Pöydät ovat katettu päiväkodissa Lappeenrannan naapurikunnassa Taipalsaarella. Lusikan vieressä on keltaista sosekeittoa ja leipäpalanen. Lapset istuvat pöytiin nauttimaan lounaskeiton.

Allergioiden lisääntymisen takia päiväkotilasten ruokapöydässä on saattanut olla useista eri ainesosista valmistettuja ruokia. Pian yhä useampi lapsi syö samaa ruokaa.

Lievää allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta ei enää vältetä, vaan nyt pyritään siedättämään. Tämä tarkoittaa, että lapset totuttelevat pienin annoksin mahdollisesti allergiaa aiheuttaviin ruoka-aineisiin.

Se tietää lisätöitä lasten kanssa työskenteleville opettajille ja hoitajille. Samalla henkilöstön vastuu kasvaa.

– Jos meillä on porkkanalle allerginen lapsi, henkilöstön tehtävä on poimia porkkanat pois esimerkiksi keitosta, jossa on porkkanaa, kertoo päiväkodinjohtaja Tiina Mikkola Liljan päiväkodista Taipalsaarelta.

Vanhemmille lähetetyssä viestissä kerrotaan: "Tärkeää on myös maistella ruoka-ainetta pieninä määrinä säännöllisin välein, jotta altistusta tapahtuu. Jos lapsi saa lieviä oireita, huomioidaan se ruokailutilanteessa siirtämällä kyseinen ruoka-aine syrjään."

– Ei olisi aikaa semmoiseen. Se ruoan erotteluaika on lapsien hoidosta pois, sanoo Mikkola.

"Kenen vastuu, jos jotain sattuu?"

Päiväkodissa uusi siedätyssysteemi lievissä allergioissa herättää paljon kysymyksiä.

– Kenen vastuu, jos jotain sattuu? Mistä aika oireiden tarkkailuun ja ruoka-aineiden erotteluun? Miten tämä käytännössä hoidetaan, miettii päiväkodinjohtaja Tiina Mikkola.

Ensimmäistä päivää päiväkodissa viettävän 3-vuotiaan Milo-pojan isä Samu Kalkasmaa ymmärtää siedätyksen, mutta ruoan erottelu päiväkodilla on hänen mielestään ajanhukkaa.

– Ajanhukaltahan se kuulostaa. Yleensähän alkutuotannossa tämmöiset asiat pitäisi karsia, kommentoi Kalkasmaa.

Turhat erityisruokavaliot pois

Pääosassa Etelä-Karjalan kuntia uusi allergiaohjelma otettiin käyttöön elokuun alussa. Taipalsaarella uusi ohjelma otetaan käyttöön syyslomien jälkeen lokakuun lopussa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin lastenlääkäri Helena Lehto on ollut mukana työryhmässä, joka oli tekemässä uutta allergiaohjelmaa eteläkarjalaisille kouluille ja päiväkodeille.

– Tämän avulla yritetään saada pois turhat dieetit, jotka ovat turhia siksi, että oireet ovat lieviä tai allergia on jo mennyt ohi.

Tähän asti vanhemmat ovat voineet ruksata kolmisivuisesta lomakkeesta ainesosat, joilla lapsi on yliherkkä. Nyt uudessa lomakkeessa on kolme riviä, joille voi kirjoittaa lapsensa allergiat.

– Vanha lomake on kannustanut ilmoittamaan paljon allergioita. Uuden tarkoitus on kannustaa päinvastaiseen, sanoo lastenlääkäri Helena Lehto .

Lievä oire: Paikallinen ihottuma, kutina tai vatsanväänne

Nykyään vanhemmat joutuvat ilmoittamaan kerran vuodessa lastensa allergiat päiväkodeille ja kouluille.

Päiväkodin hoitajien pitää tarkkailla lasten allergiaoireita.

– Lieviä oireita ovat suun kutina ja ihottuma. Lievä oire voi myös olla esimerkiksi vatsanväänne, josta lapsi on sitä mieltä, ettei se haittaa, kun tuo ruoka oli niin hyvää, kertoo lastenlääkäri Lehto.

– Vähän hullulta kuulostaa, että lasten pitää ikään kuin pikkuisen kärsiä siitä, että oireita saattaa tulla, miettii päiväkodinjohtaja Mikkola.

Siedätyksellä hyvät tulokset

Siedätyksen perustuva allergiaohjelma on jo usean vuoden ajan ollut käytössä liki koko Suomessa. Etelä-Karjala on viimeisten joukossa lähtenyt mukaan päiväkodeissa ja kouluissa tapahtuvaan siedätykseen.

Allergiaohjelmassa olennaista on se, että siinä vältetään vain merkittäviä oireita aiheuttavia ruokia.

– Näin ruokahuollon voimavarat pystytään keskittämään niille, joilla vaikeita, jopa henkeä uhkaavia allergioita, sanoo allergologian erikoislääkäri Erkka Valovirta.

Ohjelman tulokset ovat Valovirran mukaan erittäin hyviä. Useat lapset, jotka ennen olivat allergisia esimerkiksi porkkanalle, ovatkin siedätyksen jälkeen pystyneet porkkanaa syömään. Samalla erilaisten ruokien määrä, jota päiväkodeissa jouduttiin erilaisten allergioiden takia tarjoamaan, on vähentynyt 40–60 prosenttia.

– Lapsen kokonaisvoinnin kannalta on parempi, että hän saa monipuolista ruokaa kuin se, että hysteerisesti kytätään kaikkia pikkulänttejä niin kuin ennen tehtiin, ynnää lastenlääkäri Helena Lehto.

Poliisi on määrännyt yhden Frankfurtin lentokentän terminaalin evakuoitaviksi. Sadat matkustajat joutuvat siirtymään ulos terminaalista A-porttialueelta.

Frankfurt on Saksan vilkkain ja Euroopan kolmanneksi vilkkain lentokenttä. Tapahtumalla on suuri vaikutus kentän lentoliikenteeseen.

Poliisin tiedotteen mukaan kyse on kentän turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä.

Saksalainen sanomalehti Bild kertoo, että operaation syy on se, että ihmisiä on mennyt luvatta turvatarkastuksen ohi. Lehden omien tietojen mukaan kyse on yhdestä aikuisesta ja yhdestä lapsesta.

Vastaava tapahtuma koettiin Münchenin lentokentällä 29.7. Tuolloin lentokentän toiminta häiriytyi pahoin.

Lue myös: Frankfurtin lentokentän evakuointi loppui – matkustajat ihmeissään jatkolennoista

Suuren pelon ja valtavan ilon tunteet ovat tämän loppukesän aikana riuhuneet Lappeenrannan naapurikunnassa Luumäellä Tarja Uusi-Illikaisen hevostilalla.

Yksi Tarja Uusi-Illikaisen hevosista – 11-vuotias irlannincob Lily – oli tiineenä ja varsan piti syntyä jo kesäkuussa. Raskaus kuitenkin venyi, ja Lily synnytti vasta 24. heinäkuuta. Kaikki ei kuitenkaan ollut, niin kuin olisi pitänyt.

Yleensä varsa nousee heti syntymänsä jälkeen jaloilleen ja alkaa etsiä emänsä nisää. Nyt varsa ei liikkunut.

– Varsa ei noussut jaloilleen, eikä oikein edes yrittänyt nousta, kertoo Tarja Uusi-Illikainen.

Huoli alkoi kasvaa. Paikalle hälytetyllä eläinlääkärillä ei ollut kerrottavanaan mitään muuta kuin huonoja uutisia. Varsalla oli etujaloissaan asentovirhe, minkä takia se ei päässyt ylös. Lisäksi veriarvot paljastivat, että varsalla oli paha verenmyrkytys.

– Sitten ruvettiin miettimään, mitä tehdään. Vaihtoehtoja ei paljon ollut, kertoo Uusi-Illikainen.

Varsan ja tamman olisi voinut siirtää hoidettavaksi Helsinkiin yliopistolliseen eläinsairaalaan. Olisi myös ollut mahdollista luovuttaa kokonaan ja lopettaa varsa. Kumpikaan ei ollut Uusi-Illikaisen mieleen.

– Me emme halunneet siirtää varsaa sairaalaan, vaan halusimme hoitaa sen kotona. Eläinlääkäri antoi luvan, ja nyt ollaan tässä, kertaa Tarja Uusi-Illikainen.

Jatkuva lääkitys

Viikon kuluttua syntymänsä jälkeen Arttu-varsa loikoilee tallin lattialla. Ulkopuolinen ei edes huomaa, että rennosti makaavalla pikku hevosella voisi olla jokin vialla.

Tosiasiassa varsa on vasta parin päivän ajan päässyt emänsä nisälle imemään maitoa. Sekin on tapahtunut vahvasti avustettuna.

– Meitä on monta ihmistä auttamassa Arttua. Sen jaloissa ei ole voimia oikeastaan ollenkaan.

Verenmyrkytyksen hoitoon Arttu saa antibioottia kaulassa olevan kestokanyylin kautta. Tarja Uusi-Illikaisen täytyy kuuden tunnin välein annostella kahta eri antibioottia Arttuun. Lääke on alkanut tehota ja Artun veriarvot ovat kääntyneet parempaan suuntaan.

Arttu ei ole omin jaloin seissyt vielä ollenkaan. Siksi sen voimatkaan eivät ole kasvaneet.

Artun tarina sai ihmiset liikkeelle

Kun Tarja Uusi-Illikainen päätti alkaa hoitaa Arttu-varsaa tallissaan, hän tiesi, että pienen hevosen hoitaminen ei tule olemaan helppoa. Hevonen vaatisi jatkuvaa huolenpitoa ja hoivaa. Ravintoa Arttu on saanut pääasiassa tuttipullosta.

Arttu on kuitenkin niin painava ja isokokoinen, että yksin sitä ei pysty siirtämään. Hevosen hoivaaminen alkoi ottaa koville.

– Nytkin on nyrkin kokoiset silmäpussit, naurahtaa Tarja Uusi-Illikainen.

Muutaman päivän hoivailun jälkeen Tarja Uusi-Illikainen sai yllättäen apua.

– Ystäväni Hassisen Mintti oli laittanut Facebookiin ilmoituksen siitä, että meillä on tällainen tilanne. Sen jälkeen olen saanut aivan mielettömästi avuntarjouksia. Nyt Arttua käy auttamassa lukemattomia ihmisiä – tuttuja ja ihan vieraita.

Tarja Uusi-Illikainen kertoo, että avun ansiosta Artun voimat alkavat pikku hiljaa kasvaa ja hevonen yrittää jo seisoa jaloillaan.

– Nyt ehkä aletaan olla voiton puolella. Tosin pienellä varsalla vointi voi kääntyä huonoksi tosi nopeastikin.

Juuri tulleiden verikokeiden tulokset kertovat, että veriarvot ovat nyt kunnossa ja verenmyrkytys siis voitettu tauti.

Erikoinen lahjoitus

Arttu tarvitsee jatkuvaa tukea, koska jalat eivät kanna. Jotta Arttu saadaan siirrettyä emänsä nisälle, tarvitaan viisi ihmistä: neljä pitää jaloista kiinni ja yksi ohjaa Artun pään nisän äärelle.

– Artun jalat olivat kuin spagettia. Ne eivät kantaneet ollenkaan, kertoo Tarja Uusi-Illikainen.

Uusi-Illikainen iloitsee kaikesta avusta, jota on Artun hoivaamiseen saanut. Kaikki apu ei kuitenkaan ollut vielä tässä. Eräänä päivänä hän sai hyvin yllättävän ja mieluisan avunannon lääkäriltä.

– Minulle tuli ihan ihmislääkäriltä avuntarjous. Hän oli kehittänyt Artulle etujalkoihin hiilikuitutuet. Ihan uskomatonta, että saamme sellaista apua.

Lääkärin Artun jalkoihin suunnittelemat tuet ovat ikään kuin kipsit, jotka saa helposti jaloista pois. Tarja Uusi-Illikaisen mukaan tuet tulevat tarpeeseen, koska Arttu tarvitsee apua vielä pitkään sen jälkeen, kun on päässyt jaloilleen. Vielä hiilikuitutukia ei ole päästy kokeilemaan, sillä niiden pitäisi tulla postissa kenties jo huomenna.

Valvontaa ja valvomista

Kaiken lisäksi Arttu tarvitsee valvontaa jatkuvasti. Koska Tarja Uusi-Illikainen ei luonnollisestikaan pysty 24 tuntia vuorokaudessa valvomaan, on siihen saatu apuvoimia nykyajan tekniikan avulla.

Facebookissa on Varsavahdit-niminen ryhmä, jossa vapaaehtoiset eri puolilla Suomea näkevät, mitä hevostallissa tapahtuu. Uusi-Illikaisen tallissa on valvontakamera, joka välittää kuvaa Varsavahdit-ryhmään. Kukin vapaehtoinen seuraa kameran välityksellä esimerkiksi yöaikaan tunnin tai kaksi, jotta Tarja Uusi-IIlikainen pääsee itse nukkumaan.

– Nämä kultaiset ihmiset valvovat Arttua ja tammaa, jotta minä pääsen nukkumaan. Tämä on aivan uskomatonta.

Arttu-varsan hoivaaminen jatkuu vielä kauan. Periksi ei anna hoitaja, eikä niin näytä tekevän varsakaan. Tarja Uusi-Illikainen kertoo, että jo heti syntymän jälkeen Artun silmistä näki, että se ei luovuta.

Nyt kaksi viikkoa syntymän jälkeen Arttu ottaa jo haparoivia askeleita ja alkaa näyttää oikean luonteensa.

– Kyllä me siihen uskotaan, että kaikki tulee päättymään hyvin. Arttu on osoittanut, että hän on todellinen taistelija.

Viikko sitten maanantaina Raimo Käpynen oli vaimonsa ja muiden omaisten kanssa paikalla, kun hänen äitinsä veti viimeisen henkäyksen. 94-vuotias vanhus nukkui pois Villa Aallon hoivakodissa Tampereella.

Kello oli 17.55 eli virka-aika oli päättynyt. Vielä siinä vaiheessa Raimo Käpynen ja hänen vaimonsa Helena Käpynen eivät arvanneet, että kellonajalla olisi niin suunnaton merkitys ihmisen kuolemassa.

Ulkona oli 30 asteen helle ja hoivakodin huoneessa valtavan kuuma. Omaiset olivat yhteydessä useita kertoja maanantaina illalla Attendon hoivakodin henkilökuntaan, että lääkäri tulisi toteamaan kuoleman.

Selvisi, että Tampereen kaupunki on kilpailuttanut lääkäripalvelut Pihlajalinnalle. Ja että Tampereen kaupunki on tehnyt sopimuksen, että kuoleman voi todeta virka-aikana.

Vainaja oli 18 tuntia huoneessaan

Henkilökunta ja Käpyset soittivat useaan kertaan Pihlajalinnaan, mutta eivät saaneet lääkäriä kiinni.

– Tampereen kokoisesta kaupungista ei löytynyt lääkäriä 94-vuotiaan vanhuksen vierelle viimeistä palvelusta tekemään. Attendon henkilökunta oli useaan otteeseen yhteydessä Pihlajalinnaan, että lääkäri olisi saatu paikalle. Kutsuihin ei vastattu, Raimo Käpynen sanoo.

– Onko kilpailu mennyt jo niin tiukaksi, että viimeinen palvelus jää tekemättä? Tässä tapauksessa on ainakin niin.

Lopulta Raimo Käpysen äiti makasi kuolleena 18 tuntia omassa huoneessaan.

– 18 tuntia vainaja odotti yhteiskunnalta viimeistä palvelusta sitä saamatta. Lääketiedettä sen paremmin tuntematta tulee mieleen, eikö vainajasta jo noin pitkän ajan kuluessa ala irrota bakteereita ja hajua. Henkilökunta ja asukkaat joutuvat toimimaan tällaisessa ympäristössä, Käpynen sanoo.

Lopulta tiistaina puolen päivän aikaan vanhus siirrettiin Acutaan. Omaiset eivät nähneet, että sairaanhoitaja olisi kokeillut pulssia. Raimo Käpystä ihmetyttää, miten vanhus voidaan kuljettaa hoivakodista ennen kuin kuolema on todettu.

– Joskus kuulee, miten ihmiset ovat olleet vielä hengissä kuljetuksen jälkeen. Maalaisjärjellä ajatellen ihminen pitäisi todeta kuolleeksi ennen kuin aletaan kuljettaa mihinkään. Nyt oltiin kuitenkin hoivakodissa eikä kotona.

Kymmeniä puheluita

Koska kuoleman toteaminen viivästyi, Käpyset eivät ole saaneet tietoa vielä kuoleman syyn selvittämisestä. Samoin hautauslupaa ei ole vielä tullut, eikä hautajaisia voi alkaa järjestää.

Helena Käpynen laskee soittaneensa viikon aikana ainakin 50 puhelua, eikä tilanne ole vieläkään selvä. Hän meni siivoamaan vanhuksen huonetta keskiviikkona ja siellä oli hänen mukaansa kuoleman jälkeen hajua.

Attendo kertoo, että hoivakodin lääkäripalveluista vastaa kaupungin kilpailuttama Pihlajalinna.

– Hoivakodistamme Villa Aallosta alettiin tavoitella Pihlajalinnan lääkäriä heti virka-ajan alettua tiistaiaamuna, mutta lukuisista soitoista ja soittopyynnöistä huolimatta Pihlajalinnan lääkäreihin ei saatu yhteyttä. Hoivakotimme henkilökunta ratkaisi tilanteen ottamalla yhteyden Acutaan, johon vainaja toimitettiin. Kun Pihlajalinnan lääkäri lopulta otti yhteyttä hoivakotiin, vainajalle oli jo tilattu kuljetus Acutaan. Olemme pahoillamme, että omaisille on koitunut huolta ja murhetta tämän vuoksi, Attendon viestintäasiantuntija Ilona Sammaljärvi sanoo.

Tapauksesta kertoi nimettömänä ensin Aamulehti. Pihlajalinnan johtaja ja Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelulinjan päällikkö ovat selitelleet tapausta julkisuudessa.

Pihlajalinna kertoo olleensa yhteydessä hoivakotiin tiistaina kymmeneltä ja saaneensa virheellisen tiedon, että vainaja olisi toimitettu Acutaan.

Pihlajalinnan mukaan sen "toiminnasta riippumattomista syistä" vainajan kuoleman toteaminen on kuitenkin venynyt iltapäivään.

– Jatkossa on varmistettava, että sekä hoivakodeissa että meillä on kaikilla oikea tieto kesäajan järjestelyistä, jotta vastaava tilanne ei toistu, Pihlajalinnan Pirkanmaan aluejohtaja Jussi Korkeamäki sanoo tiedotteessa.

Käpysten mukaan heille soitettiin vasta vähän aikaa sitten, vaikka keskustelua oli käyty jo mediassa viikonloppuna.

– Saisivat Attendon ja Pihlajalinnan johtajat tulla vastaamaan, onko asiassa menetelty lakien, sopimusten ja asetusten mukaan. Lehdistössä ovat kyseiset johtajat selvitelleet asiaa ja vieritelleet syytä toistensa niskoille.

Käpyset ovat surullisia Suomen vanhuspalvelun tilasta ja ihmettelevät, miksi kaupungit tekevät tällaisia kilpailutuksia.

– Itsellekin tulee ikää ja haluan, että tilanne paranee vastaisuudessa, Raimo Käpynen sanoo.

Apulaispormestari: Virhe selvitetään, käytäntö ei ainakaan heti muutu

Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi on pahoillaan tapahtuneesta, ja esittää henkilökohtaisen osanottonsa omaisille.

– Tässä kyseisessä tapauksessa on tapahtunut jonkinlainen inhimillinen virhe ja kuoleman toteaminen on viivästynyt. Tapaus on selvitettävänä, ja siitä otetaan opiksi, sanoo Johanna Loukaskorpi.

– Nyt tieto ei ole kulkenut eikä ohjeita ole noudatettu. Tärkeintä on, että ohjeita noudatetaan.

Ohjeiden mukaan lääkäri toteaa kuoleman virka-ajalla ja viikonloppuisin vainaja viedään Acutaan. Kaupungin sopimus on samankaltainen muidenkin yksiköiden osalta.

Apulaispormestari lupaa, että päättäjät keskustelevat asiasta, mutta ei lupaa muutoksia.

– Yleensä on toimittu näin emmekä ole nähneet tarpeelliseksi muuttaa käytäntöä. Selvitetään tämä, ja katsotaan sitten, pitääkö tehdä muutoksia, sanoo Loukaskorpi.

Valvira: Ongelmia on koko Suomessa

Myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa Valvirassa tunnetaan ongelma.

Johtaja Tarja Holi Valvirasta sanoo, että kuoleman toteamisessa on käytännön ongelmia koko Suomessa. Hän ei ota tapaukseen kantaa, koska ei tunne sen yksityiskohtia.

– Jos vanhus kuolee perjantaina illalla tai viikonloppuna, voi kuoleman toteaminen venyä maanantaihin. Tämä on osoittautunut ongelmaksi koko Suomessa, Holi kertoo.

Lainsäädännön mukaan kuolemasta pitää ilmoittaa viipymättä lääkärille tai poliisille. Lääkärin on kuolemasta tiedon saatuaan suoritettava viipymättä ulkonainen ruumiintarkastus kuoleman toteamiseksi.

Säännöksissä ei ole kuitenkaan tarkempia aikamääriä. Käytännössä kuoleman toteamisen venyminen usealla vuorokaudella ei Valviran mukaan ole voimassa olevan lainsäädännön mukaista.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia lakiin. Holin mukaan nyt mietitään esimerkiksi, voisiko tietyissä rajatuissa tapauksissa kuoleman toteamisen tehdä alustavasti tähän koulutettu sairaanhoitaja, jos kyseessä on ennakoitu luonnollinen kuolema.

Vainajaa ei Valviran mukaan tulisi siirtää säilytystiloihin ennen kuoleman toteamista.

Lisätty kello 15.37 tieto, että kuolinhetkellä paikalla oli Raimo Käpysen lisäksi hänen vaimonsa ja muita vainajan omaisia. Kello 16.31 lisätty hoivakoti Attendon kommentit.

Lue lisää:

Sairaanhoitajat toteavat potilaita kuolleiksi vastoin lakia - oikeusasiamies huomauttanut jo kahdesti (14.8.2016)

Lapin yliopiston luokanopettajaksi opiskelevien ainejärjestö Lapikkaalta rahoja kavaltanut nainen on tuomittu ehdolliseen vankeuteen Lapin käräjäoikeudessa.

Käräjäoikeus tuomitsi naisen törkeästä kavalluksesta, petoksesta ja maksuvälinepetoksesta seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Oikeus katsoi naisen kavaltaneen ainejärjestöltä 16 100 euroa rahaa lähes kahden vuoden aikana. Lisäksi hän oli hankkinut pikavippilainoja miehensä henkilötiedoilla tämän tietämättä noin 4000 euron edestä ja nostanut tämän luottokorttia käyttäen ainakin tuhat euroa. Rikokset tapahtuivat vuosina 2014-2016.

Syytetty myönsi tekonsa, vaikka kiisti olleensa syyttäjän väittämässä erityisen vastuullisessa asemassa ainejärjestössä. Hän oli toiminut Lapikas ry:n varapuheenjohtajana ja rahastonhoitajana ja myöhemmin yhdistyksen puheenjohtajana. Hänellä oli ollut käytössään järjestön pankkitilin verkkopankkitunnukset ja pankkikortti tunnuslukuineen.

Lapin käräjäoikeudesta kerrotaan, että nainen oli pahasti velkaantunut ja käytti rahoja pääasiassa pikavippien maksamiseen.

Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa Rovaniemen hovioikeuteen.

Espanjalainen hävittäjä laukaisi vahingossa Amraam-ilmataisteluohjuksen Viron ilmatilassa tiistaina iltapäivällä.

Ohjuksen lentoreittiä, sijaintia ja kuntoa selvitetään, ja Viron puolustusvoimat on aloittanut ohjuksen etsinnät. Eurofighter-hävittäjä laukaisi ohjuksen ilmavoimien harjoitusalueella lähellä Otepäätä Etelä-Virossa.

Ohjuksessa on itsetuhomekanismi, mutta on mahdollista, että ohjus on osunut maahan. Ohjus on vähän alle neljä metriä pitkä, ja sen halkaisija on 18 senttiä.

Ohjuksen kantama on 100 kilometriä, ja se laukaistiin kuuden kilometrin korkeudesta. Ohjuksessa on vajaan kymmenen kilon räjähdyspanos. Sen viimeinen tunnettu sijainti oli 40 kilometriä Tartosta pohjoiseen.

Jos ohjus on räjähtänyt ilmassa, se on Viron ilmavoimien komentajan Riivo Valgen mukaan voinut näkyä kirkkaassa säässä.

Viron ilmavoimat on neuvonut ihmisiä, jotka havaitsevat maassa jotain ohjusta muistuttavaa, olemaan koskematta siihen ja kertomaan asiasta ilmavoimille. Kenenkään ei myöskään pitäisi etsiä ohjusta omin päin.

Espanjalaishävittäjä on osa Naton ilmakalustoa, joka suojaa Baltian maiden ilmatilaa. Kone palasi tapauksen jälkeen tukikohtaansa Siauliaissa, Liettuassa.

Tapauksesta on aloitettu tutkinta. Komentaja Valgen mukaan kyse voi olla myös teknisestä ongelmasta eikä lentäjän virheestä, kertoo Postimees-lehti.

Valgen mukaan tapaus on ensimmäinen laatuaan Baltiassa eivätkä vastaavat tapaukset ole muuallakaan maailmassa yleisiä. Valge sanoi, ettei hän aio spekuloida tapahtuman olosuhteilla.

Kaakkois-Suomen talousrikosyksikkö osallistuu mittavaan kansainväliseen talousrikosvyyhdin tutkimiseen. Osa epäillyistä asuu Lappeenrannassa ja Itä-Uudenmaan alueella.

Varastetuilla luottokorttitiedoilla oli tilattu Saksassa verkkokaupoista huomattavia määriä korkealaatuisia tuotteita.

Kyse oli organisoidun rikollisryhmän toiminnasta, jossa tavara kulkeutui eri henkilöiden kautta eri puolille Eurooppaa, muun muassa Suomeen.

Kyseessä on saksalaiskaupungin Dresdenin syyttäjäviraston ja Saksin osavaltion rikospoliisin tutkima juttukokonaisuus, jossa tutkittavana on ollut 35 000 eri nettipetosta vuodesta 2012 alkaen.

Vuonna 2017 Saksan poliisilta tuli epävirallinen pyyntö Kaakkois-Suomen talousrikosyksikölle osallistua valtioiden rajat ylittävään laajaan esitutkintaan.

Yhtäaikaiset kotietsinnät ympäri Eurooppaa

Europolin ja Eurojustin koordinoima tutkintaryhmä on ollut mukana tutkinnan alkuvaiheesta lähtien.

Kesäkuussa eri puolilla Eurooppaa tehtiin samanaikaisesti 31 kotietsintää ja 15 henkilöä otettiin kiinni Kyproksella, Virossa, Liettuassa, Sveitsissä, Ukrainassa, Iso-Britanniassa ja Suomessa. Europol ja Eurojust avustivat sekä koordinoivat rajat ylittävää operaatiota.

Suomessa toteutettuun operaatioon osallistui Kaakkois-Suomen ja Itä-Uudenmaan poliiseja. Heidän lisäkseen operaatioon osallistui viisi henkilöä Saksan poliisista.

Laaja, useiden valtioiden alueella toteutettu operaatio vaati tarkkaa ja pitkäkestoista suunnittelua. Iskut tuli ajoittaa jokaisessa kohdemaassa tapahtuvaksi samaan aikaan.

Juttukokonaisuudessa on kyse mittavasta rajat ylittävästä rikollisuudesta. Alustavan arvion mukaan rikoksella aiheutettu vahinko oli noin 18 miljoonaa euroa.

Tilatut tuotteet pääosin viihde-elektroniikkaa

Suomessa epäiltyjä on viisi henkilöä. Neljä heistä asuu Lappeenrannassa ja yksi Itä-Uudellamaalla.

Epäillyt ovat ulkomaalaisia, jotka asuvat Suomessa. Rikoskomisario Lasse Hakala ei halua tässä vaiheessa kertoa epäiltyjen kansalaisuutta.

– Osa tekijöistä on asunut pidemmän ja osa lyhyemmän aikaa Suomessa, sanoo rikoskomisario Lasse Hakala Kaakkois-Suomen poliisista.

Epäillyt eivät ole ennestään poliisin tuttuja.

Suomessa rikoksesta epäillyt ovat vastaanottaneet tavaraa, jota on tilattu saksalaisista verkkokaupoista.

– Viihde-elektroniikkaa lähinnä tilattiin, muuan muassa televisioita ja tietokoneita.

Suomen epäillyt vapaalla jalalla

Rikoskomisario Lasse Hakalan mukaan kyse on erittäin mittavasta rikosvyyhdistä. Rikollisliiga oli erittäin järjestäytynyt, kaikilla organisaatioon kuuluvalla oli selvät tehtävät.

– Minun urallani vastaanvanlaista keikkaa ei ole tullut. Kyseessä oli mittava kansainvälinen yhteistyö. Loppupeleissä kaikki meni oikein mainiosti, sanoo Hakala.

Saksan viranomaiset pääsivät Suomen tekijöiden jäljille ja pyysivät apua Kaakkois-Suomen poliisilta. Kaakkoissuomalaiset poliisit vierailivat kaksi kertaa Europolissa operatiivisessa kokouksessa, jossa selvisi tarkemmat tiedot Suomessa asuvista epäillyistä.

Epäillyt on päästetty kesäkuussa vapaalle jalalle esitutkinnan jälkeen.

– Ei ollu tarvetta pitää heitä pidempää poliisin suojissa. Kun asiat saatiin selvitettyä, henkilöt päästettiin pois, kertoo Hakala.

Rikosasian tutkinta jatkuu Saksassa. Kaakkois-Suomen poliisin on nyt hoitanut oman osuutensa rikosvyyhdin parissa.

– Meillä on hallussa takavarikoitua tavaraa kotietsinnöistä. Se riittää tässä vaiheessa, ynnää rikoskomisario Hakala Kaakkois-Suomen poliisista.

"Järjetöntä, mielivaltaista", Aivan hullua, rangaistaan siitäkin, kun on saanut töitä", "Oma aktiivisuus ei kannata", "Sarvikuonojen maa", "Lakikiemurat menevät tavallisen immeisen järjen yli".

Jyväskyläläisen opettajan Juhamatti Kaliman, 34, kokemus aktiivimallista on herättänyt paljon myötätuntoa ja kiukkua sosiaalisessa mediassa.

Kalima kirjoitti julkisen päivityksen Facebook-sivuilleen ja "Väärin työllistytty – varoittava esimerkki TE-toimiston kanssa toimimisesta" -otsikoitua kirjoitusta on jaettu yli 9 000 kertaa.

Sosiaalisessa mediassa avautumisen taustalla on karenssi, jonka Kalima sai peruttuaan työnhakuvalmennuskurssille osallistumisen.

Tarina alkaa alkukesästä, jolloin Juhamatti Kalima määräaikaisen englannin tuntiopettajan työn päätyttyä ilmoittautui oma-aloitteisesti työnhakuvalmennukseen.

– Halusin hoitaa aktiivimallin vaatimukset mahdollisimman pian pois alta.

Kaksi päivää ilmoittautumisen jälkeen Kalima sai opettajan työn lukiosta seuraavaksi lukuvuodeksi ja hän perui valmennuksen järjestäjälle osallistumisensa. Pian TE-toimisto jo tivasi, miksi Kalima ei osallistunut kurssille.

"Ei ole esittänyt pätevää syytä"

Kalima vastasi ripeästi selvityspyyntöön.

– Kerroin, että olen työllistynyt, eikä työnhakuvalmennus ole siksi millään lailla aiheellinen. Kirjoitin myös, että olen jo koulutuksen järjestäjälle perunut tuloni.

Kalima kertoo soittaneensa pikaisesti koulutuksen järjestäjälle siksi, ettei hänen myöhäinen perumisensa veisi kurssipaikkaa joltain toiselta.

Sitten alkoi odotus. Parin viikon päästä Kalima kävi kysymässä Keski-Suomen TE-toimistossa päätöksestä, mutta käsittely oli edelleen kesken. Heinäkuun viimeisenä päivänä, jolloin 30 päivää oli ylittynyt, Kalima meni käymään toimistossa.

Sieltä häntä neuvottiin lähettämään netin kautta palautetta.

Palautteen antamisesta kului vain päivä, kun Kalima sai päätöksen: "Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on 25.6. ilman pätevää syytä kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta."

Onneksi uusi työni alkaa pari viikkoa ennen karenssin loppumista. Juhamatti Kalima

Erityisen hämmentyneeksi Kaliman sai kohta: "ei ole esittänyt pätevää syytä velvoittavasta palvelusta kieltäytymiselle, koska työ ei olisi estänyt palvelun aloittamista."

Seurauksena oli kahden kuukauden karenssi ja ansiosidonnaisen päivärahan menetys.

– Menetin noin 2 000 euroa. Onneksi uusi työni alkaa pari viikkoa ennen karenssin loppumista.

Kalima on tehnyt valmistumisensa jälkeen viitisen vuotta pätkätöitä englannin opettajana peruskouluissa ja lukioissa.

Oma-aloitteisuus ei kannattanut

Kalima itse laskee ensimmäiseksi virheekseen aktiivisuuden.

– Menin ilmoittautumaan kurssille ilman, että kukaan sitä vaati. Jos olisin vain odotellut tyytyväisenä, ansiosidonnainen olisi rullannut kesän ja elokuussa olisin palannut normaalisti töihin.

Jälkikäteen hän myöntää virheekseen myös sen, mikä TE-toimiston silmissä on se kaikkein suurin: hän teki peruutuksen koulutuksen järjestäjälle, eikä TE-toimistolle.

2017 vuoden alusta työttömyysturvalaki muuttui niin, että myös kaikki palvelut, joihin asiakas itse ilmoittautuu, muuttuvat velvoittaviks palvelujohtaja Leena Kauhanen

Keski-Suomen TE-toimiston palvelujohtaja Leena Kauhanen ei ota kantaa Kaliman tapaukseen, mutta hän muistuttaa, että työttömyysturvalaki on tiukka, eikä se tunnista esimerkiksi unohtamista.

– Muutoksista pitää ilmoittaa aina suoraan viranomaiselle. Työnhankija on itse suurimmassa vastuussa aina tekemään ilmoituksen.

Kalimalle yhteydenotto TE-toimistoon ei tullut mieleenkään, koska puhelussa kurssin järjestäjänä toimineelle yritykselle häntä kiitettiin peruutuksesta ja sanottiin, että asia on nyt selvä.

Kurssille työllistymisestä huolimatta

Kalima ihmettelee, eikö työvoimaviranomainen olisi voinut tehdä mitään muuta päätöstä. Kahden kuukauden karenssi ja sitä kautta tulottomuus tuntuvat kohtuuttomilta rangaistuksilta.

– Miten asia voi olla niin, ettei työllistyminen vapauta työllistämistä edistävistä palveluista? Eihän tässä ole päätä eikä häntää.

TE-toimiston vastaus on järkähtämätön: "Virkailija noudatti lakia."

Luottolaskua sitten maksellaan pois, kun ensimmäinen tili uudesta työstä tulee. Juhamatti Kalima

– 2017 vuoden alusta työttömyysturvalaki muuttui niin, että myös kaikki palvelut, joihin asiakas itse ilmoittautuu, muuttuvat velvoittaviksi ja laki määrittää niistä kieltäytymisen tai poisjäämisen seuraamukset, Kauhanen sanoo ja korostaa, ettei hän ota kantaa Juhamatti Kaliman tapaukseen.

Onko tosiaan niin, ettei työllistyminen mene työllistävien toimien edelle?

Kauhasen mukaan työllistyminen menee työllistävien toimien edelle, mutta vain:

– Jos työ on pitkäkestoista ja se alkaa heti. Jos sitten on niin, että työllistymisessä on viiveitä ja palvelu on lyhyt ja sen ehtii siinä välissä käydä, niin siitä voidaan katsoa olevan työttömyysaikana hyötyä. Kysehän on siitä, että koulutuksen hetkellä henkilö on työtön.

– Eli minun olisi pitänyt käydä harjoittelemassa työnhakua, vaikka olen jo työllistynyt, Kalima summaa.

"Aktiivisuuden rippeet karsittu"

Kaliman uusi työ on jo alkanut, ja esimerkiksi noin 50 kilometrin työmatkan kulut hän joutuu kattamaan luottokortilla. Kesän aikana hän on joutunut käyttämään sukanvarteen kertyneitä säästöjä elämiseen.

– Luottolaskua sitten maksellaan pois, kun ensimmäinen tili uudesta työstä tulee.

Kalima kertoo selvinneensä kesästä kohtuullisesti ilman tuloja.

– Kädestä suuhun -eläjälle tämä tilanne olisi ollut täysi katastrofi. Silloin ihminen käytännössä pakotetaan toimeentulotuen luukulle, joka on sitten taas ihan viimeinen tuen muoto. Ja se kaikkein passivoivin.

Ensi kesänä Kalimalla on todennäköisesti taas edessään työttömyys, koska uusi työ lukion englannin opettaja päättyy alkavan lukuvuoden lopussa.

– Tästä viisastuneena en ainakaan ensimmäisenä ole lähdössä täyttämään minkäänlaisella koulutuksella TE-toimiston aktiivimallin vaatimusta. Kyllä se aika lailla kaikki aktiivisuuden rippeet karsii.

Finanssivalvonta on tehnyt Hämeen poliisilaitokselle tutkintapyynnön vakuutusyhtiö Pohjantähden ylimääräisestä yhtiökokouksesta. Kokous pidettiin Hämeenlinnassa viime vuoden lokakuussa.

Nyt tehdyssä tutkintapyynnössä epäillään, että ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumiseksi, siihen osallistumiseksi ja siellä äänestämiseksi yhtiön asiakasomistajilta on hankittu valtakirjoja salassapitovelvollisuuden vastaisesti kirjautumalla vakuutusyhtiön asiakasrekisteriin.

Finanssivalvonta haluaa tietää, ovatko vakuutusyhtiön työntekijät kirjautuneet asiakasrekisteriin henkilörekisterisäännösten vastaisesti. Sitä kiinnostaa myös, onko valtakirjojen hankkimisen yhteydessä jätetty noudattamatta joiltakin osin henkilötietolain velvoitteita henkilötietojen käsittelyssä ja suojaamisessa. Näin salassapitorikoksen tai henkilörekisteririkoksen tunnusmerkistöt voisivat täyttyä.

Kyse on myös sen tutkimisesta, onko valtakirjoja käytettäessä toimittu vakuutusyhtiölaissa tarkoitettuna toisen välikätenä yhtiöjärjestyksessä olevan äänioikeuden rajoittamista koskevan määräyksen kiertämiseksi. Tällöin olisi mahdollisesti syyllistytty vakuutusyhtiörikokseen.

Tutkintapyynnössä myös epäillään, että valtakirjojen hankkimisen yhteydessä olisi syyllistytty väärennysrikoksiin.

Pohjantähteä valvoo asiamies

Finanssivalvonta asetti toukokuussa vakuutusyhtiölle asiamiehen (Hämeen Sanomat) valvomaan yhtiön jatkuvaa toimintaa.

Yhtiön toimitusjohtaja Pekka Määttä valittiin tehtäväänsä viime syksynä ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen, mutta hän jätti tehtävänsä kesäkuussa. Nyt yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana työskentelee lakiasiainjohtaja Krista Rantala.

Myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja vaihtui vastikään. Tapio Vekka siirtyi hallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi hallitus valitsi Kari Kaartisen.

Kuokat, rautakanget ja lapiot heiluvat jyrkässä rinteessä Kebnekaisen huipulle vievällä polulla. Sherpat rakentavat kivistä rappuja yhteen hankalimmista paikoista rinteessä.

Jyrkkä kallioinen louhikkorinne on Kebnekaisen naapuritunturin Duolpagornin rinteellä. Tästä kulkee merkitty läntinen polku Västra leden Kebnekaisen Sydtoppenille.

Jyapyang Sherpa Nepalista oli täällä tekemässä ensimmäisiä portaita kesällä 2016.

– Rakentaminen on melko hankalaa jyrkän kallion takia. Poraamme kallioon rautatankoja parantamaan portaita. Olemme rakentaneet näitä monessa paikassa ja hyvin tämä sujuu, sanoo viiden miehen ryhmää johtava Jyapyang Sherpa.

Olemme tulleet parisataa metriä portaiden rakennuspaikkaa alempana sijaitsevalle sherpojen telttaleirille helikopterilla. Rakentajat asuvat hyvin varustetussa telttaleirissä viisi päivää kerrallaan. Helikopteri vie heidät alas laaksoon retkeilykeskukseen kahden päivän vapaalle ja takaisin.

Kiivetessäni sherpojen jyrkälle työmaalle tunnen hetken huimausta, ennen tasapainoelinten sopeutumista voimakkaiden korkeuserojen näkymään.

Helpoinkin polku on vaativa

Läntinen polku on helpoin mutta silti fyysisesti vaativa tie huipulle. Väsyneelle ja tottumattomalle jyrkät, terävälouhikkoiset rinteet ovat vaarallisia. Vahinko voi sattua tosin kenelle vain, eikä se tule kello kaulassa.

Pari viikkoa sitten täältä vietiin lumijäätikköä pitkin liukunut ja kivikkoon törmäyksessä loukkaantunut turisti pelastushelikopterilla sairaalaan. Viime viikolla nelisenkymmentä retkeilijää joutui olemaan täällä lähistöllä sakean sumun vankina yli yön näkyvyyden paranemista odotellen.

Norrbottenin lääninhallitus parantaa tämän suomalaistenkin vaeltajien suosiman polun turvallisuutta rakennuttamalla pahimpiin paikkoihin kiviportaat. Parhaiksi rakentajiksi on katsottu sherpat. He ovat rakentaneet vaellusreiteille portaita naapurin tunturimaassa Norjassa.

Laattakivet paikan päältä

Rapuiksi tulevat painavat laattakivet otetaan parin kilometrin päästä tunturinrinteestä. Kivet kuljetetaan helikopterilla portaiden rakennuspaikalle. Kiviportaille tulee varmasti hintaa ja todennäköisesti ne kestävät hyvin pitkään.

Sherpojen työmaa Kebnekaisen polulla on noin 1 400 metrin korkeudella. Himalajalta kotoisin olevalle se ei ole korkea paikka. Heitä ei selvästikään huimaa.

– Täällä näyttää suurelta ja kauniilta, korkeutta on pari kilometriä. Meidän kotipaikkamme on 3 840 metrin korkeudessa, Jyapyang Sherpa kertoo.

Jyapyangin kotikylässä Himalajalla lähes neljän kilometrin korkeudessa kasvaa peruna ja paljon puita. Sherpojen kotiseudulla ei ole autoja vaan ihmisten pitää kävellä joka paikkaan. Pahimpiin paikkoihin on tehty kivisiä portaita sielläkin.

Kebnekaisella on ainakin vielä kylmää, jäätiköitä ja kiviä. Vain ankarimpiin oloihin sopeutuneet pienet tunturikasvit pärjäävät täällä. Kuten jääleinikki, Raninculus glacialis.

Kebnekaisen jäätiköt ovat sulaneet kiihtyvää vauhtia viime vuosikymmeninä. Kebnekaisen lakijäätikkö on sulanut niin, että tällä hetkellä Sydtoppen ei ole enää Ruotsin korkein tunturi vaan titteli kuuluu saman tunturin pohjoishuipulle Nordtoppenille.

Ihmisiä pelastetaan helikoptereilla tämän tästä näillä Ruotsin suurtuntureilla. Vaeltaminen on hyvin markkinoitua ja muodikasta. Vaikeisiin tunturimaastoihin mennään vähälläkin kokemuksella.

Sherpojen telttaleirissä Kebnekaiselta laskevan Giebmejohkan kurussa lepattavat monenväriset pienet buddhalaiset rukousliput tuoden turvaa kaikille olennoille taivasta myöten.

Poliisin tekemä asetakavarikko Kouvolassa on historian suurin.

Paikkakuntalaisen miehen hallusta löytyi kesäkuussa 107 luvattomaksi epäiltyä ampuma-asetta sekä erilaisia räjähteitä.

Keskusrikospoliisin asiantuntijoiden tiedossa ei ole vastaavankokoista asetakavarikkoa.

Viime vuosien suurimpia asetakavarikoita ovat Lahdessa vuonna 2013 rikostutkinnan yhteydessä takavarikoidut 47 toimintakuntoista ampuma-asetta sekä Vantaalla rikostutkinnan yhteydessä takavarikoidut 35 asetta vuonna 2017.

Kaakkois-Suomen poliisin mukaan Kouvolasta tehdyn asetakavarikon tutkinta kestää vielä kuukausia.

Poliisi takavarikoi vuosittain useita tuhansia aseita

Asetakavarikoita tehdään vuosittain noin 3 000–4 000. Viime vuonna luvanvaraisia ampuma-aseita takavarikoitiin 3 037 kappaletta. Vuonna 2016 määrä oli 3 481.

– Määrään vaikuttaa pitkälti viranomaisten valvonnan aktiivisuus, esimerkiksi jengitiloihin tehdyt kotietsinnät, keskusrikospoliisin tiedusteluosaston rikoskomisario Minna Laukka kertoo.

Tilastoihin vaikuttavat myös hallinnollisten takavarikkojen määrä sekä perikuntien luovutukset.

Vuosien mittaan on ollut myös tapauksia, joissa pelkästään aseiden osia on takavarikoitu runsaasti.

Takavarikoilla pyritään estämään aseiden väärinkäyttö

Rikoskomisario Minna Laukan mukaan asetakavarikko on laaja käsite.

– Se sisältää luvattomien aseiden takavarikoimisen lisäksi niin kutsutut hallinnolliset takavarikot. Hallinnollinen takavarikko seuraa ampuma-aselupien peruuttamisesta, jolla pyritään estämään aseiden väärinkäytöksiä, Laukka kertoo.

Laukan mukaan poliisi takavarikoi ampuma-aseita esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviltä ihmisiltä.

Otsikkoon tarkennettu 8.8.2018 kello 15:09, että kyse on Suomen historian suurimmasta takavarikosta, eikä historian suurimmasta takavarikosta.

Viirupöllö nautiskeli olostaan keskisuomalaisessa metsässä kesähelteillä. Pöllön kylpyhetki tallentui aamuyön tunteina Sari Virenin riistakameraan.

– Se peuhasi siinä melkein tunnin. Nousi purosta ylös, piti vartin tauon ja tuli taas kylpemään, Viren kertoo.

Virenillä on ollut kamera puron varrella muutaman vuoden ajan. Puron äärellä on ollut kylpemässä esimerkiksi kettuja, mäyriä, supikoiria ja hirviä. Ilmeisesti myös samainen viirupöllö kävi vilvoittelemassa samassa paikassa jo viime kesänä.

Pöllöt käyvät mielellään kesähelteillä kylpemässä, tietää vuosikymmeniä pöllöjä seurannut Heikki Kolunen. Kylpy puhdistaa pöllöjen höyheniä ja mahdollisesti viirupöllö yrittää kylvyn avulla pyristellä myös eroon loisista.

Pöllöt liikkuvat yöaikaan, ja siksi pahimmat helteet eivät ole juuri petolintuja haitanneet. Kuumimpaan aikaan ne pysyttelevät lehvästöissä auringolta suojassa.

Pöllöjen määrä laskussa Etelä-Suomessa

Huono myyrävuosi sen sijaan rokottaa pöllöjen oloja jonkin verran.

– Talvi oli erittäin huono näille talvehtiville myyrille, kun oli märkää ja sitten maaliskuussa tuli kovat pakkaset. Metsä- ja peltomyyrät ovat olleet vähissä nyt muutaman vuoden ajan, sanoo Kolunen.

Kolunen arvelee, että kyse on kuitenkin luonnon normaalista vaihtelusta. Hän on seurannut pöllöjen elämää Etelä-Suomessa viisikymmentä vuotta ja uskoo, että pöllöjen määrä on vähenemässä.

– Lukumäärä vähenee, ja se johtuu siitä, että metsien ja peltojen rakenteet ovat muuttuneet. Tehdään salaojia ja valtavia aukeita, joiden takia pöllöt ovat Etelä-Suomessa vähenemässä.

Ravintolayhtiö Restamax suunnittelee muutamien ravintoloiden myyntiä tai sulkemista. Restamax aikoo päästä eroon huonosti kannattavista ravintoloista tämän vuoden loppuun mennessä.

Yhtiön mukaan puhutaan alle kymmenestä ravintolasta. Yhtiö ei vielä kerro, mistä ravintoloista on kyse.

Restamax osti kesäkuussa Royal Ravintolat. Kyseessä oli ravintola-alan kautta aikain suurin kauppa Suomessa. Restamaxilla on nykyään 220 ravintolaa.

Restamaxin toimitusjohtajan Aku Vikströmin mukaan muutamasta ravintolasta luopuminen on luonnollista, kun kaksi melkein samankokoista yhtiötä yhdistyy ja päällekkäisyyksiä puretaan.

– Jos joukossa on huonosti kannattavia yksiköitä, olemme valmiita myymään niitä eteenpäin, muuttamaan niiden konseptia tai sulkemaan niitä, Vikström sanoo.

– Puhutaan alle kymmenestä ravintolasta, eli kyseessä ei ole Restamaxin kannalta keskeinen toimenpide kannattavuuden kannalta, Vikström sanoo.

Samalla Restamax suunnittelee nimenvaihdosta. Tarve vaihtaa nimeä kumpuaa yhtiön tavoitteesta uudistaa toimintaansa esimerkiksi laajenemalla myös ulkomailla.

Pietarsaaressa uponneen M/s Mässkärin kippari on saattanut kuljettaa alusta ilman vaadittavaa lupaa. Yhtiön edustajalla ei ole varmaa tietoa siitä, oliko kipparilla vesibussin niin sanottu kuljettajankirja. Yhtiöstä kerrotaan, että kuljettajalla on kuitenkin 15 vuoden ajokokemus erilaisista veneistä ja laivoista.

Myös rikostutkinnan mukaan näyttää siltä, että vesibussin päälliköllä ei ollut voimassa olevaa lupaa ajaa venettä. Asiasta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Keskipohjanmaa.

Vesibussin yhtiöllä on velvollisuus tietää kipparin lupakirjasta. Tutkinnanjohtaja, kapteeniluutnantti Jari Niemisen mukaan kuljettajankirjan puuttuminen voikin tuoda syytteen myös aluksen omistajille merikelpoisuudesta huolehtimisen laiminlyönnistä.

Tutkimukset jatkuvat vielä viikkoja. Viime viikon torstaina tapahtuneen vesibussionnettomuuden kaikki 27 matkustajaa pelastettiin hätiin tulleisiin veneisiin.

Pelastusopistoon vaaditaan hyvää kuntoa. Valintakokeissa hakijan on juostava vähintään 2 800 metriä kahteentoista minuuttiin ja uitava kaksisataa metriä aikaan 4.45.

Lihaskunnon osalta penkkipunnerruksia on tehtävä 45 kilolla vähintään 25 toistoa minuutissa, istumaannousuja 34, leuanvetoja 6 ja jalkakyykkyjä 45 kilolla 23 kertaa.

Testit ovat raskaat, muttei kuitenkaan mahdottomat naisille. Kerttu Ylimartimo läpäisi valintakokeet kaksi vuotta sitten ja työskentelee nyt Pohjois-Savon pelastuslaitoksella pelastajana. Palomiesliiton mukaan pelastajatutkinnon suorittaneita naisia on kymmenen Suomessa.

– Valintakokeiden minimirajat eivät ole kenellekään mahdottomat. Aina kannattaa yrittää jos vähänkin haaveilee pelastajan työstä, Ylimartimo kertoo.

Suomen Palomiesliiton mukaan pelastajakursseille vuosina 2013–2017 hakeneesta 33 naisesta 19 suoritti koulutukseen vaaditun fyysisen toimintakykytestin hyväksytysti eli yli puolet naishakijoista.

Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen kertoi aiemmin, ettei ole syytä helpottaa naisten fyysisiä pääsykoevaatimuksia. Samaa mieltä on myös Ylimartimo.

–Tästä olemme keskustelleet myös muiden naispelastajien kanssa ja yhteinen kanta on se, että rajat on oltava kaikille samat, Ylimartimo pohtii.

– Se voisi lisätä myös eriarvoisuutta, jos naiset pääsisivät helpommin sisään kuin miehet. Työtehtävissä voi tulla eteen tilanne, jossa täytyy esimerkiksi pelastaa oma työkaveri, se vaatii sitä fyysistä kuntoa.

Samoilla linjoilla valintakokeista on myös Ylimartimon työkaveri, palomies Jani Hiltunen.

– Ei välttämättä tarvitse. Ne eivät niin älyttömän fyysisiä ole. Se on jokaisesta itsestään kiinni, miten harjoittelee ja haluaa sydämestään tehdä tätä hommaa.

"Ihan milloin tahansa luotan henkeni hänen käsiinsä"

Kerttu Ylimartimo on viihtynyt työssään Kuopiossa. Työyhteisö on kannustava.

– Oikein mukavaa täällä on työskennellä. Vastaanotto on ollut tosi lämmin. Kyllä nämä miehet ovat kärsivällisiä, kun jaksavat yhtä naista kouluttaa, Ylimartimo naurahtaa.

Kollega Jani Hiltunen yllättyi positiivisesti Kertun otteista työpaikalla.

– Hän on ensimmäinen palonainen, jonka kanssa olen työskennellyt. On ollut todella positiivinen yllätys ja hyvin on pärjännyt. Ihan milloin tahansa otan hänet savusukelluspariksi ja luotan henkeni hänen käsiinsä.

Vaikka työyhteisössä ilmapiiri on avoin ja kannustava, jotkut asiakkaat ovat hieman ihmetelleet, kun pelastajana onkin nainen. Ihmettelijä on ollut hieman iäkkäämpi henkilö.

– Jotkut asiakkaat pelastustehtävissä ovat ihmetelleet, että sieltä tulikin nainen. Eivät ne ole vielä kuitenkaan vastaan laittaneet. Huumorilla ja keskustelemalla sitä on niistä selvitty, Ylimartimo kertoo.

Ylimartimo oli yksi 30 suomalaispelastajasta, jotka olivat viime viikolla taltuttamassa metsäpaloja Ruotsissa. Samalla reissulla suomalaisryhmä tapasi kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin.

– Siinä me viitisen minuuttia rupateltiin. Kovasti kiittelivät osallistumistamme metsäpalojen sammuttamiseen. Eiköhän tätä ole mukava muistella sitten joskus keinutuolissa.

Juttua tarkennettu 14.53: Penkkipunnerruksia on tehtävä 25 toistoa minuutissa, ei minuutin ajan, kuten jutussa alun perin luki.

Koulumatka kestää osalla koululaisista jopa yli kaksi tuntia päivässä, vaikka etäisyys kouluun olisi suhteellisen lyhyt.

Aluehallintovirastot keräsivät viime vuonna ensimmäistä kertaa kaikkialta maasta tietoja siitä, kuinka pitkiä koulukuljetuksissa olevien lasten edestakaiset koulumatkat ovat ajallisesti. Tähän asti matkoja on arvioitu yleensä etäisyyksien mukaan.

– Olennaista ei ole se, montako kilometriä kotoa on kouluun vaan se, kuinka paljon koulumatkaan menee aikaa, taustoittaa opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Tällaisesta tulee yhä enenevässä määrin soittoja ja valvontahavaintoja. Kari Lehtola

Kyselyyn vastanneiden sivistystoimenjohtajien mukaan eniten aikaa kuluu koulumatkaan itäsuomalaisilla oppilailla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan alakoululaisista lähes kaksi kolmesta viettää edestakaisella koulumatkalla yhteensä enemmän kuin tunnin päivässä.

"Yhä enenevässä määrin soittoja"

Lehtolan mukaan monessa tapauksessa lapsen koulumatka lähentelee lain sallimaa ylärajaa (alakoululaisella 2,5 tuntia päivässä), vaikka etäisyytenä matka olisikin lyhyt. Lehtola kertoo saaneensa soittoja tapauksista, joissa koulumatka kestää yli tunnin suuntaansa, vaikka autolla ajettuna matka kouluun olisi alle kymmenen kilometriä.

– Tällaisesta tulee yhä enenevässä määrin soittoja ja valvontahavaintoja. Vanhemmat ovat hyvin huolissaan koulukuljetusjärjestelyistä, kun oppilas on hyvin väsynyt ja rasittunut.

Ylitarkastajan oman tulkinnan mukaan huolestuttava ilmiö johtuu koulumatkojen optimoinnista. Kun kouluja on lakkautettu, koulukuljetuksiin uppoavat kustannukset ovat kasvaneet. Tämä on ajanut kunnat järjestämään kuljetuksia siten, että kulut pysyvät kurissa. Tällöin koulutaksin reitti voi olla aivan jotain muuta kuin suorin automatka koululle.

Lyhyestä koulumatkasta voi tulla ajallisesti pitkä varsinkin oppilaalle, joka haetaan reitin alkupäästä. Aika pitenee entisestään, jos reitti on hyvin mutkitteleva ja kävelymatka pysäkille pitkä.

Lain mukaan alakoululaisen edestakainen koulumatka saa kestää enintään 2,5 tuntia päivässä. AVIn kyselyn mukaan viime vuonna yhteensä 116 ala- ja esikoululaisella koulumatkan kesto ylitti lain rajan. Yläkoululaisen koulumatka saa kestää enintään 3 tuntia.

Kestääkö lapsesi koulumatka pitkään, vaikka etäisyys kouluun on suhteellisen lyhyt? Ota yhteyttä toimittajaan: veli-pekka.hamalainen@yle.fi

"Lain maksimista näyttää tulevan tavoite"

Lehtolan mukaan koulukuljetuksiin meneviä aikoja kartoitettiin huoltajien kautta Lapissa ja Itä-Suomessa kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin pisimmät matka-ajat osuivat niille lapsille, jotka asuivat kaukana koulusta. Nyt pitkiä matka-aikoja osuu myös lähempänä asuville.

– Reitit tehdään sillä tavalla, että reitti kestää just ja just sen kaksi ja puoli tuntia. Eli lain maksiminormista näyttää pikku hiljaa tulevan tavoitenormi, Lehtola sanoo.

Hänen mielestään asia pitäisi nostaa poliitikkojen keskusteluun, sillä rasittavat ja stressaavat olosuhteet haittaavat oppimista. Lisäksi pitkäksi venyvät matka-ajat vievät lapselta mahdollisuuksia vapaa-ajan harrastuksiin.

Osa kunnista helpottaa eskareiden kuljetusmurheita

Aluehallintovirastojen lisäksi myös Opetushallitukseen tulee vanhemmilta kyselyitä koulumatkojen pituudesta. Yhä enenevässä määrin soittoja tulee esikoululaisten vanhemmilta, kertoo opetusneuvos Leo Pahkin. Tämä johtuu siitä, että viime syksystä lähtien esiopetus on ollut pakollista.

Esikoululaisten vanhempia askarruttaa, onko lapsi valmis kävelymatkoihin osana koulukuljetusta. Moni on myös kysynyt apua tien vaarallisuuden määrittämiseen. Pahkinin mukaan monet kunnat ovat onneksi helpottaneet koulukuljetuksiin pääsemistä pienimmillä lapsilla.

– Normaalisti koulukuljetusetuuden raja on viisi kilometriä. On ollut kuntia, joissa raja on laskettu kolmeen, jopa kahteen kilometriin joissakin paikoin. Se on ollut hienoa, Pahkin sanoo.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) esitteli keskiviikkona tiedotustilaisuudessa ministeriön esityksen ensi vuoden talousarviosta.

Orpo kertoi talouskasvun olevan vahvaa ja ennusti ensi vuodelle kahden prosentin kasvua. Valtiovarainministeri kehui hallitusta työllisyystavoitteensa, eli 110 000 uuden työpaikan, saavuttamisesta.

Orpon mukaan Suomen talouden kasvun jatkuminen loppuvuodesta 2016 tähän päivään asti ei johdu pelkästään maailmantalouden vedosta. Hänen mukaansa kiky, hallituksen työllisyystoimet ja tiukka talouskuri ovat myös vaikuttaneet myönteisesti Suomen talouteen.

Orpo sanoi, että ansiotuloverotusta tullaan alentamaan ensi vuonna 300 miljoonalla eurolla, mutta vastaavasti ympäristö- ja haittaveroja korotetaan.

Ensi vuoden budjetti on 1,7 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 109 miljardiin euroon.

VM arvioi budjettiehdotuksessaan työttömyysturvamenojen alenevan 308 miljoonalla eurolla työllisyyden kasvun jatkumisen ja työttömyyden alenemisen myötä.

Vihreät: Valtiovarainministerin tapa esitellä budjettiaan kyseenalainen

Opposition edustajat ovat kritisoineet tuttuun tapaan kovin sanoin hallituksen toimia. Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö arvosteli Twitterissä Orpon tapaa esitellä budjettiehdotustaan. Niinistö kritisoi Orpoa erityisesti perusturvan indeksijäädytyksistä.

– Hallitus jatkaa perusturvan jäädyttämistä eli leikkaa köyhiltä 300 miljoonaa euroa, sitten kompensoi 30 miljoonaa. Eli tämä on 270 miljoonan leikkaus. Eriarvoisuuden ehkäisemiseksi korotetaan vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä. Korotuksiin 30 miljoonaa euroa, Niinistö kirjoitti.

– Valtiovarainministerin tapa esitellä budjettiaan on sellaista markkinointia, että siinä totuus hämärtyy. Olisi tärkeää, että rehellisesti esitellään kaikki muutokset tästä vuodesta seuraavaan, vaikka leikkaus olisi aiemmin päätetty. Nyt se vasta kirpaisee, hän jatkoi.

Vasemmistoliitto: Hallitus hoitanut työvoimapolitiikkaa huonosti

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kommentoi myös budjettiehdotusta Twitterissä. Andersson pohti todellista syytä työllisten määrän hitaaseen vähentymiseen ja kritisoi esitettyjä veronalennuksia.

– Syy sille, että työttömien määrä ei ole vähentynyt samaa tahtia kuin työllisyys on parantunut, on huonosti hoidetussa työvoimapolitiikassa, Andersson sanoi.

Anderssonin mukaan palkansaajat joutuvat edelleen maksamaan kilpailukykysopimuksesta eli kikystä kovaa hintaa. Hänen mukaansa summa, jolla tuloveroja ollaan nyt alentamassa, riittäisi perusturvan indeksijäädytyksen poistoon.

– Veroalennuksia perustellaan kikysopimuksella, eli palkanalennusten paikkaamiseksi hallitus alentaa veroja, mikä lisää painetta leikata koulutuksesta, sotesta ja muista palkansaajille tärkeistä palveluista, Andersson sanoi.

Perussuomalaiset: Veronalennukset pelkkää bluffia, osuvat pienituloisiin

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri kuvaili hallituksen veronalennuspuheita bluffiksi. Hänen mukaansa budjetti iskee kovimmin pieni- ja keskituloisiin.

– Hallitus ja Orpo ovat ilmoittaneet alentavansa tuloverotusta kiky-sopimuksen mukaisesti, mutta samalla kiristävänsä ”haittaveroja” eli suomeksi sanottuna muuan muassa autoilun, energian ja asumisen verotusta. Nämä verot ovat tasaveroja ja ne iskevät kovimmin keski- ja pienituloisiin. Veronalennuslupaukset ovat siis pelkkä bluffi, Meri sanoi Suomen Uutisten jutussa.

Sosiaalidemokraatit: Näköalaton ja eriarvoistumista vahvistava esitys

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi Valtionvarainministeriön budjettiehdotusta STT:lle kriittisin sanankääntein. Rinteen mukaan ehdotus on näköalaton sekä puhditon, ja siitä puuttuvat tulevaisuusinvestoinnit.

Demarijohtaja näkee VM:n esityksen vahvistavan eriarvoistumista, sillä siinä olivat edelleen voimassa sosiaalietuuksiin tehdyt indeksileikkaukset.

– Nämä pienet karkkirahat, joita laitettiin liikkeelle esimerkiksi varhaiskasvatukseen, niillä ei ole mitään mittasuhdetta siihen, mitä tämä hallitus on leikannut. Ei ole mitään viitteitä siitä, että tulevaisuusinvestointeja lähdettäisiin viemään eteenpäin, Rinne sanoo STT:lle.

Juttua muokattu 8.8. kello 18:36. Lisätty Antti Rinteen kommentit.

Lue lisää:

Orpo: Lisää rahaa TE-toimistoille ja poliisille, tupakkaveroa kiristetään, autoveroa kevennetään – Yle seurasi budjetti-infoa hetki hetkeltä

Australiassa Uuden Etelä-Walesin osavaltio on julistettu kokonaisuudessaan kuivuusalueeksi. Australian itäosassa sijaitsevan osavaltion koko on runsaat 800 000 neliökilometriä, eli se on 2,5 kertaa Suomen kokoinen.

Uudessa Etelä-Walesissa satoi heinäkuussa alle kymmenen millimetriä.

Osavaltio on tärkeä karjankasvatusalue. Sen laidunmaat ovat nyt muuttuneet pölyäviksi hietikoiksi.

– Tämä on kovaa. Osavaltiossa ei ole yhtään ihmistä, joka ei toivoisi hieman sadetta maanviljelijöille ja paikallisyhteisöille, sanoi osavaltion teollisuusministeri Niall Blair.

Australiassa kuivuuskaudet ovat yleisiä, mutta nyt vallitseva kuivuus on pahin ainakin 50 vuoteen. Lähes samanlainen tilanne on pohjoisessa naapuriosavaltiossa Queenslandissa. Ennusteiden mukaan sää pysyy tavanomaista kuivempana seuraavat kolme kuukautta.

Koska karjalle ei ole enää ruokaa, heinää ja viljaa on jouduttu tuomaan alueelle laivakuljetuksin. Tämä on kallista. Monella karjankasvattajalla ei olekaan enää varaa ruokkia eläimiään, vaan on joutunut teurastamaan karjansa.

– Tämä olisi ensimmäinen kerta kahteen sukupolveen, eli sitten 1930-luvun, kun emme saa satoa talvi- ja syksykaudella, sanoo uutistoimisto AFP:n haastattelema Greg Stones. Hän omistaa Uudessa Etelä-Walesissa pienen maatilan, jolla hän kasvattaa karjaa, lampaita sekä viljaa.

Kengurut kuivuuden uhreina

Osavaltion hallitus on poistanut rajoitukset kenguruiden ampumiselle. Kengurut kärsivät myös nälästä ja yrittävät päästä syömään niitä vähiä heiniä, mitä maasta vielä voi nousta karjan rehuksi.

Ministeri Blair puolusti päätöstä paitsi maaniviljelijöiden auttamisella, myös eläinten armahtamisella nälkäkuolemasta.

– Jos emme hallitse tilannetta, alamme nähdä, kuinka kymmenet tuhannet kengurut kuolevat nälkään ja kärsivät, mikä johtaisi suureen eläinten hyvinvointikriisiin.

Australian hallitus on varannut 190 miljoonaa Australian dollaria, eli noin 120 miljoonaa euroa maantalouden hätäavuksi.

Suomen maatalous on syvässä kriisissä.

Tilojen kannattavuus on heikentynyt niin, että keskimäärin tuotanto on tappiollista niin viljan viljelyssä, lypsykarjataloudessa, lihantuotannossa, siipikarjataloudessa kuin kasvihuoneviljelyssäkin.

– Joka tuotantosuunnasta löytyy toki kannattaviakin maatalousyrityksiä. Yleensä nuo poikkeukset ovat suuria tiloja, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuspäällikkö Arto Latukka.

Luonnonvarakeskus laatii ennusteita maatalouden rakennemuutoksista. Ennusteet pohjautuvat yksittäisten tilojen kannattavuuskirjanpitotietoihin ja maatilarekisterin dataan.

Maatalousyrittäjän keskimääräinen tuntipalkka on alle neljä euroa

Luke arvioi maatilan kannattavaksi, jos se ensinnäkin tuottaa riittävän koron tilan omalle pääomalle. Toiseksi yrittäjä saa saman tuntipalkan kuin maataloustyöntekijä.

– Tavoite on 15 euroa tunnille. Siitä maatalousyrittäjät saavat keskimäärin neljäsosan, eli heidän tuntipalkkansa jää alle neljän euron, kertoo Arto Latukka.

Luke tekee kannattavuuslaskelmat vuosittain 800 tilan tilinpäätöstietojen perusteella.

Kannattavuuskriisi iskee nyt rajuimmin lypsykarjatiloihin.

Latukan laskelmien mukaan 1100 lypsykarjatilaa lopettaa maidontuotannon vuoteen 2020 mennessä. Se merkitsee, että 16,5 prosenttia lypsykarjatiloista ajaa tuotantonsa alas kahdessa vuodessa.

Tuotannonlakkautusten tahti on kiivas, sillä maitotilojen määrä on pudonnut 7 prosentin vauhdilla jo useamman vuoden ajan.

MTK:n projektipäällikkö Niina Suorsa vetää Pohjois-Savossa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton Voimaa arkeen -hanketta. Se tarjoaa apua uupuneille ja vaikeuksiin ajautuneille maataloustuottajille. Lue tästä karjastaan luopuneen Lasse Alasalmen tarina.

Maatalousyrittäjät odottavat oikeaa hetkeä tuotannon lopettamiseen

Suorsa kertoo, että maatilojen alasajo kiihtyi keväällä selvästi.

– Toukokuusta kesäkuun puoleenväliin minulle tuli joka viikko keskimäärin neljä yhteydenottoa tilan lopettamisaikeista. Tahti on sittemmin hieman rauhoittunut.

Monet tilalliset odottavat järkevää ajankohtaa tuotannon alasajon toteuttamiseen, sanoo Niina Suorsa.

Lopettaminen voi tapahtua vaikkapa sadonkorjuun jälkeen tai vuodenvaihteessa.

Lopettamisen ajoitukseen vaikuttaa myös esimerkiksi se, jos tila on saanut johonkin hankkeeseensa EU-tukea usean vuoden määräajaksi. Tuotannon keskeytys johtaisi sanktioon ja tukien takaisinperintään.

Tilan alasajon pääsyyt ovat kannattamattomuus ja yrittäjän uupumus

Kannattavuusongelmat ovat perimmäinen syy maitotilojen lakkautuksiin.

Venäjän pakotteet romahduttivat maitotuotteiden viennin muutama vuosi sitten. Maidon tuottajahinta on alentunut alentumistaan samaan aikaan, kun lannoitteiden ja energian hinnat ovat nousseet.

Näistä syistä monesta maitotilasta on tullut velkavetoinen.

Useimmiten tilojen alasajohankkeiden taustalla on myös monia muita syitä, jotka syventävät kannattavuusongelmia ja kriisiyttävät tuottajaperheitä.

Moni maatalousyrittäjä potee syvää uupumusta, masennusta ja ahdistusta. Niistä seuraa usein myös parisuhde- ja alkoholiongelmia.

Kaikki nuo vaivat ja vaikeudet heikentävät tilallisten työkykyä ja toimintatarmoa.

Maatalousyrittäjille tehdyissä kyselyissä on käynyt ilmi, että mielenterveysongelmat ja itsetuhoiset ajatukset ovat arkipäivää monilla tiloilla.

Moni taho etsii uupuneita viljelijöitä ja tarjoaa heille apua

Tilallisten ahdinko on oivallettu monella taholla.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela kävi puolitoista vuotta sitten ensimmäisenä käytännön työhön viljelijöiden ongelmien helpottamiseksi. Mela käynnisti projektin nimeltä Välitä viljelijästä.

Niina Suorsan Pohjois-Savossa vetämä Voimaa arkeen -hanke toimii paljolti Melan mallin mukaan.

Suorsa vierailee maatiloilla ja kuuntelee niin tilallisten talousmurheet kuin heidän perhehuolensakin.

Tarvittaessa hän laatii heidän kanssaan suunnitelman ongelmien ratkaisemiseksi ja auttaa lopulta suunnitelman toimeenpanossa.

– Etsin ihmisen, joka osaa auttaa kulloisessakin ongelmassa, vaikkapa talousasiantuntijan. Jaksamisasioihin voin ehdottaa psykoterapeuttia tai mielenterveystoimiston työntekijää. Voin varata ajan pankkineuvotteluun tai ottaa tuotantoneuvojan mukaan tilalle.

Myös viljatilojen lakkautuksia on tulossa paljon

Maitotilat eivät ole suinkaan ainoita, joissa tuotannon alasajo on harkinnassa.

Erityisen kova paine toiminnan alasajoon on viljatiloilla. Niiden kannattavuus on ollut vuosien ajan hyvin heikko. Keskimäärin viljan viljelijälle ei jää työstään palkaa juuri lainkaan.

Tänä vuonna viljasadosta tulee kuivuuden takia vuosikymmenen heikoin. Viimevuotinen sato oli kehno sateisen ja kylmän kesän vuoksi.

Luonnonvarakeskuksen viljatiloja koskeva ennuste on synkkä. Arto Latukka laskee, että joka kymmenes viljantuottaja, eli 1600 tilaa pistää lapun luukulle parin seuraavan vuoden aikana.

Hälyttävä piirre maatalouden kehityksessä on se, että tilojen kannattavuuden keskiarvo on heikentynyt vuosi vuodelta.

Kun tilamäärä laskee koko ajan ja heikoimmat tilat lopettavat tuotannon, pitäisi käydä päinvastoin: keskiarvoisesti tilojen kannattavuuden pitäisi pitäisi nousta.

– Tämä osoittaa, että toiminnan kannattavuus heikkenee myös parhaimmilla tiloilla, selittää Luonnonvarakeskuksen tutkimusjohtaja Arto Latukka.

Kolmannes Suomen maatiloista lopettaa vuoteen 2025 mennessä

Maatalouden rakennemuutosta koskeva Luken ennuste yltää aina vuoteen 2025 saakka.

Siihen mennessä Suomen maatiloista häviää ennusteen mukaan noin kolmannes.

Nyt tiloja on kaikkiaan noin 45 000, vuonna 2025 niitä on ennusteen mukaan enää 37 124. Tämä tarkoittaa, että seuraavien seitsemän vuoden aikana joka päivä kolme maatilaa lopettaa tuotantonsa.

Suurin häviäjä maataloustuotannon pudotuspelissä on kotieläintalous.

Suurin voittaja on viljanviljely. Viljatilojen peltopinta-alat kasvavat koko ajan. Samaan aikaan esimerkiksi monet lypsykarjastaan luopuvat tilat jatkavat sivutoimista viljelyä.

Tähän asti maataloustuotannon määrä ei ole alentunut tilojen lakkautuksista huolimatta.

Jäljelle jääneet tilat ovat pystyneet kasvattamaan tuotantoaan jatkuvasti niin, paljon, ettei tuotannon volyymi ole ainakaan toistaiseksi lähtenyt laskuun.

Jutuun liittyvää grafiikkaa on korjattu klo 13.25. Kuva koskee maatilojen määrän muutosta vuosina 2018-2020.