Hämähäkki voi kyllä purra ihmistä puolustautumistarkoituksessa. Niitä on syytä käsitellä varovasti. Pureminen on kuitenkin aivan eri asia kuin veren imeminen.
Esimerkiksi ihmissyöjäksi muun muassa Ilta-Sanomissa väitetty steatoda-laji puraisee lähes yhtä kipeästi kuin ampiaisen pisto. Suomen hämähäkkityöryhmän puheenjohtaja Niclas Fritzén tietää tämän omasta kokemuksesta.
Niclas Fritzén teippasi testiksi steatoda-hämähäkin kupissa käsivarteensa yöksi. Neljän tunnin kuluttua suojelubiologi heräsi kovaan kipuun, kun eläin puri. Verenimijä pyrkisi puremaan huomaamatta ja kivuttomasti.
Kuin norsu posliinikaupassa
Kokemus iholla liikkuvasta hämähäkistä on se, että sitä on hyvin vaikea olla huomaamatta. Pitkine jalkoineen se törmäilee ihokarvoihin kuin norsu posliinikaupoissa.
Hämähäkin anatomia sopisi erittäin huonosti veren imemiseen isoista eläimistä kuten ihmisestä. Verta ravinnokseen käyttävät hyönteiset ja punkit tunnistaa litteästä ruumiista ja/tai imukärsästä. Litteydellä haetaan pääsyä vaivihkaa karvojen alle.
- Hämähäkit ovat hyvin erikoistuneita ja arkoja eläimiä. Ne ovat virittyneet väijymään tai saalistamaan hyönteisiä, useimmiten verkoilla. Turhien riskien välttäminen on oleellinen osa hämähäkkien elämäntapaa, Niclas Fritzén kertoo.
Syytetyn penkille joutunut pallohämähäkki steatoda bipunctata on Niclas Fritzénin mukaan yksi Suomen yleisimpiä ja Suomen luontoon kuuluva laji. Niitä tavataan aivan yleisesti kodeissa ja rakennuksissa muuallakin Euroopassa. Mitään haittaa lajista ei ihmiselle ole.
Eläin on hyödyllinen poistamalla rakennuksista ei-toivottuja hyönteisiä.
Suojelubiologi Niclas Fritzén oudoksuu alunperin Raahen Seudun uutisessa käytettyä nimeä palloristihämähäkki. Itse hän kutsuu eläintä pilkkuhämähäkiksi. Myös nimeä pilkkupavukki on käytetty.
Ihmiselle vaarallisia hämähäkkejä Suomessa ei esiinny.