintäpaikka pystyttiin rajaamaan Endlan luonnonsuojelualueelle.
Keskiviikkona iltapäivällä puolustusvoimat lähetti paikan päälle etsintäjoukot metallinpaljastinten kanssa. Etsintä tuotti tulosta parissa tunnissa.
Helsingin yliopiston tutkija, filosofian tohtori Satu Koivisto kertoo innoissaan kesällä tehdyistä kaivauksista.
Koiviston johtama pohjoismainen arkeologiryhmä löysi Kuolimo-järven pohjasta Savitaipaleen Kammarlahdelta selkeitä merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta.
Löytö on lajissaan ensimmäinen ja ainutlaatuinen Suomessa. Lähimmät vastaavat kohteet ovat Luoteis-Venäjällä ja Etelä-Skandinaviassa.
Löydös viittaa Koiviston mukaan siihen, että Kammarlahdella on ollut asutusta 9 000–8 000 vuotta sitten. Paikka on erikoinen, sillä se sijaitsee veden alla. Kammarlahti on osa Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajalla sijaitsevaa Kuolimo-järveä. Matkaa sinne Lappeenrannasta on reilut 45 kilometriä.
Vuoksen vesistöön kuuluvan Kuolimon vedenpinta on kivikauden alussa ollut noin 20 metriä nykyistä alempana. Sittemmin veden pinta ensin kohosi maankohoamisen ja vesistöjen kallistumisen myötä ja jäi lopulta Vuoksen puhkeamisen jälkeen noin 6 000 vuotta sitten nykyiselle tasolleen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kammarlahti on Kuolimo-järvessä lähellä Savitaipaleen keskustaa.Yle Uutisgrafiikka
Järven pohja paljasti tuhansia vuosia vanhan keittiön
Tutkimusryhmä aloitti järven pohjan järjestelmällisen tutkimisen juhannusta edeltävällä viikolla. Työtä edelsi perusteellinen järven pohjan kartoitus, jolla pyrittiin selvittämään parhaiten säilyneet alueet arkeologisten kohteiden löytämiseksi.
Juhannusviikolla löytyi kiviesineiden valmistuksesta kertovia kvartsi-iskoksia ja palomaakerros liedenpohjineen.
– Palomaakerros sisältää puuhiilen kappaleita, palaneita kiviä ja palanutta hiekkaa, mikä osoittaa, että alueella on ollut varhaista ihmistoimintaa, kertoo Satu Koivisto.
Noin metrin syvyydessä oleva liesirakenne ei Koiviston mukaan voi olla peräisin mistään muusta, kuin vedenpinnan nousua edeltävältä ajalta eli noin 9 000–8 000 vuoden takaa.
– Lieden palomaasta saatiin otettua näyte, josta pyritään löytämään ajoitettavaa materiaalia, kertoo Koivisto.
Image may be NSFW. Clik here to view.Tutkijat pumppasivat Kuolimon pohjasta sedimenttiä tutkimuslautalle, jossa sitä on helpompi analysoida.Eveliina Salo/Nordic Maritime Group
Potkua Suomen kivikauden arkeologiselle tutkimukselle
Kuolimo-järven veden pinnan alle jäänyt varhainen asuinpaikka kirkastaa kuvaa mesoliittisen ja varhaisneoliittisen kivikauden asutuksesta Etelä-Karjalassa.
– Samalla se avaa uuden tutkimussuuntauksen Suomen arkeologiassa, sanoo Helsingin yliopistossa työskentelevä Koivisto.
Vedenalainen tutkimus on Suomessa ollut pääasiassa historiallisen ajan hylkyjen tutkimusta. Nyt päästiin kiinni vedenalaiseen esihistoriaan.
Kuolimolla tutkimusta tehtiin sukeltamalla, kaivamalla koekuoppia ja kairaamalla näytteitä järven pohjasta. Tutkimusryhmän käytössä oli useita veneitä, ja tukikohtana lahdelle ankkuroitu lautta.
Tutkimusta tehtiin yhdessä pohjoismaisen Nordic Maritime Groupin (NMG) ja Museoviraston vedenalaisyksikön kanssa. Tutkimuksessa myös testattiin laitteistoa, jonka käyttö osoittautui oikeaksi valinnaksi.
– Pääsimme käsiksi sellaisiin alueisiin, mistä tällaisia löydöksiä voi tehdä, sanoo Koivisto.
Hän uskoo vakaasti, että Suomen vesistössä on säilynyt runsaasti mielenkiintoista ja vanhaa arkeologista aineistoa. Koivisto on itse erikoistunut soiden ja kosteikkojen arkeologiaan.
Kammarlahti on vasta alkua
Vuoden 2018 loppuun kestävässä Helsingin yliopiston kolmivuotisessa tutkimuksessa on pyritty löytämään varhaisen kivikauden kohteita rantasoista ja veden alta.
Tutkimuksen jatkosta ei vielä ole tietoa. Loppuvuoden Koivisto käyttää Kuolimon pohjasta aineistojen tutkimiseen ja raportointiin.
Hän sanoo, että Kammarlahden kivikautinen asuinpaikka on pelkkä pintaraapaisu, ja on varma, että vedenalaistutkimuksissa käytetyn kaivaustekniikan avulla voidaan löytää muitakin vastaavia kohteita samanlaisista ympäristöistä.
– Monet suurista sisäjärvistämme, kuten Vanajavesi, Pielinen ja Oulujärvi, ovat kokeneet vastaavan pinnanvaihtelun. Siksi Suomen järvissä piilee valtava, pitkälti hyödyntämätön vedenalaisarkeologinen resurssi, missä hyvin vanhat orgaaniset aineistot ovat saattaneet säilyä tuhansien vuosien ajan, sanoo Koivisto.
Etelä-Karjalasta on otollista seutua arkeologeille, sillä muutama vuosi sitten Lappeenrannan Joutsenon Kuurmanpohjasta löytyi yksi maamme vanhimmista kivikautisista asuinpaikoista. Muilamäellä, aivan Suomen ja Venäjän välisellä rajalla sijaitsevalla asuinpaikalla on tehty arkeologisia kaivauksia jo useana kesänä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Eveliina Salo kaivaa vedenalaista lietettä Kuolimo-järven pohjasta.Eveliina Salo/NMG
Korjattu 8.8.2018 klo 13.07, että Kuolimo kuuluu Vuoksen vesistöön.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa esitetään, että Tampereen ja Helsingin välinen junayhteys pitäisi suunnitella nykyistä nopeammaksi.
Budjettiehdotuksen mukaan pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla.
Pirkanmaalta käy paljon ihmisiä Helsingissä töissä ja alle tunnin junayhteyttä on toivottu pitkään.
Nykyään junalla pääsee Tampereelta Helsinkiin nopeimmillaan runsaassa 1,5 tunnissa. Osalla junia matka voi kestää lähemmäs kaksi tuntia.
Nopea junayhteys hyödyttäisi myös Tampereen kautta Helsinkiin meneviä.
Tunnin junaa on kaavailtu pitkään myös Turun ja Helsingin välille. Budjettiehdotuksessa esitetään lisää paukkuja tämän hankkeen nopeuttamiseksi.
Parkkeerasitko pelastustien eteen ja muistutuksena virheestäsi ikkunaan oli ilmestynyt sakko? Vai oikaisitko yöllä kevyenliikenteenväylän kautta tai ajoit punaisia valoja päin, kun ketään ei näkynyt?
Jokaiselle meistä käy joskus virheitä liikenteessä. Tässä listattuna seitsemän yleisintä mokaa, joita autoilijat tekevät.
1. Ohittaminen ja ylinopeus
Oulun poliisilaitoksen ylikonstaapeli Markku Nygård kertoo, että ohittamisessa unohdetaan monesti etäisyys.
– Usein ajetaan älyttömän lähelle toista autoa ennen ohitusta. Ja sitten ohituksen jälkeen palataan suoraan nokan eteen, vaikka tilaa olisi ohittaa pidemmälle. Varsinkin keväällä ohitetun auton kuljettajaa saattaa ärsyttää, kun rapa roiskuu ikkunaan.
Ohittaessa syntyy myös turhia ylinopeuksia, jos edellä ajava auto ajaa sallitun nopeusrajoituksen mukaan.
Ylinopeus onkin yleinen virhe liikenteessä. Trafin tieliikenteen asiantuntija Mikko Räsänen toivoo malttia tieliikenteeseen, varsinkin tietyömaan ohi ajaessa.
– Ylinopeus tietyömaalla on vaarallista ja myös työturvallisuuskysymys.
2. Ylimääräinen toiminta auton ratissa
Vaikka kuskista tuntuu, ettei kappaleen vaihtaminen puhelimesta tai navigaattorin säätäminen vaaranna liikennettä, on muistettava, että kaikki ylimääräinen näpräys hidastaa reagointiaikaa.
– Liikenteessä näkee aivan kaikenlaista. Esimerkiksi, että katsotaan tabletilta elokuvia ajon aikana.
Myös ruokailu on ylimääräistä ja ei-toivottua toimintaa, jos ollaan auton ratissa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Koulujen alkaessa on kuskien oltava tarkkana suojateiden läheisyydessä.Henrietta Hassinen / Yle
Ylikonstaapeli Nygård muistuttaa, että vaikka syömistä ja juomista ei varsinaisesti ole kielletty, niin kaikki ylimääräinen pitäisi jättää pois.
– Siinä mennään niin sanotulla harmaalla alueella. Eihän syömistä tai juomista ole suoranaisesti kielletty, mutta mikäli se aiheuttaa häiriötä tai vaaratilanteita, niin silloinhan se tulee kielletyksi.
3. Suojatien turvallisuudesta huolehtiminen
Autoilija näkee tulevan suojatien vieressä odottavan jalankulkijan ja katsoo, että hänellä on turvallinen tilaisuus päästää jalankulkija tien yli, mutta viereisellä kaistalla ajava tai vastaantuleva auto ei ole keskittynyt muuhun liikenteeseen ja ajaa suojatien ohi.
– Tämä voi aiheuttaa pahoja vaaratilanteita, jos jalankulkija on jo liikkeessä eikä esimerkiksi huomaa tulevaa autoa pysähtyneen auton takaa, kertoo Nygård.
Toinen suojatiehen liittyvä vaaratilanne syntyy, kun autot pysäköidään liian lähelle suojatietä. Nygårdin mukaan ihmiset ovat onneksi oppineet olemaan valppaita suojateiden yhteydessä.
– Niissä paikoissa, joissa tuollaista tapahtuu, nopeusrajoitukset ovat suhteellisen alhaisia. Tarkkaavaiset autoilijat ehtivät onneksi reagoida sellaisiin jalankulkijoihin, jotka tulevat väärin parkkeerattujen autojen takaa.
4. Parkkeeraminen porttikongin tai pelastustien eteen
Parkkipaikan etsiminen voi olla varsinkin vieraassa kaupungissa hankalaa tai kiireisenä saattaa tehdä hätäisiä päätöksiä. Kuskin pitäisi muistaa tässäkin tapauksessa kiinnittää huomiota ympäristöönsä.
Vanhempi ylikonstaapeli Markku Nygård kertoo, että pelastustielle tai sen eteen parkkeeraminen on yleisintä uusilla kerrostaloalueilla.
– Normaalissa tilanteissa se ei aiheuta mitään hätää, ainoastaan pahan mielen taloyhtiön muille ihmisille. Mutta, jos syttyy esimerkiksi tulipalo tai muu vaaratilanne ja hälytys- tai pelastusajoneuvon pitää tulla paikalle, on väärin parkeerattu auto hyvin äkkiä rutussa ja viety pois paikalta.
5. Yöllä kaupungin keskustassa ajaminen
Kaupunkien keskustoista löytyy katuja, joilla on kiellettyä ajaa tiettyinä kellonaikoina. Tällä pyritään rauhoittamaan keskustan liikenteen ääniä ja tuomaan asukkaille rauhaa nukkumiseen.
Nygård sanoo, että keskustaan muuttaessa on muistettava se, että siellä liikkuu ihmisiä myös öisin.
– On yleistä, että öisin ajokiellossa olevilla teillä ajetaan autolla ja aiheutetaan häiriötä. Mutta eivät ne merkit siellä turhaan ole, jokaisella on oikeus nukkumisrauhaan yöllä.
Trafin tieliikenteen asiantuntija Mikko Räsänen muistuttaa, että öisessä pimeydessä on myös hyvä muistaa tarpeellinen valaistus.
– Pitäisi muistaa laittaa ajovalot päälle olosuhteiden sitä edellyttäessä, jos automatiikka ei tee sitä kuljettajan puolesta
6. Varoituskolmion laittaminen liian lähelle autoa
Varsinkin syksyn pimenevissä illoissa olisi hyvä tarkistaa auton takakonttiin, että sieltä löytyy varoituskolmio.
Image may be NSFW. Clik here to view.Varoituskolmion täytyy olla tarpeeksi kaukana autosta, jossa muut tiellä liikkujat kerkeäisivät reagoida ajoissa.Paulus Markkula / Yle
Nygårdin mukaan on todella yleistä, että kolmiota ei pidetä autossa tai ettei sen olemassaoloa edes tarkisteta. Jos auto jättää tielle kesken matkan ja kuski ajaa auton tien reunaan, on hyvä varoittaa takaa tulevia.
– Usein kolmion etäisyys autosta on huomattavan lyhyt verrattuna siihen, mihin se on tarkoitettu. Todellisuudessa kolmion pitäisi olla vähintään 100-200 metrin päässä autosta. Jos kolmio ei ole tarpeeksi kaukana, ei takaa tuleva kerkeä reagoida.
7. Väsyneenä autoilu
Jos kuski on nukkunut huonosti, tai takana on pitkä päivä, kannattaa miettiä, onko autolla ajo pakollista. Räsänen huomauttaakin väsymyksen vaaroista liikenteessä.
– Väsymys on taustalla jopa joka kuudennessa kuolonkolarissa.
Sinä käsiraudoissa apua huutava mies Finnairin lennolla! Haluaisin keskustella kanssasi, tietää kuka olet. Miksi olit Suomessa? Miksi lähdit poliisivartiossa?
Tämä varmaan yllättää sinut kun kuulet, mutta olet Suomen tärkein puheenaihe. En tiedä, keitä tunsit Suomessa ollessasi, mutta sinusta on mielipide sisäministerillä, eduskunnan puhemiehellä, oppositiojohtajilla, kolumnisteilla ja tuhansilla tavallisilla ihmisillä.
Puhumme sinusta aina samalla tavoin. Mainitsemme sinut ohimennen, ja siirrymme heti sitten puhumaan itsestämme.
Puhumme muka sinusta, mutta oikeasti esittelemme omaa erinomaista jämäkkyyttämme tai humaania oikeamielisyyttämme, tai ihan vain suollamme ympärillemme kiukkua ja harmistusta.
Keskustelemme siitä, olemmeko me suomalaiset rohkeita kansalaistottelemattomia suomalaisia vai lainkuuliaisia, osaaviin viranomaisiin luottavia suomalaisia. Olemmeko me sellaisia suomalaisia, että puolustaisimme sinua, jos olisimme itse kuulleet, kun huudat apua? Vai sellaisia suomalaisia, että olemme käsitelleet sinun tilanteesi kylmäpäisesti oikein ja nyt hyvistä syistämme poistamme sinut Suomesta?
Olet suomalaisille nyrkkeilysäkki, johon purkaa vihaa, tai peili, josta ihailla omaa hyveellisyyttä.
Vedämme kehiin raiskausrikokset, sharia-lain, Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian ja natsi-Saksan. Jotkut käyvät laajaa teoreettista keskustelua kansalaistottelemattomuudesta, toiset levittävät poliittista sanomaa.
Sinulla on outo kohtalo. Meillä on sinusta mielipide, vaikka emme tunne sinua. Olet suomalaisille nyrkkeilysäkki, johon purkaa vihaa, tai peili, josta ihailla omaa hyveellisyyttä.
Sinua saattaisi ahdistaa, jos tietäisit tämän kaiken. Itseäni ainakin ärsyttäisi, jos olisi hätä ja huutaisin apua, ja ihmiset alkaisivat filosofoida siitä, minkälaisia he itse ovat noin avunantajina tai avunannosta kieltäytyjinä.
En tiedä, oletko itse joutunut tilanteeseen, jossa joku huutaa apua? En tiedä, oletko katsonut kohti vai poispäin. Minä olen tehnyt kumpaakin. Olen jonkin kerran katsonut kohti, ja jonkin toisen kerran poispäin. Syynä ei ole ollut jäätävä sydämen kylmyys tai polttava oikeudenmukaisuuden palo, vaan sellaiset asiat, että onko vatsa ollut täynnä, onko ollut pää täynnä muita huolia tai että onko pelottanut liikaa. Olen pahoillani siitä, todella pahoillani.
Sellaisia me ihmiset olemme ja sellainen sinäkin lienet, yksissä olosuhteissa hyvä ja toisissa paha, usein laiska tai välinpitämätön, taipuvainen toimimaan tapojen mukaan, mutta joskus myös kykenevä muuttamaan maailmaa ja sen tapoja. Uhri tai rikollinen tilanteen mukaan, tai molempia yhtä aikaa, ja silti ihminen.
En tiedä sinusta mitään muuta täysin varmaa, paitsi tämän: sinä muistutat minua.
Voit olla karkotettava, tai poliisi, joka saattaa karkotettavia ja ajattelee, että ei ole hänen tehtävänsä ajatella. Voit olla virkamies, joka tutustuu turvapaikanhakijoiden taustaan ja ajattelee, että laki ennen kaikkea. Voit olla poliitikko, joka käyttää hyväkseen ihmiskohtaloita saadakseen ääniä, journalisti, joka myy ihmiskohtaloista juttuja, tällaisia kuin tämä tässä, tai tutkija, joka edistää niiden avulla uraansa.
Ihminen sinä olet, ratas toisten ihmisten välissä, joka hiertää. Ihminen sinä olet, jota säännöt joskus suojelevat, ja joskus painavat maahan niin, että kärsit. En tiedä sinusta mitään muuta täysin varmaa, paitsi tämän: sinä muistutat minua.
Jos saisin puhua kanssasi, meillä olisi jotakin puhuttavaa, vaikka en vielä tiedä mitä. Ja sen puhumisen jälkeen, siitä olen varma, olisi vähemmän teoretisoitavaa ja politikoitavaa sinun asiallasi, ja vähemmän syitä esitellä omia mielipiteitä ja persoonaa.
Oikeastaan haluaisin sanoa sinulle, että anteeksi kauheasti kaikkien suomalaisten puolesta, kun puhumme sinusta niin paljon.
Janne Saarikivi
Janne Saarikivi on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen vs. professori ja todennäköisesti eri mieltä kanssasi.
Etäisyys ja pieni väestöpohja. Siinä kaksi ilmiselvintä ja tärkeintä syytä sille, miksi Keski-Euroopassa jatkuvasti uusia reittejä avaavat halpalentoyhtiöt eivät ole suuresti Suomen markkinoista innostuneet.
Lentoalaa seuraavan Anna.aero-sivuston koostamien tilastojen mukaan Suomi jää EU-maiden viimeiseksi, kun katsotaan kuinka suuri osuus halpalentoyhtiöillä on tarjolla olevista lentomatkojen paikoista.
Suomen kanssa samassa, noin 15 prosentin osuudessa, ovat Viro ja Slovenia. Luvut ovat tältä vuodelta.
Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Joni Sundelin Finavialta arvioi, että Suomessa isosti toimivaa Norwegiania ei ole otettu näissä laskelmissa huomioon, ja sen kanssa luku olisi 20–25 prosenttia. Halpalentoyhtiön määritelmä voi vaihdella eri vertailuissa.
Lentoliikennettä tutkinut tohtorikoulutettava Riku Viri Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernestä ei ole luvuista yllättynyt.
– Halpalentoyhtiöt haluavat saada koneilleen päivän aikana mahdollisimman monta lentoa ja uutta matkustajakiertoa. Suomi on Keski-Euroopasta katsottuna kaukana. Kun lähempääkin löytyy kohteita, joissa on kysyntää, näihin lentämällä koneelle saadaan vuorokaudessa useampia matkakohteita ja enemmän maksavia matkustajia, Viri toteaa.
Suomi jäi hännille myös EU-komission vuonna 2017 julkaisemassa raportissa, jossa vertailtiin halpalentäjien osuutta kaikista tarjolla olevista lentojen istumapaikoista.
Image may be NSFW. Clik here to view.Yle Uutisgrafiikka
Suuret halpayhtiöt läsnä, mutta vain yksittäisillä reiteillä
Kaikki suurimmat halpalentäjät ovat Suomessa edustettuina, mutta usein vain reitin tai muutaman voimin. Alan jättiläinen Ryanair lentää Tampereelta ja Lappeenrannasta yhteensä neljään kohteeseen.
Ryanair ei Ylen tiedustellessa ottanut kantaa siihen, onko se jollakin aikataululla tulossa Helsinki-Vantaalle. Yhtiön mukaan sen reittipäätöksiin vaikuttaa esimerkiksi käytössä oleva lentokonekapasiteetti ja lentokentän kanssa tehtävä sopimus.
Ryanairin viestinnästä kerrotaan, että yhtiö on tyytyväinen neljään reittiinsä, joita se nyt lentää Suomeen. Yhtiö odottaa, että se kerää Suomen reiteiltään tänä vuonna 60 000 matkustajaa. Takavuosista määrä on laskenut huomattavasti. Esimerkiksi vuonna 2013 Ryanair lennätti Suomesta noin 400 000 matkustajaa.
Uusimpana Helsinki-Vantaan halpatulokkaana Finavian Sundelin mainitsee EasyJetin, joka aloitti keväällä lennot Helsingin ja Berliinin välillä. Reitiltä oli aiemmin poistunut konkurssiin päätynyt AirBerlin.
Viime vuonna Helsinki-Vantaalta aloitti lennot Transavia, jonka yhteys vie Amsterdamiin.
Tuorein halpalentäjien avaus nähtiin tällä viikolla Turussa, kun unkarilaisyhtiö Wizz Air kertoi avaavansa marraskuussa reitin Turusta Liettuan Kaunasiin. Nyt Wizz Air lentää Turusta päivittäin Puolan Gdanskiin.
Norwegian lupailee kaukolentoreittiä Helsingistä
Lentojen paikkamäärällä katsottuna Euroopan halpalentojen kolmas on norjalainen Norwegian. Se onkin halpayhtiöistä ainoa, joka on satsannut isosti Suomeen ja pysynyt pitkään Suomen suurimpana halpalentotoimijana.
– Suomen markkinat ovat tärkeät Norwegianille. Tänä vuonna Norwegian on jo lisännyt kapasiteettiaan Suomessa lähes 20 prosentilla verrattuna viime vuoteen, kommentoi Norwegianin kaupallinen johtaja Thomas Ramdahl Ylelle sähköpostitse.
Norwegian on tänä vuonna julkistanut neljä uutta reittiä Helsingistä, sen uusina kohteina ovat Agadir, Gdansk, Krakova ja Tel Aviv. Norwegianilla on 41 reittiä Helsingistä.
Ramdahlin mukaan yhtiö kehittää reittiverkostoaan Suomesta ja etsii mahdollisuuksia uusien reittien avaamiseksi.
Norwegian aloitti lennot Helsinki-Vantaalta vuonna 2010. Yhtiö on kasvanut aloitusvuoden jälkeen istuinkapasiteetilla mitattuna 270 prosenttia.
Image may be NSFW. Clik here to view.Norwegianin lento saapumassa Helsinki-Vantaalle.Esa Fills / YLE
Ramdahlin mukaan Norwegianin kaukolennot kiinnostavat aiempaa enemmän myös suomalaisia. Helsingistä lähtiessä niihin sisältyy vaihto, useimmiten Tukholman Arlandassa.
– Etsimme jatkuvasti uusia reittimahdollisuuksia eri Euroopan kaupungeista – myös Helsingistä. Kun vastaanotamme uusia koneita, uskon, että on aika saada myös uusi suora kaukoreitti Helsingin ja jonkun merkittävän yhdysvaltalaisen kaupungin välille, Ramdahl kirjoittaa.
Suomeen haluavista turisteista kasvua?
Virin mukaan halpayhtiöt siirtävät yhteyksiään ketterästi sinne, mistä tuloja saa tehokkaasti.
– Jos yhtiö lentää vain pisteestä pisteeseen eikä tarjoa vaihtoyhteyksiä verkostomaisesti, ei yhden lenkin poistuminen rasita yhtiön verkostoa, toisin kuin perinteiseen verkostomalliin perustuville yhtiöille käy.
Keski-Euroopassa riittää vielä kasvun varaa yhtiöiden uusille koneille ja yhteyksille. Viri muistelee joidenkin vuosien takaa keskustelua Saksasta, jossa uudet, nopeat junayhteydet eivät ole ainakaan aiemmin olleet lentoyhtiöiltä pois, sillä kysyntä yhteyksille on niin suurta.
Sundelin uskoo, että Suomessa tullaan näkemään entistä enemmän halpalentäjiä tulevaisuudessa. Finavia on yhteydessä lentoyhtiöiden kanssa ja tarjoaa tarkkaakin tietoa siitä, miten markkina kehittyy ja miten erilaisilla yhtiöillä olisi edellytyksiä toimia Suomessa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Joni Sundelin.Esa Fills / YLE
– Suomi matkakohteena kiinnostaa, mikä lisää matkustajakysyntää muualta Suomeen päin. Näin yhtiöt ovat vähemmän vain täältä reissuun lähtevien matkustajien varassa, Sundelin arvioi.
– Varmasti halpalentoyhtiöiden kasvua tullaan näkemään, täällä olevat yhtiöt katsovat koko ajan uusia, mahdollisia reittejä tai vuorotiheyden nostamista.
Niiden tuloa voi kuitenkin jarruttaa kilpailutilanne: Finnairilla on vahva asema, ja Norwegian kasvaa nopeasti. Helppoa kasvua ei näin Suomesta kannattane odotella. Finnair tiedotti hiljattain kuljettaneensa heinäkuussa ennätysmäärän matkustajia ja kasvattaneensa jälleen kapasiteettiaan.
Halpalentäjät kasvattavat alan markkinoita
Halpalentäjät kasvavat perinteisiä yhtiöitä nopeammin, ja samalla niiden osuus Euroopan lentomarkkinoista kasvaa. Anna.aero ennakoi, että tänä vuonna halpalentäjät tarjoavat Euroopassa yli 500 miljoonaa paikkaa lennoillaan.
Yhtiöt hakevat kasvua varsinkin kahdella tavalla: tulemalla perinteisesti suosituille, suurten kaupunkien välisille reiteille, joissa perinteiset lentoyhtiötkin toimivat. Osa hakee kasvua lentämällä reittejä, joissa suoria yhteyksiä ei ole ollut tarjolla, ja aloittamalla lentoja pienten kaupunkien tuntemattomille kentille.
Näin lentoalan markkina kasvaa, sillä lennoille voi nousta matkalaisia, jotka ilman uutta yhteyttä ja edullista hintaa eivät olisi lähteneet matkalle ehkä ollenkaan.
Edulliset hinnat ylipäänsä kasvattavat markkinaa, sillä ne houkuttelevat ihmisiä lähtemään matkoille, jotka muuten olisivat ehkä jääneet tekemättä.
Varsinkin Ryanair on vienyt lentojaan pienemmille kentille, mutta on viime vuosina lisännyt läsnäoloaan myös monilla suurten kaupunkien pääkentillä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Halpalentoyhtiö Ryanairin lentokoneTimo-Pekka Heima / Yle
Viri pohtii yhtiön näin haluavan olla siellä, missä on varmasti kysyntää, silloinkin jos taloudelliset ajat huononisivat tai lentojen hintoja olisi nostettava polttoaineen kallistuessa.
Lentämisen tuottamista päästöistä ja lentämisen vähentämisestä on käyty tänä vuonna paljon keskustelua. Yle on kertonut aiheesta keväällä esimerkiksi näissä jutuissa:
Näihin kohteisiin halpalentoyhtiöt lentävät Suomesta:
Helsinki-Vantaa
Norwegian: Noin 40 kohdetta, kymmenen suosituinta tänä kesänä: Malaga, Alicante, Lontoo Gatwick, Rooma, Barcelona, Palma de Mallorca, Split, Nizza, Hania (Kreeta), Budapest.
Easyjet: Berliini.
Vueling: Barcelona.
Transavia: Amsterdam.
Blue Air: Bukarest.
SunExpress: Izmir.
Tampere-Pirkkala
Ryanair: Bremen, Budapest.
Lappeenranta
Ryanair: Ateena, Milano.
Turku
WizzAir: Gdansk.
Tilanne elokuussa 2018. Lähde: Finavia, lentoyhtiöt.
Poliisipartio joutui tiistain ja keskiviikon välisenä yönä uhkaavaan tilanteeseen Kuopiossa. Partio kiinnitti Puijonlaakson alueella valvontaa suorittaessaan huomiota maasturiin, jonka poliisi päätti pysäyttää tarkastusta varten.
Maasturin kuljettaja ei noudattanut poliisin pysähtymiskäskyjä. Maasturi pakeni poliisia Puijonlaakson alueella ajaen välillä yli 100 kilometrin tuntivauhtia ja kevyenliikenteenväyliä pitkin. Maasturin kuljettaja törmäsi myös tahallaan poliisiautoon.
Kuljettaja menetti lopuksi ajoneuvon hallinnan ja maasturi ajautui ojaan. Apukuljettajana ollut henkilö osoitti poliisipartiota käsiaseella ja kuljettaja uhkasi suullisesti poliiseja ampumisella.
Poliisi sai tilanteen kuitenkin nopeasti hallintaan, ja ase osoittautui deaktivoiduksi.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Pekka Jäntti pitää tapausta poikkeuksellisena.
– Aika ajoin poliiseja ajetaan pakoon, mutta se, että tarkoituksella törmätään ja aseella uhkaamalla yritetään estää virkatoimet, niin sitä pidän aika harvinaisena.
– Siinä tulee kyseeseen virkamiehen väkivaltainen vastustaminen. Sitähän poliisit eivät voi tietää ennalta, onko ase deaktivoitu vai ei, sitä ei voi ulkonäöstä päätellä, Jäntti huomauttaa.
Poliisi epäilee, että auto on anastettu. Kuljettajan hallusta löytyi kannabista. Kuljettajaa epäillään myös rattijuopumuksesta.
Aaron Sirainen kävelee toukokuun lopussa pitkin vanhaa ranskalaista hautausmaata. Hän on mallina Guccin Cruise-muotinäytöksessä.
Yli sata mallia lipuu pitkänä letkana runwaylla, jonka reunoja nuolevat liekkiefektit. Malliston teemana on eri kulttuurien näkemys kuolemasta.
Siraisella on päällään Gucci-logoiset housut ja mummotyylinen kukkavillapaita. Päässä hänellä on isot lasit, jotka ovat kuin 70-luvun matematiikanopettajalta.
Guccin muotinäytös on Siraisen ensimmäinen iso työkeikka. Valtava produktio on nuorelle mallille opettavainen. Catwalk jännittää sopivasti, mutta päällimmäinen tunne on tylsyys. Ennen näytöstä joutuu odottelemaan tuntikausia.
– Siihen venailuun alkoi jo väsyä. Vitsi mä haluan vain kävellä ja mennä after partyihin ja nauttia tästä.
19-vuotiaan suomalaisnuoren ura mallimaailman huipulla on käynnistynyt.
Mallin työt meinasivat tyssätä alkuunsa
Aaron Sirainen näyttää kuin voisi olla huippumalli Suvi Koposen (nyk. Riggs) pikkuveli. Kasvot ovat se mallimaailman etsimä kanvaasi, johon voi taikoa erilaisia tyylejä. Pituutta on 186 senttiä, mikä on ihanteellinen miesmallille.
Helsinkiläinen Sirainen oli 16-vuotias, kun hänet löydettiin mallin hommiin. Hän sattui käymään kaverinsa työpaikalla mallitoimistossa. Pitkänhuiskeaa poikaa pyydettiin tulemaan uudestaan keskustelemaan mallin töistä.
Image may be NSFW. Clik here to view.– Pakko myöntää, että tällä tukalla on paljon väliä. Tästä saa väännettyä monenlaista lookia hipistä punkiin. Mulle on sanottu paljon, että moni ei ole ikinä nähnyt, että joku vetää MacGyver-mulletilla, Aaron Sirainen kertoo.Jaani Lampinen / Yle
Sirainen teki muutaman vuoden töitä kotimaassa. Niihin kuului muun muassa editorial-kuvauksia pienille suomalaisille vaatemerkeille. Hän sai myös catwalk-kokemusta Aalto-yliopiston näytöksistä ja Helsinki Fashion Weekilta.
Mallin töitä oli kuitenkin harvemmin kuin kerran kuussa. Noin vuosi sitten Sirainen oli jo valmis lopettamaan hommat.
– Mulla oli aika pitkä fleda ja ajattelin, että testataan jotain uutta. Leikkasin tällaisen MacGyver-takatukan. Otettiin uudet Polaroid-kuvat ja laitettiin ne eteenpäin.
Kansainvälinen IMG-mallitoimisto innostui Siraisen uudesta lookista ja työtarjouksia alkoi sataa. Siitä lähtien hän on tehnyt mallintöitä kokopäiväisesti.
"En muuta kehoani mallin töiden takia"
Elävä rotta nukahti Aaron Siraisen olkapäälle muotikuvauksissa Lontoossa. Tyylinä kuvauksissa oli punk, joka sopi Siraisen tyyliin täydellisesti.
Keväällä ylioppilaaksi kirjoittanut Sirainen vietti Lontoossa toukokuun, jotta saisi lisää kokemusta kuvauksista ja uusia kuvia mallikansioonsa.
– Siellä otettiin paljon kuvia eri kuvaajien kanssa. Oli mulla kolmen vuoden kuvauskokemus jo Suomesta, mutta siellä totuin olemaan kameran edessä. Enää ei jännitä.
Muotikuvaukset ovat Aaron Siraiselle mieleen, sillä niissä pääsee olemaan osa taideteosta. Muotinäytöksissä häntä viehättää sen tuoma adrenaliinipiikki. Jos pitäisi valita kahden välillä, hän ottaisi kuvaukset, sillä kuva on ajaton.
Image may be NSFW. Clik here to view.Lontoon, Pariisin ja Milanon muotiviikoilla Aaron Sirainen käveli 11 muotinäytöksessä. Muotitaloista hänet halusivat malliksi muun muassa Raf Simoms, Off-White ja Palm Angels.Jaani Lampinen / Yle
Mallin työt vievät Siraista erilaisiin mielenkiintoisiin kuvauspaikkoihin. Ainainen reissaaminen on kuitenkin rankkaa ja uuvuttavaa.
Sirainen teki hiljattain Lontoon, Pariisin ja Milanon muotiviikoilla 11 näytöstä, mikä on todella paljon aloittelevalle mallille.
– Mulla ei ollut tässä kuukauteen yhtään vapaapäivää. Vaikka se on tietty hyvä, että on duunia. Onhan tämä upeeta ja upeita kokemuksia. Todella paljon enemmän positiivista kuin negatiivista.
Suomalainen oli kuullut muotimaailman nurjista puolista, kuten huumeiden käytöstä. Niihin hän ei ole kuitenkaan törmännyt.
Mallimaailmassa puhutaan usein myös vääristyneestä suhtautumisesta vartaloon. Siraisen mukaan tilanne on helpompi miehille kuin naisille. Naismalleille vaatimukset ovat kovemmat.
Kerran Siraiselle sanottiin, että hän voisi olla pari kokoa pienempi housujen koossa.
– Sanoin, että mä en aio muuttaa kehoani sinun takiasi. Jos mä joskus itse haluaisin jostain syystä pienemmät housut, niin ehkä mä tekisin sen, mutta sä et saa mua muuttamaan itseäni. Jos ei kelpaa, niin sitten ei kelpaa. Mulla on hyvä olla. Mun kroppa on viimeinen stressattava asia tässä tilanteessa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Mallin töiden ansiosta Aaron Sirainen on tavannut maailmantähtiä kuten amerikkalaisräppäri ASAP Rockyn – Olen laittanut monia ihmisiä liian isolle jalustalle. Kun heidät tapaa oikeasti, sitten tajuaa, että tämähän on normityyppi. Tämäkin röyhtäilee, piereskelee ja elää elämää, Sirainen nauraa.Jaani Lampinen / Yle
Suunnitelmat selvillä mallin uran jälkeen
Mallilla pitää olla suunnitelma tulevaisuuden varalle. Tätä mieltä on Aaron Sirainen. Hän on tavannut mallimaailmassa monia, joilla sellaista ei ole.
– Olen tavannut paljon ihmisiä, jotka ovat tosi rappiolla. Heillä ei ole elämässä mitään muuta suunnitelmaa kuin mallin hommat ja he eivät tiedä mistään muusta. He tekevät vain rahaa ja tuhlaavat ne vaatteisiin.
Siraisella itsellään on ollut selkeä visio alusta lähtien. Hän tekee mallin töitä muutaman vuoden, tienaa rahaa ja luo suhteita taideihmisiin.
Hän haluaa opiskella jotakin taideainetta yliopistossa. Hän on soittanut pianoa ja tehnyt musiikkivideoita. Myös kuvataide ja vaatesuunnittelu kiinnostavat. Ongelmana on valinnan vaikeus.
– Mun pitäis vaan lyödä lukkoon joku ja alkaa harjoittaa sitä enemmän kuin muita. Kaikki on kivaa. Se on sellaista taiteellista sekakäyttöä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kuvataide on yksi Aaron Siraisen intohimoista. Hänellä on päällään itse koristelemansa paita.Jaani Lampinen / Yle
Sirainen kuuluu muutaman vuoden ajan toiminnassa olleeseen Töis-nimiseen ryhmään. Nuorista miehistä koostuvassa porukassa syntyy kaikkea luovaa koruista vaatteisiin ja videoihin. Ryhmän näkyvin hahmo on räppäri Cledos, jolle Sirainen on ohjannut ensimmäisen musiikkivideonsa.
Tänä kesänä Töis-ryhmän miehet matkustivat Pariisin muotiviikoille seuraamaan Siraista muotinäytöksessä. Kaverit ovat olleet kannustamassa mallintöitä tekevää ystäväänsä ja iloinneet tämän menestyksestä.
Myös perhe on tukenut omaa poikaansa. Siraisen mukaan hän ei olisi pärjännyt ilman äitinsä apua.
– Mun Visa-kortti pöllittiin Lontoossa. Siinä oli pieni säätö, että sain rahaa. Oli pakko soittaa äidille, Sirainen virnistää.
Tukkamalli vaihtoon?
Guccin toukokuisen muotinäytöksen jatkobileissä esiintyi Elton John. Aaron Sirainen ei uskonut, että näkisi muusikkolegendaa koskaan livenä.
Suomalainen tapasi juhlissa myös amerikkalaisräppäri ASAP Rockyn, jonka kanssa hän puhui muusikon uudesta albumista. Mallin töiden kautta hän pääsee juttelemaan maailmantähtien kanssa.
– On se siistiä, mutta siinä samalla tajuaa, että nämä kaikki ovat vain ihmisiä. Olen laittanut monia ihmisiä liian isolle jalustalle. Kun heidät tapaa oikeasti, sitten tajuaa, että tämähän on normityyppi. Tämäkin röyhtäilee, piereskelee ja elää elämää.
Image may be NSFW. Clik here to view.– Olen tehnyt mallin töitä nyt vajaan vuoden. Ajattelin lähteä jossain vaiheessa Aasiaan pidemmäksi aikaa. Kyllä tätä ainakin kaksi vuotta kantsii tehdä. Sitten ehkä kolmas. Riippuen siitä, miten mun opiskelusuunnitelmat menee, Aaron Sirainen pohtii tulevaisuuttaan.Jaani Lampinen / Yle
Aaron Siraisella on nyt kuukauden verran lomaa Suomessa. Sitten kutsuvat Pariisin muotiviikot, jos hän saa sieltä työkeikan.
Mallina hänellä ei ole varsinaista unelmaduunia, jonka haluaisi tehdä. Brändillä ei ole niin väliä kunhan kampanja on hyvin suunniteltu ja kuvaajalla mielenkiintoinen visio. Sirainen on nälkäinen uusille kokemuksille.
Suomalaismalli on myös miettinyt tavaramerkiksi tulleesta tukkamallistaan luopumista.
– Kyllä tämä varmaan lähtee muutaman kuukauden päästä. Ehkä sellainen asiallisempi malli. Vähän lyhennän. Saa nähdä.
CONSTITUCIÓN Kotiäiti Marisol Valdés, 49, hymyilee valloittavasti kirkkaankeltaiseksi maalatussa olohuoneessaan, mutta katseen syvyys kertoo, ettei elämä ole päästänyt häntä helpolla.
Päällimmäisenä tunteena on kuitenkin kiitollisuus.
– Saimme valtavan mahdollisuuden elää uudestaan. Nyt olen tyytyväinen elämään ja värikkääseen kotiimme, Valdés sanoo silmät kosteina.
Alun perin hieman vastentahtoisesti sovittu haastattelu on osoittanut, että aika on tullut kypsäksi piinaavien muistojen käsittelyyn. Valdés kertoo saavuttaneensa vihdoin sisäisen rauhan.
Chilessä koettiin helmikuussa 2010 yksi maan nykyhistorian voimakkaimmista maanjäristyksistä. Järistystä seurasi valtava tsunami, joka iski pahiten Keski-Chilessä sijaitsevaan Constitucióniin.
Metsäteollisuudesta elävä pikkukaupunki koki valtavia tuhoja. Yli viisikymmentä ihmistä kuoli tai katosi.
Valdésin perheen jokirannassa seissyt omakotitalo tuhoutui täysin.
Seuraavat neljä vuotta kuusihenkinen perhe eli vajaan 20 neliömetrin kokoisessa hätämajoituksessa. Sähköä tai juoksevaa vettä ei ollut.
– Kukaan ei voi tajuta, millaista elämämme oli, ennen kuin kokee sen itse, Marisol Valdés sanoo.
Hän kuitenkin lisää samalla, että rankka kokemus yhdisti perhettä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Villa Verden asuinalueelle Constituciónin kaupunkiin on rakennettu 484 puolikasta taloa.Erkka Mikkonen / Yle
Pitkän odotuksen jälkeen perhe pääsi muuttamaan ilmaiseksi luovutettuun taloon. Se on yksi lähes viidestäsadasta kylki kylkeen rakennetusta pientalosta, jotka sijaitsevat kaupungin laidalla uudessa Villa Verden asuinlähiössä.
Uusi koti poikkeaa kuitenkin paljon tavanomaisesta. Puolikkaiksi taloiksi ristityissä rakennuksissa on valmiina vain toinen puoli, jossa sijaitsee kaikki tarpeellinen elämistä varten.
Harjakaton alle jäävä toinen puoli on sen sijaan tyhjä. Asukkaat voivat rakentaa myöhemmin tyhjään tilaan lisähuoneita omien tarpeidensa mukaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Tsunamissa talonsa menettänyt Marisol Valdés kertoo olleensa pitkään vihainen koko maailmalle, mutta saavuttaneensa nyt sisäisen rauhan. Pöydän ääressä myös poika Lennin Gallardo.Erkka Mikkonen / Yle
Keittiön, kylpyhuoneen ja kaksi pientä makuuhuonetta sisältävä talonpuolikas oli aluksi shokki nelilapsiselle perheenäidille.
– Kun ensi kerran näin uuden kotimme, en voinut lopettaa itkemistä, Valdés muistelee.
Nyt Marisol Valdés esittelee ylpeänä laajennettua kotiaan poikansa Lennin Gallardon kanssa. Aiemmin vajaan 60 neliömetrin talonpuolikas on nyt yli 80-neliöinen kokonainen talo.
Perheen isän Reinaldo Gallardon johdolla alakertaan on rakennettu isohko olohuone. Yläkertaan on ilmestynyt kaksi uutta makuuhuonetta ja pieni parveke.
Image may be NSFW. Clik here to view.Marisol Valdés ja hänen poikansa Lennin Gallardo ovat tyytyväisiä omakätisesti remontoituun taloonsa.Erkka Mikkonen / Yle
Takapihan katettu terassi on vielä keskeneräinen. Erityisen ylpeä perhe on ulkoseinien puisesta verhoilusta ja jykevästä kiviaidasta, jotka erottavat talon valkoisista naapuritaloista.
Lähes kaikki muutkin Villa Verden asuinalueen 484:stä, alun perin puolikkaasta talosta on rakennettu umpeen. Valtaosa talojen asukkaista menetti vanhan kotinsa vuoden 2010 luonnonmullistuksessa Valdésin perheen tapaan.
Villa Verden asukasyhdistyksen puheenjohtaja Marcela Espinosa kertoo asukkaiden olevan tyytyväisiä itselleen sopiviksi kunnostamiin taloihinsa. Moni on myös mielissään siitä, että talot ovat saaneet paljon julkisuutta.
– Täällä on käynyt paljon toimittajia tutustumassa asuinalueeseemme. Se on mahtavaa! Espinosa huudahtaa.
Puolikkaat talot saivat maailmanlaajuista julkisuutta vuonna 2016. Silloin niitä suunnitelleelle Alejandro Aravenalle ojennettiin maailman arvostetuimpana arkkitehtuuripalkintona pidetty Pritzker.
Laajennettavat pientalot helpottavat äkillistä asuntopulaa, jonka luonnonkatastrofit voivat synnyttää. Ne auttavat myös kotinsa menettäneitä nousemaan takaisin jaloilleen.
Vielä suurempi haaste on köyhyys ja slummiutuminen, jota maalta kaupunkiin suuntautuva voimakas muuttovirta aiheuttaa.
Arkkitehtitoimisto Elementalin puolikkaat talot on valmistettu kunnollisista materiaaleista.
Image may be NSFW. Clik here to view.Chileläisen arkkitehtitoimisto Elementalin Juan Ignacio Cerda uskoo, että puolikkaiden talojen avulla pystytään ratkaisemaan kaupungistumisen aiheuttamat haasteet ja nostamaan ihmisiä köyhyydestä keskiluokkaan.Erkka Mikkonen / Yle
Niihin on myös osoitettu valmiiksi paikka laajennusta varten. Asukkaat voivat helposti, edullisesti ja turvallisesti lähes kaksinkertaistaa kotinsa asuinpinta-alan. Tämä nostaa talon arvoa.
– Yleensä ihmisten omakätisesti laajentamat asumukset nähdään uhkana, joka alentaa koko asuinalueen arvoa. Me suunnittelemme talot jo alun perin niin, että laajennus tapahtuu hallitusti, Elementalin arkkitehti Juan Ignacio Cerda sanoo.
Cerdan mukaan rakentamalla puolikas talo kokonaiseksi perhe voi moninkertaistaa sen arvon vajaasta 9 000 eurosta jopa 50 000 euroon asti.
Arvoaan kasvattanut talo on sen asukkaille pääoma, jota voidaan käyttää vakuutena lainalle esimerkiksi lasten koulutusta tai yrityksen perustamista varten. Siten perhe voi nousta köyhyydestä ja tulla osaksi keskiluokkaa.
Sosiaalisesti kestävä arkkitehtuuri vastaa kaupungistumisen tuomiin ongelmiin, mutta haaste on valtava.
Arviolta jo kaksi kolmasosaa koko maailman väestöstä asuu kaupungeissa vuoteen 2030 mennessä.
Kaupungistuminen on nopeinta kehitysmaissa, joissa se myös aiheuttaa suurimmat ongelmat kasvattamalla kaupunkien laidoille valtavia hökkelikyliä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Marisol Valdés ja hänen poikansa Lennin Gallardo talonsa sisäänkäynnin edessä.Erkka Mikkonen / Yle
– Maalta kaupunkiin suuntautuva muuttoliike vaatii, että rakennamme maailmassa miljoonan asukkaan kaupungin joka viikko käyttäen 10 000 dollaria yhtä perhettä kohti, arkkitehti Juan Ignacio Cerda havainnollistaa kaupungistumisen mittasuhteita.
Arkkitehtitoimisto Elementalissa uskotaan, että puolikkaat talot voisivat olla tärkeä osa ratkaisua. Lisäksi itse loppuun rakennettu talo tuo asukkailleen sellaista kiintymystä ja ylpeyttä, jota ei voi rahalla ostaa.
Tämän kuulee myös Marisol Valdésin äänestä hänen esitellessään omakätisesti laajennettua kotiaan.
– Tiesin, että taloa voi laajentaa, mutta en osannut kuvitellakaan, että siitä tulisi tällainen. Rakastan kotiamme, Valdés huokaa tyytyväisenä.
4.–6.-luokkalaisten pelkoja ja ahdistuneisuutta selvitetään eri puolilla maata osana normaalia koulun terveystarkastusta. Tavoitteena on sekä saada tietoa oireiden yleisyydestä että löytää apua tarvitsevat ajoissa ja kehittää samalla digitaalista hoito-ohjelmaa ongelmaan.
Pelot ja ahdistuneisuus kuuluvat lasten normaaliin elämään. Ongelma niistä tulee, kun ne alkavat hallita elämää ja vaikuttaa toimintakykyyn eikä lapsi saa esimerkiksi nukuttua.
– Tärkeintä on päästä selville siitä, kuinka usein oireita on ja kuinka hankaliksi lapsi ne itse kokee. Kuinka paljon ne vaikuttavat lapsen pärjäämiseen kotona, koulussa, kavereiden kanssa, harrastuksissa. Jos jokin häiritsee toimintakykyä, silloin viimeistään pitäisi hakeutua hoitoon, sanoo lastenpsykiatrian erikoislääkäri, tutkijatohtori Terhi Luntamo hanketta hallinnoivasta Turun yliopistosta.
Ahdistuneisuusoireet eivät näy helposti ulospäin. Kyse voi olla erilaisista fobioista, sosiaalisten tilanteiden pelosta, pakko-oireista, paniikkihäiriöstä tai eroahdistuksesta. Erityisesti tytöt sulkeutuvat, kun taas pojilla ongelmat näkyvät useammin käytöshäiriöinä.
Esimerkiksi huimaus, vapina tai muut oireet ilman selkeää syytä voivat kertoa ahdistuksesta, samoin Luntamon mukaan joskus myös adhd:ksi luokitellut oireet.
Image may be NSFW. Clik here to view.Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet uhkaavat mielenterveyttä ja ovat riski syrjäytymiselle.Niko Mannonen /Yle
Digitaalinen hoito onnistuu syrjäseudullakin
Kouluterveystarkastuksessa lapset vastaavat kysymyksiin peloistaan ja ahdistuksen tunteestaan. Kartoitus tehdään riippumatta siitä, haluaako perhe osallistua tutkimukseen. Huoltajat voivat sallia tai kieltää vastausten käyttämisen tutkimuksessa, ja myös lapsen oma lupa kysytään.
Jos lapsella on ahdistuneisuutta, ja luvat on saatu, lastenpsykiatrian tutkimuskeskus ottaa yhteyttä kotiin. Osa perheistä saa hoito-ohjelman, osa tietopaketin. Hoito-ohjelma toteutetaan niin, ettei se vaadi poliklinikkakäyntejä: kaikki hoituu netissä ja puhelimen välityksellä.
– Perhe toimii omalla alustallaan netissä, ja sitä ohjataan puhelimitse. Keskeistä on, että lapsi itse tekee ja vanhempi tukee, mutta saa itsekin tietoa ja oppii ymmärtämään lasta paremmin, kuvaa tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari Voimaperheet-hankkeesta.
Hoito perustuu puhumiseen, lääkitys on vasta viimeinen keino.
Hankkeen päätavoite onkin nähdä, onko kehitetty ohjelma sekä kustannustehokas että tehokas lasten oireisiin. Ohjelma on tarkoitus levittää myöhemmin koko maahan, jotta perheille olisi matalan kynnyksen ohjelma, jota voi toteuttaa omassa kodissaan.
Niin sanottu digitaalinen hoito on myös alueellisesti tasapuolista, sillä kaikkialla ei ole tarjolla erikoissairaanhoitoa.
Valtaosa lasten mielenterveysongelmista jää hoitamatta
Tavoitteena on myös saada käännettyä painopistettä ennaltaehkäisevään työhön sen sijaan, että eurot menevät erikoissairaanhoitoon siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat jo kasvaneet.
– Suurin osa aikuisiän ongelmista – päihteet, rikollisuus, mielenterveysongelmat – on alkanut lapsuudessa, muistuttaa Luntamo.
Muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia ahdistuneista lapsista on hoidon ulkopuolella. Itse asiassa enemmistö kaikista lasten mielenterveysongelmista jää hoitamatta, ja ongelma korostuu ahdistuneisuudessa, koska sen havaitseminen on hankalaa, sanoo lastenpsykiatri Terhi Luntamo.
Tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari toivoo, että toimivassa kouluterveysjärjestelmässä alettaisiin seuloa enemmän myös psyykkisiä vaivoja. Jos niin tehdään, on toisaalta oltava tarjolla tehokkaita, matalan kynnyksen palveluita, jotka eivät kuormita liikaa lasta, perhettä tai yhteiskuntaa.
– Että muistettaisiin fyysisen terveyden lisäksi myös se psyykkinen puoli ja löydettäisiin ennen kaikkea kevyitä hoitokeinoja, joihin perheet voitaisiin ohjata. Se olisi meidän haaveemme, sanoo Ristkari.
Tutkimus on osa suurta APEX-mielenterveyskokonaisuutta. Omat digitaaliset ohjelmat on tulossa myös odottaville äideille sekä eri ikäryhmille: 0–1-, 2–6-, 7–12- sekä 13–19-vuotiaille.
Thaimaassa kolmelle luolasta pelastetun jalkapallojoukkueen nuorelle ja heidän aikuiselle valmentajalleen on myönnetty Thaimaan kansalaisuus.
Nuoret ovat ennen tätä olleet vailla virallista asemaa yhteiskunnassa, sillä he kuuluvat etniseen vähemmistöön, jonka juuret ovat naapurimaassa Myanmarissa.
Kansalaisuuden puuttuminen on evännyt nuorilta monia oikeuksia, kuten luvan matkustaa kotimaakuntansa, Pohjois-Thaimaassa sijaitsevan Chiang Rain ulkopuolelle.
Ilman kansalaisuutta Thaimaassa ei saa myöskään äänestää, ostaa maata, hakea töitä laillisesti tai työskennellä tietyissä ammatteissa.
Kaikkiaan 12 alaikäistä poikaa ja heidän 25-vuotias valmentajansa olivat yli kaksi viikkoa jumissa osin veden täyttämässä luolastossa Pohjois-Thaimaassa ennen kuin heidät saatiin pelastettua heinäkuussa. Jalkapallojoukkue oli mennyt tutustumaan luolaan harjoitustensa jälkeen, mutta rankkasade tukki reitin takaisin.
Voit lukea suurta huomiota herättäneestä pelastusoperaatiosta lisää täältä.
Kansalaisuuden saaneet kolme poikaa ja valmentaja olivat toimittaneet hakemuksensa jo ennen onnettomuutta.
Sadat tuhannet vailla virallista asemaa Thaimaassa
Villisiat-nimisen jalkapallojoukkueen valmentaja Nopparat Kanthawong kertoi uutistoimisto AP:lle, että hän on jättänyt keskiviikkona viranomaisille dokumentit myös seitsemän muun joukkueeseen kuuluvan nuoren puolesta. Myös heiltä puuttuu Thaimaan kansalaisuus.
Valtiottomat nuoret saavat kuitenkin käydä koulua. Villisiat-joukkueen pojat palasivat kouluun tällä viikolla ensi kertaa luolavankeuden jälkeen.
Thaimaassa on noin 490 000 ihmistä ilman kansalaisuutta, kertovat hallinnon tilastot. Todellinen määrä voi olla huomattavasti enemmän, sillä valtiottomien ihmisten asemaa tarkkaileva International Observatory on Statelessness on laskenut Thaimaassa olevan 3,5 miljoonaa ihmistä vailla kansalaisuutta.
Erityisesti Thaimaan pohjoisosat ovat etnisten ryhmien sulatusuuni. Rajan Myanmarin puoleisia seutuja asuttavat lukuisat vähemmistöt. Myanmarin heikon elintason ja konfliktien vuoksi monet ovat paenneet Thaimaahan.
YK:n pakolaisjärjestö on kiitellyt Thaimaan hallinnon päätöstä myöntää pojille kansalaisuus.
– Myöntämällä näille pojille ja heidän valmentajalleen kansalaisuuden Thaimaa on mahdollistanut heille valoisamman tulevaisuuden ja tilaisuuden saavuttaa täysi potentiaali, sanoi UNHCR:n erikoisneuvonantaja Carol Batchelor tiedotteessa.
Suomen rautateille halutaan nykyistä isompia ja painavampia tavarajunia.
Liikennevirasto selvittää parhaillaan, miten rautateiden kestävyyttä voitaisiin parantaa. Selvitystä tehdään Kouvolan ja Kotkan välisellä rataosuudella, joka on vilkkaimpia tavaraliikenteen väyliä.
Selvityksessä tutkitaan, kuinka paljon rata tarvitsee erilaisia tukirakennelmia, jotta tavaravaunujen akselipaino voitaisiin nostaa 25:een tonniin. Isommissa ja painavammissa junanvaunuissa rautateillä voisi kulkea nykyistä enemmän tavaraa yhdellä kertaa satamien kautta vientiin.
Parannustöihin jo ensi vuonna?
HaminaKotka-sataman liikennejohtajan Markku Koskisen mukaan Venäjällä puhutaan jo tätäkin painavammista junista.
– Suomen rataverkosta valtaosa on 22,5-tonnisille akselipainoille, ja nyt on tarve 25:een. Venäjällä puhutaan jopa 28-tonnisista junista. Esimerkiksi Mussaloon tulevat lannoitejunat ovat näitä kilometrijunia, joissa akselipainot nousee koviksi, Koskinen sanoo.
Liikenneviraston selvityksen on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Viraston mukaan radan kantavuutta lisääviin parannustöihin voitaisiin ryhtyä jo ensi vuonna, jos rahoitus saadaan kuntoon.
– Meillä kasvuvauhti on kova. Kasvua on ollut parikymmentä prosenttia viime vuodesta. Kun tiedetään, että rahoitus ja moni muu radan rakentamiseen vaikuttava asia kestää, niin kyllä meillä on jo kiire, Koskinen sanoo.
Korjausvelkatöitä 25 miljoonan euron edestä
Kaakkois-Suomessa on jo käynnissä kymmenien miljoonien eurojen arvoiset ratatyöt. Junien liikkuvuutta ja rataturvallisuutta parannetaan valtion korjausvelkaohjelman mukaisesti Kouvolan ja Kotkan välillä sekä Kotkan ja Vainikkalan ratapihoilla.
Image may be NSFW. Clik here to view.Elokuussa parannustöitä tehdään Hovinsaaren ratapihoilla Kotkassa.Pyry Sarkiola / Yle
Turvalaitteita uusitaan ja esimerkiksi Hovinsaarelle Kotkaan rakennetaan uutta kohtaamisraidetta. Tavoitteena on saada tavaraliikenne aiempaa sujuvammaksi, ja sovittaa henkilöjunaliikennettä ja tavaraliikennettä joustavammin yhteen. Henkilöjunaliikenteen vuoroja nopeuttavaa vaikutusta ratatöillä ei ole.
– Näiden töiden jälkeen rataosuus on kohtuullisessa kunnossa nykyliikennettä varten. Joitain vanhoja turvalaitteita jää edelleen. Tämän hankkeen jälkeen korjausvelkarahat on käytetty, projektipäällikkö Maria Torttila Liikennevirastosta kertoo.
Kaakkois-Suomen ratatöiden osuus noin 200 miljoonan euron korjausvelkatöistä on noin kolmannes. Mittavista töistä huolimatta lähivuosille jää vielä paljon korjattavaa.
Kaksoisraide ja lisäraiteita ratapihalle
HaminaKotkan-satamalle tärkeää olisi myös kaksoisraiteen rakentaminen koko Kouvola-Kotka välille.
– Jos meille tulee 20 junaa, ne 20 menevät myös pois. Rataosuudella on paljon kohtaavaa liikennettä, jotka kulkevat eri nopeuksilla. Kaksoisraide sujuvoittaisi liikennettä ja lisäisi turvallisuutta tietysti myös, Koskinen sanoo.
Myös Kotolahden ratapihan loppuun rakentamisesta satama on puhunut pitkään. Pitkät junat saapuvat Kotolahden ratapihalle Kotkan Mussalossa, josta ne ajetaan pienempinä pätkinä purettaviksi varastoihin tai laivoihin. Satamayhtiö haluaisi ratapihalle viisi uutta raideparia nykyisen viiden lisäksi.
Sigrid Meulemans on kahdeksanvuotias ja häntä pelottaa. Koti ei ole turvasatama, vaan elämä täyttyy riitelystä. Kuri on kova.
Yksinäinen tyttö etsii pakopaikkaa, kaukaista maata, jonne paeta.
Sigrid katsoo siskonsa kanssa tv:tä kesäloman tylsänä päivänä. Alkaa outo ohjelma, jossa on valkoisia otuksia. Ohjelmassa otukset istuttavat trooppisten kasvien siemeniä, joista kasvaa viidakko.
Sigrid oli löytänyt henkisen kotiinsa, Muumilaakson.
– Siellä oli kaikkea, mitä olin kaivannut: seikkailua ja ystävyyttä. Ennen kaikkea siellä oli minulle perhe ja rakkautta.
Tuosta päivästä lähtien tyttö uppoutui Tove Janssonin luomaan satumaailmaan kuin noiduttuna. Hän katsoi Muumeja päivittäin ja haali jokaisen kirjan, jonka onnistui löytämään hänen äidinkielelleen käännettynä.
Mitä enemmän hän tutustui Muumilaakson hahmoihin, sitä tärkeämpiä heistä tuli. Muumeista tuli hänen perheensä. Siitä on nyt kaksikymmentä vuotta.
Muumien mystinen lumo
Sigrid Meulemans ei ole kokemustensa kanssa yksin. Muumeissa on jokin ainutlaatuinen mauste, koostumus, joka rauhoittaa ja koskettaa. Erityisen Muumeista tekee se, että ne ovat valloittaneet eri sukupolvia aina 40-luvulta lähtien.
Muumeista kirjan kirjoittaneella Jukka Laajarinteellä on hyvä käsitys siitä, miksi näin on. Laajarinteen mukaan Muumeissa on hyvin moni asia kohdallaan: kuvan ja sanan vuoropuhelu, leikkisyys yhdistyy vakaviin aiheisiin ja lapsenmielisyys syvällisyyteen.
– Tove Jansson saa niin otukset kuin ympäristönkin elämään tavalla, jota tekisi mieleni nimittää neroudeksi.
Muumeista vuonna 2010 pro gradu -tutkielman tehnyt Eija Pääkkönen muistuttaa, että Muumien tarina on ajaton.
– Seikkailut, vaaralliset tilanteet, niistä selviytyminen ja onnelliset loput kiinnostavat aina. Lisäksi Muumien tarinat ovat hyvin moniulotteisia ja ne avautuvat eri tavoin eri-ikäisille.
Muumimamman turvallinen syli
Muumeihin ja Muumilaaksoon liitetään usein turvallisuuden tunne. Esimerkiksi rikkinäisessä kodissa eläneelle Sigrid Meulemansille juuri Muumilaakson tuoma turvallisuuden tunne oli tärkeää.
– Onhan siellä kaikenlaisia uhkia: komeettoja ja tulvia, mutta niihin suhtaudutaan tyynesti ja lopulta kaikki päättyy onnellisesti.
Tove Jansson käsittelee kauheimpiakin teemoja lempeän huumorin kautta, muistuttaa Jukka Laajarinne.
Hänen mukaansa turvallisuuden tunne Muumilaaksossa on jännittävä paradoksi: uhkia riittää, mutta perheen sisäinen idylli, pakottomuus ja vapaus vievät lukijan varhaislapsuuden mökkitunnelmiin, jolloin kaikki kauhea oli vielä jossain muualla tai pelkkää kuvitelmaa.
– Syntyisikö tuo turvallisuuden illuusio jotenkin Muumimamman alati rauhallisen persoonan vaikutuksesta.
Muumimamma ja -pappa rakastavat jokaista heistä. Eija Pääkkönen
Alati toistuvat katastrofit ja myllerrykset voisivat lannistaa Muumilaakson väen, huomauttaa Pääkkönen. Näin ei kuitenkaan käy koskaan, ja muumiperhe onnistuu aina kääntämään vastoinkäymiset voitoksi. Muumit luottavat siihen, että kaikki kääntyy lopulta paremmaksi.
– Vaaratilanteet lujittavat yhteisöä ja selviytyminen tekee siitä vahvemman ja turvallisemman.
Eija Pääkkösellä on käsitys siitä, miksi Muumit toimivat erityisen hyvin Meulemansin kaltaisille ihmisille, turvattomien kotien lapsille. Muumilaakson lapset ovat kaikki hyvin erilaisia, mutta heidät hyväksytään omina itsenään.
– Muumimamma ja -pappa rakastavat jokaista heistä. He eivät ole täydellisiä aikuisia, mutta pyrkivät olemaan turvallisia ja hyviä vanhempia.
Oodi vapaudelle
Entä mitkä ovat Muumien moraaliset kivijalat?
Muumit ammentavat arvonsa pohjoismaisista arvoista, muistuttaa muumihahmojen käyttöoikeuksia myyvän ja hallinnoivan Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström.
Muumit ovat alkujaan taideteos, kuvitettua kirjallisuutta, jonka viitekehyksenä toimii toisesta maailmansodasta selvinneiden tuska.
– Muumien keskeisiä arvoja ovat seksuaalisuuden hyväksyntä, avoimuus, vapaus ja rakkaus.
Juuri vapauden ajatus oli Meulemansille merkittävin ja silmiä avaava oivallus, jonka Muumit hänelle tarjosivat.
– Se oli jotain uutta ja virkistävää. Pyrin elämään vapautta tavoitellen vielä tänäkin päivänä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Muumipappa ja Muumimamma edustavat monelle turvallisia aikuisia – he eivät ole täydellisiä, mutta heihin voi luottaa.Moomin Characters™
Vapaus ja vastuu herättävät muumiväen keskuudessa perimmäisiä kysymyksiä, Jukka Laajarinne toteaa. Muumiyhteisössä kaikki saavat tehdä mitä huvittaa, ja mitään ei ole pakko tehdä. Kuitenkin toisista ja itsestään koetaan vastuuta.
Se tuottaa myös ahdistusta, koska yksi jos toinenkin jotuu miettimään rooliaan yhteisössä.
– Yksi jos toinenkin joutuu miettimään, kuka on ja kuka voisi olla.
Tove Janssonin luomassa maailmassa filosofiset ajatukset ponnahtavat esiin taajaan. Laajarinne osoittaa kirjassaan Muumit ja olemisen arvoitus Muumi-tarinoista yhtäläisyyksiä suurten filosofien ajatuksiin.
– Kierkegaardin, Heideggerin ja Sartren analyysit ahdistuksesta ovat varsin samankaltaisia kuin Janssonin. Novelli Kevätlaulu taas on osin Sartren Inhon päälle kirjoitettu.
Satojen miljoonien eurojen taidebrändi
Muumien maailmanlaajuinen lumo on synnyttänyt niiden ympärille myös ison bisneksen.
Muumituotteita myydään vuosittain noin 700 miljoonalla eurolla ja niillä on 700 myyntilisenssin haltijaa. Muumituotteiden kasvuluvut ovat huimat: Roleff Kråkströmin mukaan tuotteiden myynti on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 1000 prosenttia.
Kråkström suostuu puhumaan Muumeista brändinä, mutta ei halua verrata sitä esimerkiksi Disney-hahmoista luotuihin brändeihin. Hänen mukaansa Muumit ovat lähtökohtaisesti taidetta, eikä niitä ole kehitetty rahantekomielessä tarkkaan harkituille kuluttajaryhmille.
– Muumit on teos, jossa on alku, keskikohta ja loppu.
Suurin yksittäinen markkina on Japanissa. Japanilaiset ostavat lähes 40 prosenttia kaikista myydyistä muumituotteista. Toinen merkittävä markkina on Pohjois-Eurooppa.
Amerikan valloitukseen Kråkström suhtautuu maltilla: Disneytä ei voi, eikä kannata lähteä hänen mukaansa haastamaan suin päin.
– Jenkkimarkkinat ovat armottomat, ja emme haluta törmäillä sinne varomattomasti.
Unelma toteen Tampereella
Sigrid Meulemansin kohdalla eräs tärkeä ympyrä sulkeutui torstaina. Muumit ovat olleet Sigrid Meulemansin, 29, perhe suurimman osan hänen elämästään.
Ne toivat hänet jo pari vuotta sitten Suomeen, ja nyt oli toisen visiitin vuoro, kun nainen saapui vierailemaan Tampereen Muumimuseoon erityisvieraana.
Image may be NSFW. Clik here to view.Meulemans asteli Tampere-taloon Muumipeikon saattelemana.Tuomas Hirvonen / Yle
Sigrid voitti matkan Maailman Suurin Muumifani -kilpailussa. Osallistujien piti kertoa Instagram-videolla, miksi juuri hänen pitäisi voittaa matka täysihoidolla Tampereelle. Sigridin koskettava video, jossa hän kertoi lapsuuden vaikeuksistaan ja Muumien tuomasta lohdusta, voitti.
Muumit ovat luoneet belgialaiselle erityisen suhteen Suomeen. Hän toivoo joskus jopa muuttavansa Muumien kotimaahan.
– Se tarkoittaisi monen tärkeän asian ja ihmisen jättämistä taakse, enkä tiedä olenko valmis siihen. Mutta aina voi unelmoida.
Ajatus vapaudesta siis elää. Muumimamma olisi varmasti ylpeä.
Tampereen kaupunki hakee säästöjä useista eri kaupunkilaisten arkeen vaikuttavista palveluista.
Tampereen kaupunginvaltuusto päätti keväällä toteuttaa yhteensä noin 43 miljoonan euron säästöt vuosina 2018–2020. Tämän lisäksi kaupunki hakee uusia säästöjä 20 miljoonan euron edestä. Uudet säästöehdotukset tulivat julki torstaina.
Säästöjä haetaan, koska Tampereen saamat valtionosuudet ja kunnallisverot vähentyvät. Säästöjen saamiseksi useita taksoja ollaan korottamassa ja palveluita heikentämässä.
Ryhmäkoot kasvavat
Sivistys- ja kulttuurilautakunnan esityksen mukaan päivähoidossa lapsimäärää voisi lisätä hoitajaa kohden. Tampereella on ollut hieman enemmän henkilökuntaa lapsimäärään suhteutettuna kuin laki vaatii. Nyt suhdelukua oltaisiin nostamassa.
Kaikissa päiväkodeissa lapsimäärän lisääminen ei onnistu sisäilmanongelmien takia.
Säästölistalla on myös päivähoidon subjektiivisen oikeuden rajoittaminen. 400 kokopäiväistä hoitopaikkaa voisi kaupungin mukaan muuttaa osa-aikaiseksi. Tästä tulisi 800 000 euron säästöt, jos lapset siirtyisivät osa-aikaiseen päivähoitoon tai kerhoihin.
Säästölistalla on myös luokkakokojen kasvattaminen syksyllä 2019. Ryhmäkoko kasvaisi keskimäärin tilastollisesti 0,5 oppilaalla.
Uusi hoitajamaksu ja suosittu museo
Ehdotusten mukaan myös esimerkiksi omaishoidon kriteereihin tulisi tiukennuksia.
Terveysasemille suunnitellaan uutta hoitajamaksua. Kymmenen euron maksu perittäisiin sairaskäynnillä terveysasemalla enintään kolme kertaa vuodessa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Museo Milavidasta luopuminen toisi säästöä vajaat 300 000 euroa.Petri Aaltonen / Yle
Julkisuudessa ehti jo nousta keskustelua, kun Yle kertoi kaupungin suunnittelevan suositusta Museo Milavidasta luopumista.
Pysäköintimaksuihin ja bussilippuihin korotuksia
Myös esimerkiksi pysäköintimaksuihin ehdotetaan korotuksia ja maksullisten pysäköintialueiden laajentamista.
Nykyisin Tampereen kaupunki saa kuusi miljoonaa euroa vuodessa pysäköintimaksutuloja. Tähän suunnitellaan viiden prosentin korotusta. Näin ollen kaupungille tulisi 200 000 euroa lisätuloja. Taksojen korottamispäätökset pitäisi yhdyskuntalautakunnan mukaan tehdä syksyllä 2018.
Muitakin viranomaismaksuja kuten esimerkiksi rakennusluvista kerättyjä maksuja tahdotaan korottaa.
Joukkoliikennelautakunta ehdottaa bussilippujen hintojen nostoa ja vähäliikenteisten linjojen karsimista. Näistä arvioidaan tulevan säästöä ja lisätuloa puoli miljoonaa.
Julkiset vessat ja matonpesupaikat
Esityslistalla on myös se, että viheralueita hoidettaisiin nykyistä vähemmän sekä katujen ja pyöräilyväylien kunnossa pitoa laskettaisiin.
Säästöjä haetaan myös "ei merkittävistä" -palveluista luopumisesta, tähän luetaan julkiset vessat ja matonpesupaikat.
Tampereen kaupunki aikoo myös vähentää hallinnollisten tehtävien kustannuksia ja viivyttää joitakin rekrytointeja.
