Yhä useampi ottaa yhteyttä Rikosuhripäivystyksen palveluihin. Asiakasmäärä on kasvanut Turun alueella noin 15 - 20 prosenttia vuosittain.
Vaikka Rikosuhripäivystyksen kysyntä kasvaa, ei tarpeeksi moni vielä tiedä, mikä on Rikosuhripäivystys. Turun aluejohtaja Tiina Rantanen kertoo viranomaisyhteistyön parantuneen huomattavasti viime vuosina, mutta peruskansalaisten tiedon olevan edelleen vähän heikkoa. Syynä hän näkee sen, että kansalaiset uskovat, ettei rikos osu omalle kohdalleen.
– Meidän toiminta ei ole sellaista, että ihmiset kiinnittäisivät Rikosuhripäivystyksen numeron jääkaapin oveen, koska ”enhän se minä ole joka joudun rikoksen uhriksi”, Rantanen kommentoi.
– Ihmiset saattavat myös ajatella, että rikoksen tulisi olla hirveän suuri tai vakava, että meihin voi ottaa yhteyttä. Me taas ajattelemme, että jokaisen ihmisen kohtaama rikos on hänelle suurin rikos juuri sillä hetkellä, lisää Rantanen.
Rohkene pyytää apua
Rantanen painottaa, että ihan kaikenlaisen rikoksen uhriksi joutuneet tai myös rikosyrityksen kohteeksi joutuneet voivat ottaa yhteyttä Rikosuhripäivystykseen. Rantasen mukaan perusturvan menettäminen voi johtua hyvin pienestäkin rikoksesta.
– Polkupyörävarkaus saattaa mullistaa jonkun elämän. Saattaa olla vaikka köyhä opiskelija, joka kulkee pyörällä kouluun ja töihin, niin se mullistaa hänen koko elämänsä.
– Kyse voi olla hyvinkin pienestä rikoksesta. Ihminen menettää perusturvaolon ja sen saaminen takaisin voi kestää hyvin kauan, lisää Rantanen.
Toiminta laajenee
Turun alueella Rikosuhripäivystyksessä on kaksi palkattua työntekijää sekä parikymmentä vapaaehtoista. Rantanen tiedostaa sen, että toiminta laajenee koko ajan, mikä tarkoittaa sitä, että tarvitaan vapaaehtoistyöntekijöitä lisää. Tulevaisuuden tavoitteena olisi saada myös rahoitusta valtiolta.
– Me työskentelemme hyvin pienelle ryhmällä, ottaen huomioon esimerkiksi sen, että viime vuonna 250 ihmistä sai meiltä tukihenkilöitä, kertoo Rantanen.
Ongelma on valtakunnallinen. Asiakasmäärät kasvavat koko ajan, mutta resurssit pysyvät samana.
– Meillä olisi tavoitteena päästä valtion rahoittamaksi, silloin me saataisiin tarkistettua sen, että tasa-arvoisesti koko Suomi olisi katettu palveluilla, Rantanen lisää.